Kohti parempaa korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä – kokemuksia kentältä

Tässä artikkelissa esitellään ja pohditaan syksyn 2025 ja kevään 2026 välillä toteutuneiden yritystapaamisten, sidosryhmäkeskustelujen sekä haastattelujen tuloksia. Kontekstina toimi alueellisen innovaatioekosysteemin kehittämisen nykytila ja sen osana korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön (University-Industry Cooperation = UIC) kehittäminen.

Kirjoittaja: Pasi Juvonen

Lähtökohtia

Sitra määrittelee innovaatioekosysteemin verkostoksi, jonka jäsenet ”pyrkivät yhdessä luomaan liiketoimintaa ja innovaatioita tai tekemään tutkimusta tai muuten luovat lisäarvoa yhteistoiminnan avulla.” (Sitra 2026). Korkeakoulut ja yritykset ovat olennainen osa innovaatioekosysteemiä ja niiden välisen yhteistyön määrä ja laatu voivat joko edistää tai hankaloittaa arvon luomista. Lahden seudulla toteutettiin 2025 LAB-ammattikorkeakoulun ja Lahden kaupungin toimeksiannosta selvitys (Lundström & Nissilä 2025), miten Lahden seudun TKI-kyvykkyyttä ja sitä kautta suhteellista kilpailukykyä voitaisiin merkittävästi parantaa. Lisäksi syksyllä 2025 toteutettiin Sitran rahoittama FIKSU yhteistyö -projekti, jossa luotiin tilannekuvaa pk-yritysten, korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden yhteistyöstä.

Edellä mainituista selvityksestä ja projektista nousi useita tärkeitä oppeja. Yhteistyö kaipaa kohdennettuja toimenpiteitä ja yhteistyön toimintamalli kautta linjan tehostamista. Lisäksi yritykset odottavat, että heille puhutaan ymmärrettävää yleiskieltä (business -kieltä), ei korkeakoulu- tai rahoittajakieltä. Yhteistyön edellytysten rakentaminen alkaa kohtaamisesta ja tarpeiden kartoittamisesta. Mikäli ollaan liikkeellä ”valmis ratkaisu edellä” tai ”rahaa pyytämässä”, niin tilanteesta harvoin rakentuu molemmille osapuolille arvoa tuottavaa yhteistyötä.

Syksyn 2025 oppien pohjalta toteutettiin kevään 2026 aikana 16 teemahaastattelua. Samaan aikaan kirjoittaja kontaktoi yli 80 yritystä ja oli mukana yli 40 yritystapaamisessa. Tähän artikkeliin aineistosta nostettiin pohdittavaksi muutama aiemmin saatuihin tuloksiin liittyvä havainto.

Havaintoja korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön parantamisen keinoista

Ne yritykset, joiden johdossa työskentelee korkeakoulutuksen saaneita, ovat ainakin jonkun verran tietoisia siitä, millaista osaamista korkeakoulu voisi tarjota. Yksi haastateltava kertoi aiheesta seuraavasti:

Yritykset, joissa on dippainsinöörejä ja kauppatieteen maistereita johtotehtävissä tietää suunnilleen mitä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehdään, mutta jos et ole koskaan, kukaan ei ole tietoisiakaan siitä, niin aika vaikea on ajatella, että he tulee mieleen, että hei otetaanpa yhteyttä tuonne yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.

Kun ei tiedä mitä ei tiedä, niin on epätodennäköistä hakea ratkaisua korkeakoulujen suunnalta itselle tuttujen ratkaisujen sijaan. Korkeakoulujen edustajat voivat yrittää tilanteeseen vaikuttaa ainakin kuvaamalla palveluitaan selkeästi yleiskielellä viestinnässään, sekä kontaktoimalla aktiivisesti yrityksiä kertoakseen, mitä osaamista korkeakouluilla on tarjota.

Yritystapaamisessa, sidosryhmäkeskusteluissa sekä teemahaastatteluissa nousi useita kertoja esille tilanteita, joissa yrityksen tarve on akuutti ja korkeakoululla on ollut halu vastata siihen. Samaan aikaan odotukset edistymisen aikataulusta eivät ole kohdanneet lainkaan. Alla yksi esimerkki:

Se kuilu sieltä korkeakoulusta sinne kentälle… …heidän ajatuksensa ei vastaa sitä todellisuutta mitä me kohdataan asiakkaiden kanssa päivittäin liiketoiminnallisessa mielessä, että siinä on niinku nähty sellaista haastettakin niinku mukautua… …se asiakas tarvitsee sen nyt, niin meillä meni pelkästään 3 kuukautta…

