Verkko-opiskelu korkeakouluopintojen alkuvaiheessa sitouttaa opiskelijan yhteisiin käytäntöihin

Opintojen alkuvaiheella on keskeinen merkitys siinä, miten opiskelija kiinnittyy korkeakouluopintoihin. LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusta järjestetään sekä kampuksella päivätoteutuksena että verkossa monimuoto-opintoina yhdistäen verkossa ja kampuksella toteutettavan opetuksen. Korkeakouluympäristössä opiskelijalta edellytetään aiempaa enemmän itseohjautuvuutta, mikä korostaa vastuullisuutta ja aktiivisuutta opintojen etenemisessä. Verkkoympäristössä opiskelu edellyttää opiskelijalta kykyä ohjata omaa oppimistaan, sillä se eroaa luonteeltaan lähiopetuksesta.

Kirjoittaja: Tiia Kangassalo

Verkko-opinnot mahdollistavat joustavan tavan yhdistää opiskelu ja työelämä, mikä tukee oppimisen jatkuvuutta ja edistää opintojen etenemistä. Sekä verkossa että paikan päällä tapahtuvaa opetusta yhdistävä malli mahdollistaa oppimisen, jonka tulokset ovat vähintään Bergan ym. (2021) mukaan samalla tasolla kuin pelkässä lähiopetuksessa. Verkko-opiskelu ei ole ongelma opintojen etenemisen tai ammatillisen osaamisen kehittymisessä, kuten Honkavuo (2020) toteaa. Dziybanin ym. (2018) korostaa näiden lisäksi, että monimuotona toteutettu koulutus lisää saavutettavuutta ja voi parantaa opiskelumenestystä.

Monimuoto-opetuksen yleistyminen sairaanhoitajakoulutuksessa vaatii sekä opettajilta että opiskelijoilta uusia opettamisen ja oppimisen tapoja. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijoille korkeakoulukulttuuri ja erilaiset oppimisympäristöt voivat olla hyvinkin vieraita. Aikaisemmista opinnoista voi olla pitkä aika ja opiskelijan rooliin asettuminen voi tuntua vieraalta. Opiskelijat voivat kohdata erilaisia yksilöllisiä haasteita, joilla voi olla vaikutuksia muun muassa opintoihin kiinnittymiseen. Opiskelijalta odotetaan aktiivista osallistumista ja vuorovaikutuksellisuutta, vaikka käytänteet näihin liittyen voivat olla usein tässä vaiheessa opintoja vielä vieraita.

Selkeä rakenne ja tuki edistävät oppimista

Hakkarainen ym. (2024) korostavat, että opintojen etenemiseen liittyy vahvasti verkko-opiskeluun suunnitellut opiskelijan oppimista tukevat oppimismenetelmät. Vaikka digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat joustavan opiskelun ja lisää joustavuutta, kaikilla opiskelijoilla ei välttämättä ole riittäviä valmiuksia niiden sujuvaan käyttöön. Opiskelijoiden oppimisen kannalta keskeistä on riittävä tuki tietotekniikkaan liittyen (Jowsey ym. 2020). Opettajan on tärkeää huomioida opetusta suunnitellessa, että kaikilla opiskelijoilla olisi käytettävien menetelmien ja sovellusten kautta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua verkko-opetukseen. Opetusmateriaalin tulee olla hyvin saavutettavissa sekä selkeää ja johdonmukaista, jotta opiskelija voi edetä opinnoissaan sujuvasti (Honkavuo 2020).

Yhteisöllisyyden ja ryhmäytymisen muodostumisessa opettajalla on tärkeä rooli. Verkkoympäristössä ryhmäytyminen on haastavampaa, koska spontaani keskustelu ja kampuksella tapahtuvat pienet kohtaamiset jäävät vähäisiksi. Aktiivinen osallistuminen on verkko-opetuksessa keskeinen tekijä, joka vaikuttaa suoraan opiskelijoiden oppimiseen ja opintojen etenemiseen (Jowsey 2020). Riittämätön vuorovaikutus voi vaikuttaa korkeakouluyhteisöön integroitumiseen sekä aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta (Hakkarainen ym. 2024). Verkkoympäristö voi aiheuttaa haasteita myös vertaistuen saamiselle, mikä voi vaikuttaa opiskelumotivaatioon ja sitoutumiseen. Verkko-opetuksessa tulee huomioida erilaiset tukikeinot tukea opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä oppimista. Erilaiset osallistavat pienryhmäkeskustelut sekä reflektiiviset ryhmätehtävät auttavat ryhmäytymisessä. Yhteinen reflektio on myös keskeistä ammatillisuuden kehittymisessä. Opiskelun merkityksen ja kiinnostavuuden tietoinen lisääminen on keskeinen keino ylläpitää motivaatiota ja edistää oppimista erityisesti monimuotoisessa ja verkko-opetukseen perustuvassa pedagogiikassa (Mäenpää 2021, 5).

