Terveydenhuolto on tehnyt merkittävää digiloikkaa jo jonkin aikaa ja meneillään olevan Covid-19 pandemian aikana monet palvelut ovat siirtyneet nopeastikin digiaikaan. Yksityisellä sektorilla palveluiden digitalisaatio on jo pitkälle edennyttä, kunnallinen terveydenhuolto seuraa pikkuhiljaa perässä. Yksityiset, pienet kotihoito- ja hoivayritykset sen sijaan ovat jääneet kehityksestä jälkeen.

Kirjoittajat: Minna Helppi, Laura Huttunen, Anna Mäkelä, Heikki Ryynänen & Hannele Tiittanen

Hyvinvointiteknologian tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia, terveyttä ja itsenäistä suoriutumista. Kotihoitoon ja hoiva-alalle on erityisesti suunniteltu turvateknologisia ratkaisuja, joilla voidaan seurata ikäihmisen päivittäistä selviämistä ja turvata avun saantia tarvittaessa. Teknologioiden käyttöönottoa yksityisillä kotihoito- ja hoiva-alan pientoimijoilla hidastaa useimmiten tuotteen hankintahinta ja odotukset teknologian suhteen. Päällimmäinen toive yrityksissä on, että yksi ja sama sovellus taipuisi mahdollisimman moneen. Teknologiayritykset taas pyrkivät tuottamaan tuotteen, joka hoitaa vain yhden asian, mutta hoitaa sen erinomaisesti. Jos tuotetaan sovellus, joka tekee monia asioita samalla alustalla, ei se todennäköisesti tee mitään niistä hyvin, jolloin sovelluksesta koettu hyöty jää ohueksi. (Onerva 2020.)

Hyvinvointiteknologian valinnassa ja käyttöönotossa tulisi huomioida, että se palvelee niin asiakasta, työntekijää kuin hoivapalveluyritystä, jolloin siitä saatu hyöty olisi suurin. (Sailab 2021.) Vastakkainasettelu teknologian ja ihmisen välillä on yleistä, mutta turhaa. Teknologian tarkoitus on täydentää ja auttaa hoitotyön tekijää, ei syrjäyttää. (Säntti 2019.) Mahdollisuus päästä kokeilemaan erilaisia teknologiamahdollisuuksia voi tarjota helpomman lähestymistavan tuotteisiin. Kun asiakas saa itse kokeilla ja todeta tuotteen hyväksi, on sen käyttö ja siitä saatu hyöty myös todennäköisempää. (Sailab 2021.)

Halua suurempi hidastava tekijä teknologian käyttöönotossa kotihoito ja hoiva-alalla on hankintahinta ja -resurssit (Lähteenmäki ym. 2020). Hankinnan euromäärä nähdään suurena kuluna, muttei sitä, mitä rahalla voidaan saavuttaa. Jo nyt on nähty, kuinka automatisoidut ja robotiikalla korvatut tai sujuvoitetut toiminnot säästävät henkilöstön palkkakuluista. Digitaalisia ratkaisuja käyttöönotettaessa teknologiaa ei kuitenkaan tulisi nähdä itse tarkoituksena, vaan välineenä parempaan tuottavuuteen ja sitä kautta säästöihin. Teknologioiden käyttöönotto ei siis ole vain investointia teknologiaan vaan koko toiminnan kehittämistä niin, että teknologia voi tukea palvelun saajaa, työntekijää ja koko organisaatiota. (Onerva 2019.)

Kotihoitoyritysten kyselytulokset

Seuraavaksi perehdytään tarkemmin kolmentoista kyselyyn vastanneen yksityisen kotihoitoyrityksen kokemuksiin hyvinvointiteknologian käytöstä organisaatiossa, mahdollisiin esteisiin sen käytössä ja kokonaisvaltaisemmin organisaation haluun ja ilmapiiriin ottaa teknologiaa käyttöön. Kyselyt tehtiin osana Kotihoitopalveluihin teknologiaa ja digitalisaatiota (KOHOTE) hanketta (LAB 2021). Tarkoituksena oli saattaa kotihoidon palveluntuottajat ja teknologiayritykset yhteen messuilla. Vallitsevan Korona-tilanteen vuoksi messut jouduttiin perumaan ja kysely kotihoitoyrityksille toteutettiin puhelimitse ja Webropol-kyselynä.

