Koneinsinöörien mekaniikan taidot syynissä – Yritykset kaipaavat osaajia

Mekaniikan osaaminen on elintärkeää konetekniikan alalla, mutta osaamisen taso on heikentynyt Suomessa. LAB-ammattikorkeakoulun kysely paljasti, että yli puolet vastaajista piti vastavalmistuneiden konetekniikan insinöörien mekaniikan osaamista riittämättömänä. Mekaniikan opetuksen digitalisointi 2 -hankkeen tavoitteena on kehittää mekaniikan verkko- ja etäopetusta vastaamaan yritysten tarpeita sekä innostaa opiskelijoita syventämään osaamistaan.

Kirjoittajat: Hanna Laakso ja Tuomo Liimatainen

Pitkäjänteinen panostus mekaniikan koulutukseen ja tutkimukseen tarpeen

Mekaniikka muodostaa pohjan koneiden, laitteiden ja rakenteiden kuormituksen alaisen käyttäytymisen ymmärtämiselle sekä luo perustan niiden suunnittelulle, tuotekehitykselle ja lujuustekniselle mitoitukselle. Teknillisen mekaniikan osaaminen on heikentynyt Suomessa, minkä vuoksi yrityksillä on vaikeuksia löytää kotimaisia huippuosaajia. Tämä kehitys uhkaa maan kilpailukykyä, sillä merkittävä osa vientiteollisuudesta perustuu mekaniikan osaamiseen. Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiin pitkäjänteistä panostusta alan koulutukseen ja tutkimukseen. (Sipola 2018)

LAB-ammattikorkeakoulun ESR-rahoitteisen Mekaniikan opetuksen digitalisointi 2 -hankkeen tavoitteena on kehittää konetekniikan mekaniikan ja rakenteiden mekaniikan verkko- ja etäopetusta vastaamaan työelämän ja yritysten tarpeita. Hankkeessa kartoitetaan yritysten osaamistarpeet ja etsitään keinoja laadukkaan verkko- ja etäopetuksen toteuttamiseen. Lisäksi pyritään motivoimaan ja sitouttamaan opiskelijoita mekaniikan opintoihin. (LAB 2023)

Yrityskysely paljastaa konetekniikan AMK-insinöörien mekaniikan osaamisen nykytilan ja alan tarpeet

Hankkeessa toteutetun, konetekniikan alan yrityksille suunnatun Webropol-kyselyn avulla haluttiin selvittää vastavalmistuneiden konetekniikan AMK-insinöörien mekaniikan osaamisen nykytila sekä yritysten tarpeet mekaniikan osaamisen suhteen. Valmistelussa mukana olleiden yritysten toiveesta kyselyyn lisättiin myös sisältöjä, joissa käsitellään muitakin konetekniikan alan aiheita kuin mekaniikkaa.

Kysely suunnattiin yrityksille, jotka palkkaavat konetekniikan insinöörejä erilaisiin tehtäviin. Tavoitteena oli saada vastauksia laajasti erilaisilta konetekniikan alan yrityksiltä, sillä mekaniikan osaamisen tarve ja taso vaihtelevat tehtävän mukaan. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 22 vastausta. Noin kolme neljäsosaa vastaajista edustivat suunnittelua, tuotekehitystä ja lujuuslaskentaa. Loput vastaajista olivat kunnossapidon, tuotannon ja muiden osaamisalueiden edustajia. Yritysten koot vaihtelivat mikroyrityksistä suuryrityksiin.

Vastavalmistuneiden insinöörien mekaniikan osaaminen ei ole riittävällä tasolla

Vastaajan taustatietoja koskevien kysymysten jälkeen kartoitettiin yritysten näkemykset vastavalmistuneiden insinöörien mekaniikan osaamisen nykytilasta. Tarkoituksena oli saada kokonaiskuva siitä, miten hyvin nykyisen opetussuunnitelman osaamistavoitteet toteutuvat yritysten näkökulmasta.

Vastaajista vain alle puolet oli sitä mieltä, että valmistuneilla on hallussaan riittävä mekaniikan osaaminen. Ongelmaksi nähtiin, että osaamisen taso vaihtelee paljon, ja osalla valmistuneista osaaminen on erittäin heikkoa. Taitojen kehittyminen työelämässä riippuu pitkälti henkilön motivaatiosta ja halusta oppia.

Opiskelijoita tulisikin kannustaa opintojen aikana itsenäiseen oppimiseen ja osaamisen syventämiseen. Vastaajien mielestä opetussuunnitelmaa tulisi päivittää vastaamaan yritysten tarpeita. Myös koulutusrakenteiden vertailu oppilaitosten välillä nostettiin esiin, koska osaamisessa oli havaittu vaihtelua kouluittain.

Mekaniikan osaaminen on yritysten mielestä tärkeää

Kyselyn seuraavassa osiossa pyydettiin arvioimaan mekaniikan osaamistavoitteiden tärkeyttä vastaajan alan ja yrityksen näkökulmasta. Tavoitteena on sisällyttää työelämän osaamistarpeet mukaan LAB-ammattikorkeakoulun konetekniikan koulutusohjelman uuteen opetussuunnitelmaan sekä kehittää mekaniikan opetusta.