Yhteiset käytännöt tukevat sujuvaa opiskelua

LAB-ammattikorkeakoulussa verkko-opetuksessa noudatetaan yhteisesti sovittuja verkkotyöskentelyn toimintaperiaatteita. Näiden tarkoituksena on varmistaa osaamisen kehittymisen lisäksi yhdenvertainen osallistuminen sekä vuorovaikutteinen oppimisympäristö. Verkko-opetukseen osallistuminen edellyttää, että opiskelijalla on käytössään tarvittavat tekniset välineet sekä mahdollisuus osallistua opetukseen rauhallisesta oppimista tukevasta tilasta. Verkkotapaamisissa kamerat pidetään auki koko opetuksen ajan yhteisöllisyyden ja läsnäolon tunteen lisäämiseksi. Opetukseen ei voi osallistua tilanteista tai paikoista, joissa keskittyminen ja vuorovaikutus eivät ole mahdollisia. Näillä keinoilla voidaan konkreettisesti tukea vuorovaikutuksellista oppimista.

Opintojen alku on merkittävä vaihe, jolloin opiskelija alkaa hahmottaa, millaisella tavalla oppiminen korkeakoulussa verkkopainotteisesti toteutuu ja millaisia vaatimuksia siihen liittyy. Opiskelijoilla voi olla keskenään erilaisia käsityksiä verkko-opetuksesta, ja opintojen alkuvaiheen kokemukset voivatkin vaikuttaa opiskelijan opiskelumotivaatioon ja oppimiseen myöhäisemmissäkin opintojen vaiheissa. Opintojen alkuvaiheessa on erityisen tärkeää, että opiskelijalle kerrotaan verkko-opiskelun toimintatavat ja periaatteet, joita hän sitoutuu noudattamaan opintojensa ajan. Kun nämä tulevat tutuiksi heti opintojen alussa, opiskelijan on helpompi hahmottaa, mitä verkko-opiskelu edellyttää. Yhdessä sovitut toimintaperiaatteet ja yhteiset käytännöt auttavat opettajaa arvioimaan osaamisen kehittymistä ja helpottavat vuorovaikutusta niin opiskelijoiden kuin opiskelijoiden kesken.

Lähteet

Berga, K-A., Vadnais, E., Nelson, J. Johnston, S., Buro, K. Hu, R. & Olaiya, B. 2021. Blended learning versus face-to-face learning in an undergraduate nursing health assessment course: A quasi-experimental study. Nurse Education Today. Vol. 96. Viitattu 23.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2020.104622

Hakkarainen, T., Salminen, L., Alastalo, M. & Virtanen, H. 2024. Online degree programmes in nurse education—Students’ perceptions and academic performance: An integrative review. Nurse Education Today. Vol. 96. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2024.106148

Honkavuo, L. 2020. Digital Teaching in Nursing Education: A Quantitative Study on Nursing Students’ Views. International Journal of Caring Sciences. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://www.internationaljournalofcaringsciences.org/docs/8_1_honkauvo_original_13_2.pdf

Jowsey, T., Foster, G., Cooper-Ioelu, P. & Jacobs, S. 2020. Blended learning via distance in pre-registration nursing education: A scoping review. Nurse Education in Practice. Vol. 44. Viitattu 23.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nepr.2020.102775

Mäenpää, K. 2021. Motivation regulation and study well-being during nurse education studies. Academic dissertation. University of Oulu, Faculty of Education. Oulu. Acta Universitatis Ouluensis, E Scientiae Rerum Socialium 205. Viitattu 23.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789526231532