Hankkeeseen osallistuneille yrityksille esitetyssä kyselyssä hyvinvointiteknologian käyttöönottoon vastattiin vaikuttavan erityisesti teknologialla saavutettavat hyödyt suhteessa sen kustannuksiin, joka oli yhdeksällä vastauksella yleisin käyttöönottoon suotuisasti vaikuttava tekijä. Lähes yhtä tärkeinä tekijöinä koettiin uuden teknologian käyttöönoton helppous sekä sen soveltuvuus oman yrityksen tarjoamiin palveluihin, jotka valitsivat suotuisasti vaikuttavaksi tekijäksi seitsemän vastaajaa. Seuraavaksi tärkeimmäksi syyksi nousi teknologian käytön turvallisuus neljällä vastauksella. Kolmen vastaajan mielestä käyttötuen helppous sekä teknologian tuottamien hyötyjen helppo arvioitavuus olivat tärkeimpien käyttöönottoon vaikuttavien syiden joukossa. Lisäksi vastauksissa nousi yksittäisinä vastauksina esiin teknologian tuottama lisäarvo asiakkaalle siten, ettei se vähennä kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia asiakkaan ja työntekijän välillä.

Kyselyyn vastanneiden kiinnostus hyvinvointiteknologian käyttöönottoon tulevaisuudessa jakaantui koskemaan muutamia ratkaisuja. Vastanneista viisi kertoi avaimettomuuden tai sähkölukituksen olevan oman yrityksensä kannalta ajankohtaisin teknologinen ratkaisu. Etäyhteyden hankkimista kertoi harkitsevansa kaksi vastaajaa, kuten myös lääkerobotin hankkimista. Yksi vastaaja kertoi harkitsevansa sopivan hintaisia teknologiaratkaisuja, jotka tuottavat asiakkaalle lisäarvoa. Vastaajista kaksi ilmoitti, ettei hyvinvointiteknologian hankkiminen ole heidän yrityksessään tällä hetkellä ajankohtaista.

Teknologian käyttöönottoa hidastavana tekijänä yksi teema nousi selkeästi esiin ja se on tuotteen tai palvelun hinta. Kysyttäessä esteitä teknologian käyttöönotolle omassa yrityksessä, lähes kaikki vastaajat (10) kertoivat teknologian käyttöönoton vaativan suuria investointeja. Myös työn tekemisen uudelleen organisointi nähtiin esteenä neljän vastaajan mukaan. Kolme vastaajista kertoi, että käyttöönottoon menevä aika, teknologian käyttöönotosta saatava hyöty vasta pidemmällä aikavälillä ja tiedon puute teknologisista ratkaisuista ovat esteinä terveysteknologian käyttöönotolle.

Kotipalveluyrityksissä halua teknologian käyttöönottoon

Vaikka peruuntuneiden messujen myötä tekemämme kyselyn vastaajamäärä typistyikin, voidaan saamiemme vastausten ja kirjallisuuteen perustuneen esityön myötä todeta, että ongelmat teknologian käyttöönotossa kotihoito- ja hoiva-alalla ovat yhteneväiset (Harjumaa ym. 2017, 33). Alkuinvestointien suuruus on merkittävä käyttöönottoa hidastava tekijä. Edistävänä tekijänä taas nähtiin kustannusten ja saadun hyödyn suhde, eli mitä investoimalla saadaan. Teknologian tuottamaa pidemmän aikavälin kustannusvaikuttavuutta arvioidessa jokainen organisaatio määrittää itse käyttämänsä mittarit ja tekee arvionsa siitä, milloin teknologia on kulu ja milloin siitä koituu säästöjä (Nylund & Ruokoniemi 2018, 8–9). Kuten jo aiemmin mainittu, tässä palveluita tarjoavien yritysten ja loppukäyttäjien toiveet ja odotukset eivät monastikaan kohtaa, vaan hintavaksi koettu palvelu korvaa vain yksittäisen osan työstä, jolloin hintaa pidetään saavutettuihin hyötyihin nähden liian kovana.

Positiivisena voidaan nähdä tämän kyselyn perusteella se, että halua teknologian käyttöönottoon kotihoitoyrityksissä kuitenkin on, ja että melkein 40 % vastanneista yrityksistä on jo käytössä jotain teknologiaa. Ihmistä lähellä olevassa hoidossa halutaan kuitenkin säilyttää henkilökohtainen kohtaaminen ja varmistaa, etteivät teknologiset ratkaisut tule ihmisten väliin. Vastaajat arvioivat teknologioiden käyttöönottoa myös asiakaslähtöisesti siten, että teknologian tulee tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Kotihoitoyritykset voisivatkin hyötyä erityisesti toimintaa tehostavista teknologioista, jotka mahdollistaisivat hoitajille enemmän aikaa asiakkaiden kanssa.