Statiikka, lujuusoppi ja dynamiikka koettiin mekaniikan keskeisiksi osa-alueiksi, jotka insinöörien on hallittava ja opittava koulussa. Jos perusosaaminen näissä aiheissa on heikkoa, se voi johtaa virheisiin sekä suunnittelussa että kunnossapidossa, mikä voi tulla yritykselle kalliiksi. Mekaniikan perusteiden tuntemus on tärkeää myös esimerkiksi siksi, että lujuuslaskentaa tekevät insinöörit voivat arvioida tietokoneavusteisen laskennan toteutusta ja tulosten oikeellisuutta.

Värähtelymekaniikan ja väsymiskestävyyden perusteiden hallitseminen koettiin tärkeäksi. Syvällisen osaamisen tarvetta ei ole kaikissa koneinsinööritehtävissä, muun muassa kunnossapidossa, mutta näissäkin tehtävissä tarvitaan perusosaamisen soveltamisen taitoa. Ilmiöiden tunnistaminen on tärkeä osa insinöörin työtä.

Vastauksista voidaan todeta yhteenvetona, että vastavalmistuneiden konetekniikan AMK-insinöörien tulisi hallita laajasti mekaniikan alaa ja osata soveltaa sitä käytäntöön. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan vastata työelämän vaatimuksiin ja yritysten osaamistarpeisiin.

Yritykset korostavat konetekniikan perusosaamisen ja viestintätaitojen merkitystä

Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan osaamista ja tarpeita muissa konetekniikan teemoissa. Vastavalmistuneiden konetekniikan AMK-insinöörien osaamisen taso vaihtelee myös muiden kuin mekaniikan teemojen osalta. Vastaajien mukaan tulevaisuuden osaamistavoitteiden tulisi keskittyä perusasioiden hallintaan, käytännönläheiseen koulutukseen ja sopivassa määrin uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Myös viestinnän merkitys nousi esiin, sillä tekninen osaaminen ei yksin riitä, jos viestintätaidot ovat puutteelliset.

Monet vastaajat olivat huolissaan insinöörien osaamistason laskusta viimeisen kymmenen vuoden aikana. He toivoivat, että opetuksessa keskityttäisiin konetekniikan alan perusosaamiseen kuten perinteisten valmistustekniikoiden ymmärtämiseen ja koneenpiirustustaitoihin.

Mekaniikan osaamisen puutteet huolestuttavat – Yhteistyö yritysten kanssa auttaa kehittämään opetusta

LAB-ammattikorkeakoulun kysely paljasti, että vastavalmistuneiden konetekniikan AMK-insinöörien mekaniikan osaamisen taso vaihtelee huomattavasti, ja osalla osaaminen on erittäin heikkoa. Tämä on huolestuttavaa, sillä mekaniikan perusasioiden hallinta on edelleen tärkeää monissa koneinsinöörin tehtävissä. Vaikka syvällisen osaamisen tarvetta ei ole kaikissa tehtävissä, mekaniikan ilmiöiden ymmärtäminen ja soveltamisen taito on silti välttämätöntä.

Kysely antoi arvokasta tietoa konetekniikan alan ja erityisesti mekaniikan osaamistarpeista. Näitä tietoja hyödynnetään konetekniikan koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisessä. Mekaniikan opetuksessa tullaan käyttämään aiempaa enemmän todellisia esimerkkitapauksia, ja yhteistyötä konetekniikan yritysten kanssa pyritään lisäämään. Tämä auttaa varmistamaan, että opetuksen sisältö vastaa työelämän vaatimuksia ja innostaa opiskelijoita syventämään osaamistaan.

Hankkeen myötä syntynyt keskustelu työelämän edustajien kanssa on koettu antoisaksi, ja sitä tullaan jatkamaan. Yhteistyö on tärkeää, jotta vastavalmistuneet insinöörit ovat valmiita kohtaamaan työelämän haasteet.

Lähteet

LAB. 2023. Mekaniikan opetuksen digitalisointi 2. Viitattu 19.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mekadigi-2-mekaniikan-opetuksen-digitalisointi-2

Sipola, T. 2018. Suomen teknillinen osaaminen heikentyy – professoreiden määrä puolittunut, yritykset eivät löydä huippuosaajia. Viitattu 19.12.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/3-9990976

Kirjoittajat

Hanna Laakso toimii konetekniikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen mekaniikkaa. Lisäksi Hanna on mukana ammattikorkeakoulun monialaisessa opettajien digipedagogiikan kehittämisen työryhmässä sekä työskentelee asiantuntijana Mekaniikan opetuksen digitalisointi 2 -hankkeessa.

Tuomo Liimatainen toimii konetekniikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen mm. mekaniikkaa, koneenosia, simulointia ja koneensuunnittelua. Lisäksi Tuomo työskentelee asiantuntijana Mekaniikan opetuksen digitalisointi 2 -hankkeessa.

Artikkelikuva: Iloinen tekniikan naisopiskelija. (Pexels ja Pixabay, muokannut Hanna Laakso ja Tuomo Liimatainen)