Kohti inhimillisesti kestävää ja aivoterveyttä tukevaa yhteiskuntaa

Ymmärrys aivojen hyvinvoinnin merkityksestä on nykypäivänä keskeistä. Aivosairaudet aiheuttavat vuosittain inhimillistä kärsimystä yksilöille ja heidän läheisilleen sekä noin 10 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. Aivoterveyden edistämiseen panostamisella on laajoja ja suotuisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Aivoterveyden vaaliminen on sijoitus tulevaisuuteen.

Kirjoittajat: Päivi Kousa & Sari Soutukorva

Kansallisen aivoterveysohjelman tavoitteena on inhimillisesti kestävä ja aivoterveyttä tukeva yhteiskunta

Aivoliiton koordinoima Kansallinen aivoterveysohjelma käynnistyi vuoden 2022 lopulla vastaamaan aivoterveyden edistämisen tarpeeseen Suomessa. Ohjelman toimeenpano kausi on 2023-2030. Kansallisessa aivoterveysohjelmassa korostetaan aivoterveyttä suojaavien tekijöiden merkitystä, ennakoivaa lähestymistapaa ja vaikuttavuusperusteisuutta. (Aejmelaeus ym. 2022, 4.)

Kansallisessa aivoterveysohjelmassa on määritelty pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteeksi ”inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta, jonka jäsenet ovat elinvoimaisia toimijoita”. Sen saavuttaminen edellyttää seuraavien tavoitteiden toteutumista: 1) aivoterveys- ja aivosairausymmärrys sekä aivojen hyvinvoinnin arvostus on vahvistunut, 2) aivoergonomia on huomioitu toimintaympäristöissä, 3) jokaisella on mahdollisuus virkistävään ja palauttavaan uneen ja 4) osallisuuden tunne on vahvistunut — kaikki kansalaiset ovat kanssalaisia. Näiden tavoitteiden lisäksi ohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota aivoterveyden perustekijöihin: fyysiseen aktiivisuuteen, terveelliseen ravitsemukseen ja päihteettömyyteen. (Aejmelaeus ym. 2022, 14.) Kansallisella aivoterveysohjelmalla on yhdyspintoja useisiin, jo olemassa oleviin ja aivoterveyttä edistäviin suosituksiin ja strategioihin.

Aivoterveyden edistämiseksi tarvitaan tutkimusnäyttöä, poliittista tahtoa, monialaista yhteistyötä ja kohderyhmän osallistamista

Suomessa aivoterveys ja aivoterveyden edistäminen ovat jääneet merkitystään huomattavasti pienempään osaan terveyden edistämisen kokonaisuudessa, minkä vuoksi on syntynyt kalliita investointitarpeita ongelmia korjaaviin palveluihin. Aivoterveyden edistämisen saralla on tehty viime vuosina tutkimuksia, mutta lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan väestön kaikkien ikäryhmien osalta (Duodecim & Suomen Akatemia 2020, 22-23; Aivopankki & Roine 2021). Esimerkiksi FINGER- ja LETHE-tutkimuksilla pyritään ehkäisemään muistitoimintojen heikentymistä ikääntyneillä. FINGER-tutkimuksessa selvitettiin, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.) LETHE-tutkimuksessa hyödynnetään teknologiaa sekä FINGER-tutkimuksen tuloksia ja niiden pohjalta opittuja toimintatapoja (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023). Kestävä aivoterveys -hankkeessa puolestaan pyritään tunnistamaan työssä aivojen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä sekä kehittämään toimintatapoja ja työkaluja näiden kuormitustekijöiden käsittelemiseksi (Tampereen ammattikorkeakoulu 2023).

Puolet tänä päivänä syntyvistä saavuttaa 100 vuoden iän, joten on tärkeä tutkia, mitkä ovat ensisijaiset keinot ehkäistä muistisairauksia suurenevissa iäkkäimpien ikäryhmissä (Kivipelto & Hellénius 2022, 149). Tutkimusnäyttöä tarvitaan myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen yhteydessä olevien toimialojen toiminnasta ja keinoista. Palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja laatua sekä jo tuotettujen hoitopolkujen toimivuutta on tärkeä tutkia. (Duodecim & Suomen Akatemia 2020, 23.) Huomiota on kiinnitettävä tutkimusnäytön tavoitettavuuteen ja hyödynnettävyyteen. Kansallisen aivoterveysohjelman mukaan aivoterveystieto ei tavoita koko väestöä, ja jopa osalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisista on puutteita aivoterveystiedossa ja sen hyödyntämisessä. (Aejmelaeus ym. 2022, 13.)

Aivoterveyden edistäminen on huomioitava myös poliittisessa päätöksenteossa (Aivopankki & Roine 2021). Kansallinen aivoterveysohjelma osoittaa tutkimusnäytön, jota on tärkeä ottaa käyttöön poliittisessa päätöksenteossa ja eri ammattilaisten toiminnassa koko Suomessa (Aivopankki & Roine 2021; Aejmelaeus ym. 2022, 23).

Aivoterveyden edistäminen vaatii integroitua johtamista. Useista toimijoista koostuvalla palvelujärjestelmällä on oltava yhtenäinen toimintatapa ja koordinoitu vastuu. Alueellisella tasolla on kiinnitettävä huomiota siihen, että kuntien ja maakuntien päättäjillä on riittävästi tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja sen kehittämistarpeista. Kehittäessä aivoterveyttä edistäviä palveluja ja toimintaa, on kuultava palveluita käyttävää kohderyhmää. (Duodecim & Suomen Akatemia 2020, 22-24.) Osallistamalla eri-ikäistä väestöä saadaan selville todelliset tarpeet ja toimenpidetoiveet, joihin vastaamalla voidaan aidosti edistää aivoterveyttä.