Kotihoitoyrityksillä on myös verrattain vähän tietoa siitä, millaisia teknologisia palveluita on tarjolla ja miten ne voisivat heitä palvella. KOHOTE-hankkeen kaltaiset toimet saattavat palveluiden tarjoajat ja niiden loppukäyttäjät yhteen sekä edesauttavat yhteisen ymmärryksen lisääntymistä. Teknologiayritykset voivat oppia, mitä kentällä todella kaivataan ja vastaavasti palveluiden hankkijat saavat tietoa tarjolla olevista ratkaisuista. Tätä kautta mahdollistuvat juuri kyseisen yrityksen tarpeet huomioivat teknologiset ratkaisut.

Lähteet

Harjumaa, M., Laukkanen, M., Leväsluoto, J., Lähteenmäki, J., Nuutinen, M. & Talja, H. 2017. Tekemällä oppii – kokeilukulttuurista vauhtia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 32/ 2017. Viitattu 15.12.2021. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160259/Tekem%c3%a4ll%c3%a4_oppii_%20kokeilukulttuurista_vauhtia_sosiaali-ja_terveyspalveluiden_uudistamiseen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

LAB. 2021. KOHOTE-hanke. Viitattu 29.12.2021. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kotihoitopalveluihin-teknologiaa-ja-digitalisaatiota

Lähteenmäki, J. Niemelä, M., Hammar, T., Alastalo, H., Noro, A., Pylsy, A., Arajärvi, M., Forsius, P., Pulli, K. & Anttila, H. 2020. Kotona asumista tukeva teknologia : kansallinen toimintamalli ja tietojärjestelmät (KATI-malli). VTT julkaisuja. Viitattu 1.12.2021. Saatavissa https://publications.vtt.fi/pdf/technology/2020/T373.pdf

Nylund, P. & Ruokoniemi, P. 2018. Tunne terveysteknologia- käyttöönotto vaatii valvontaa. Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2018. Viitattu 15.12.2021. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136840/3%202018%2006-10_Tunne%20terveysteknologia%20k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6notto%20vaatii%20valvontaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Onerva. 2019. Miksi teknologian käyttöönotto ei edisty vanhushoivassa? Blogi. Viitattu 1.12.2021. Saatavissa https://onervahoiva.fi/miksi-teknologian-kayttoonotto-ei-edisty-vanhushoivassa/

Onerva. 2020. Hyvinvointiteknologian kehittämisestä: Kun kuntien tarpeet ja yritysten tarjonta ei kohtaa. Blogi. Viitattu 1.12.2021. Saatavissa https://onervahoiva.fi/hyvinvointiteknologian-kehittamisesta-kun-kuntien-tarpeet-ja-yritysten-tarjonta-ei-kohtaa/

Sailab. 2021. Sailabin ja Tehyn yhteishanke edistää terveysteknologian käyttöä hoitotyössä ja kuntoutuksessa. Viitattu 1.12.2021. Saatavissa https://www.sailab.fi/uutiset/2021/01/sailabin-ja-tehyn-yhteishanke/

Säntti, H. 2019. ”Henkilökunta ja tekniikka laitetaan helposti vastakkain, vaikka näin ei ole” – teknologia on hoivatyön iso mahdollisuus. Vanhustyön keskusliitto, artikkeli. Viitattu 1.12.2021. Saatavissa https://vtkl.fi/henkilokunta-ja-tekniikka-laitetaan-helposti-vastakkain-vaikka-nain-ei-ole-teknologia-on-hoivatyon-iso-mahdollisuus

Kirjoittajat

Minna Helppi, Laura Huttunen, Anna Mäkelä ja Heikki Ryynänen opiskelevat ylempää ammattikorkeakoulututkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Hannele Tiittanen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva:  https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-toimisto-tyo-laakari-8376177/ (Tima Miroshnichenko, Pexels Licence)

Julkaistu 14.1.2022

Viittausohje

Helppi, M., Huttunen, L., Mäkelä, A., Ryynänen, H. & Tiittanen, H. 2022. Kotihoitopalveluihin teknologiaa ja digitalisaatiota. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kotihoitopalveluihin-teknologiaa-ja-digitalisaatiota/