Osana odotuksia on erityisen tärkeää käydä heti alkuvaiheessa keskustelu myös aikatauluista. On mahdollista, että jokin yritykselle yksinkertaiselta näyttävä asia ei sitä olekaan ja siksi selvittäminen vie aikaa. Yhtä lailla on varmasti tilanteita, joissa korkeakoulujen ja yritysten toiminnan erilainen kellotaajuus tuottaa yrityksen edustajille kokemuksen, että korkeakoulut toimivat hitaasti. Nostamalla aikatauluihin liittyvät odotukset jo alkuvaiheessa pöydälle, voidaan välttyä epärealistisilta odotuksilta puolin ja toisin. Välillä korkeakoulujen edustajien on myös todettava, että mikäli teemme tämän kunnolla, se sisältää tällaiset vaiheet, kestää näin kauan ja maksaa tämän verran. Mikäli joku muu taho tekee nopeammin tai halvemmalla, niin se on meille ok.

Kohti ratkaisuja

Systemaattisuuden tarve yhteistyössä nousi esille sekä aiemmissa selvityksissä että tuoreimmassa haastatteluaineistossa. Artikkelin kirjoittajalle systemaattisuus tarkoittaa mm. ajattelutapaa, jossa tavoite on luoda yhdessä arvoa molemmille. Se, mikä arvoa yhteistyökumppanille tuottaa, voi osittain selvitä huolellisen taustatyön avulla. Mikään ei kuitenkaan ole niin arvokasta, kuin vuorovaikutteinen kohtaaminen, jonka aikana voi kysyä, kuunnella ja oppia. Tietoa on siinä mitä sanotaan (riveillä) ja usein myös siinä mitä jätetään sanomatta (rivien välissä). Kun pääsee kiinni dialogiin yhteistyön virittelyssä yrityksen edustajan kanssa, niin luottamuksen kasvaessa aiheissa siirrytään monesti alkuperäisistä tarpeista uudenlaisiin, laajempiin tarpeisiin. Samalla tulee ilmeiseksi, että nopean avun sijaan voikin olla parempi rakentaa yhteistyössä uudenlaista osaamista tulevaisuuden liiketoiminta- ja kasvupotentiaalin mahdollistamiseksi. Katse voi siirtyä kengänkärjistä enemmän kohti horisonttia.

Yrityksellä on usein tarve nopeille ratkaisuille. Korkeakoulu taas usein tähtää keskipitkän aikavälin, tutkittuun tietoon pohjautuviin ratkaisuehdotuksiin. Jotta odotukset saadaan paremmin kohtaamaan, on yhteistyömahdollisuuksien kartoitusvaiheessa hyvä avoimesti puhua odotuksista myös aikataulujen osalta. Korkeakoulun osaaminen voi auttaa yrityksiä paljonkin, mutta ei ilman sitä, että osaajiemme kanssa ”istutaan alas” eli alkuvaiheessa käydään huolellisesti läpi yrityksen nykytilanne ja tavoitteet. Ilman perustan rakentamisesta on vaikeaa rakentaa muutakaan.

Yhteenveto

Tässä saadut tulokset eivät ole yksi ainoa totuus aiheesta. Aineisto alkoi tällä haastattelumäärällä jo kuitenkin saturoitua aika hyvin eli samankaltaiset havainnot alkoivat toistua haastattelumäärän kasvaessa.

Kirjoittaja on toiminut aktiivisesti yritysyhteistyössä jo kauan. Ensimmäiset yhteistyöprojektit, joissa yritykset olivat mukana rahoittamassa tutkimusprojektia, toteutuivat jo yli 20 vuotta sitten. Sieltä tähän hetkeen yritysyhteistyön rakentamisessa on aika paljon samaa. Kun yrityksen tarve tulee kuulluksi ja sitä muotoillaan yhdessä tulosodotukseksi, myös odotusarvo tuloksista asettuu realistiselle tasolle.

Nykyisillä rakenteilla, organisoitumisella, ja / tai toimintavoilla pääsemme nykyisiin tuloksiin. Riittääkö nykyisyys? Mikäli riittää, niin jatketaan näin. Mikäli ei riitä, niin onko aika tehdä muutoksia? Vanhan sanonnan mukaan omelettia ei synny ilman, että rikotaan kananmunia.

Lähteet

Lundström, I. & Nissilä, J. 2025. Lahden seudun innovaatiokyvykkyys. Raportti. Kymi Partners. Viitattu 16.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2025-03/lahden-seudun-innovaatiokyvykkyys_raportti.pdf

Sitra. 2026. Innovaatioekosysteemi. Tulevaisuussanasto. Viitattu 16.5.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/innovaatioekosysteemi/

Kirjoittaja

Pasi Juvonen (TkT) työskentelee TKI-johtajana LAB-ammattikorkeakoululla. Hän on ollut rakentamassa, toteuttamassa ja johtamassa tutkimusprojekteja yli 20 vuoden ajan.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/583378 (CC0)