Aivoterveystietoutta on tärkeä sisällyttää koulutuksen suunnitelmiin

Aivoterveystietouden ja -ymmärryksen lisääminen eri ammattialoilla ja eri ikäisten parissa on keskeistä, jotta voidaan päästä kansallisen aivoterveysohjelman pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteeseen inhimillisesti kestävästä ja aivoterveyttä tukevasta yhteiskunnasta. Esimerkiksi liikunta on yksi aivoterveyden suojatekijä. Väestön liikkumattomuuden on todettu aiheuttavan suuria yhteiskunnallisia kustannuksia (Kolu ym. 2022). Aivoterveyden perusta luodaan jo lapsuudessa ja nuoruudessa (Aejmelaeus ym. 2022, 15). Liikkumisen ja liikunnan edistämisen merkitystä sotealan koulutuksessa on tutkittu. On todettu, että liikunnan edistämisen rooli koulutuksen strategioissa ja suunnitelmissa on vähäinen (Länsitie ym. 2023, 75.) Jatkossa on keskeistä tarkastella, kuinka aivoterveyden edistäminen on huomioitu koulutuksen suunnitelmissa peruskoulusta toiselle asteelle ja korkeakouluihin asti.

LAB-ammattikorkeakoulussa toteutetaan aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutusta. Se on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurin, taiteen, liikunnan tai kasvatusalan korkeakoulututkinnon suorittaneille tai aiemman opistoasteen tutkinnon suorittaneille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään aivoterveyden osaamistaan. (LAB-ammattikorkeakoulu 2023.) Koulutuksen avulla LAB on valmis osallistumaan aivoterveyden edistämisen talkoisiin.

Lähteet

Aejmelaeus, R., Hartikainen, K., Kalla, K., Keltto, T., Korkeila, J., Larivaara, M., Lisko, I., Lähteenkorva, S., Ojanen, V., Pyykkö, M., Ristikari, T., Sajaniemi, N. & Unkila, K. 2022. Kansallinen aivoterveysohjelma. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/aivoliitto-ry/kansallinen-aivoterveysohjelma/#35041810

Duodecim & Suomen Akatemia. 2020. Aivot ja mieli. Konsensus 2020. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2020/03/Konsensuslausuma-versio-1.6-3.pdf

Kivipelto, M. & Hellénius, M-L. 2022. Aivoterveys. Viiden sormen ohje. Kuinka pienennät muistihäiriöiden ja muistisairauksien riskiä? Tukholma: Holm & Holm Books.

Kolu, P., Kari, J.T., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., Pehkola, J., Tammelin, T.H., Pahkala, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O.T. & Vasankari, T. 2022. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health 76(7): 677-684. doi: doi:10.1136/jech-2021-217998

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutus, 30 op. Viitattu 6.6.2023. Saatavissa: https://lab.fi/fi/koulutus/aivoterveyden-edistaminen-erikoistumiskoulutus-30-op

Länsitie, M., Peltonen, M., Korpelainen, R., Leskelä R-L. & Ahokas, S.2023. Terveyttä edistävä liikkuminen ja liikunta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutussisältöjä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:9. Nordic Healthcare Group ja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr, ODL Liikuntaklinikka. Viitattu 7.6.2023. Saatavissa: https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/06/Terveytta%CC%88-edista%CC%88va%CC%88-liikkuminen-ja-liikunta-osana-sote-alan-koulutuksia.pdf

Roine, R. O. 2021. Aivoterveys on Suomen tärkein pääoma. Podcast-tallenne. Aivopankki by Biogen. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://www.aivopankki.fi/fi_FI/home/aivoterveys/podcast-aivoterveys-on-suomen-tarkein-paaoma.html

Tampereen ammattikorkeakoulu. 2023. Kestävä aivoterveys. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa: https://projects.tuni.fi/kestavaaivoterveys/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Aktiivinen sitoutuminen elintapaohjelmaan suojaa iäkkään muistia. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/aktiivinen-sitoutuminen-elintapaohjelmaan-suojaa-iakkaan-muistia-

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. LETHE: Yksilöllistetty teknologiaa hyödyntävä ennuste- ja interventiomalli muistisairauksien riskin tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/yksilollistetty-teknologiaa-hyodyntava-ennuste-ja-interventiomalli-muistisairauksien-riskin-tunnistamiseksi-ja-ennaltaehkaisemiseksi-lethe-

Kirjoittajat

Päivi Kousa työskentelee lehtorina ja muun muassa vastuuopettajana LABin työterveyshuoltoon pätevöittävässä täydennyskoulutuksessa ja aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksessa. Hän on kiinnostunut työkyvyn, työhyvinvoinnin ja aivoterveyden edistämisen teemoista. Opetustyö- ja koulutustyön lisäksi Päivi on mukana LABin TKI-työssä.

Sari Soutukorva työskentelee LABin hyvinvointiyksikön lehtorina ja vastuuopettajana aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksessa. Hän on kiinnostunut terveyden edistämisestä, työhyvinvoinnista, henkilöstöjohtamisesta sekä kognitiivisesta ja työ- ja organisaatiopsykologiasta. Opetus- ja koulutustyön lisäksi hän tekee työhyvinvointiin liittyvää TKI-työtä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/aivot-k%C3%A4si-harmaa-aivojen-harmaa-4961452/ (Pixabay License)