Kohti houkuttelevaa työnantajamielikuvaa

Kirjoittajat: Krista Korhonen & Jukka Sirkiä

Hyvällä työnantajamielikuvalla on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia organisaatiolle. Panostamalla positiiviseen työnantajamielikuvaan voidaan esimerkiksi vähentää henkilöstön vaihtuvuutta, ja näin ollen pienentää rekrytointiin liittyviä kustannuksia. (Kaijala & Tolvanen 2020, 67.) Korhosen (2022) YAMK-opinnäytetyö kartoitti teknologia-alalla toimivan kohdeorganisaation työnantajamielikuvan nykytilanteen case-yrityksen henkilöstökyselyn avulla. Analysoimalla vallitsevaa tilannetta voitiin tunnistaa keskeiset kehityskohteet, joihin panostamalla tavoitellaan entistä positiivisempaa työnantajamielikuvaa. Tällä toivotaan henkilöstön tyytyväisyyden kasvattamisen lisäksi olevan vaikutusta tarvittavan osaamisen houkuttelemisessa ja henkilöstön vaihtuvuuden vähentämisessä.

Kehitystyö alkaa organisaation sisältä

Työnantajamielikuvan perusta muodostuu organisaation sisältä henkilöstön kokemuksista ja näkemyksistä (Viitala 2021). Puhutaan sisäisestä työnantajamielikuvasta. Kaijala & Tolvanen (2020, 64) kiteyttävät ulkoisen työnantajamielikuvan puolestaan olevan sisäisen mielikuvan heijastuma organisaation ulkopuolelle. Sekä sisäisen että ulkoisen työnantajamielikuvien tulee olla keskenään yhtenäiset  yrityksen viestinnässä. Ihmiset löytävät nykyaikana asioiden todellisen tilan hyvin nopeasti sosiaalisesta mediasta, joten ulkoisen kuvan liiallinen kiillottaminen on näin ollen hyödytöntä.

Yksi olennainen tekijä työnantajamielikuvan kehittämisessä on työntekijäkokemus. Sillä tarkoitetaan sitä, miten työntekijä kokee oman työpaikkansa. Kyseessä on jokaisen yksilön henkilökohtainen kokemus, johon vaikuttavat omat odotukset ja työnantajan antamat lupaukset sekä näiden kohtaaminen työnteon arjen ja organisaatiokulttuurin kanssa. (Luukka 2019, 128.) Työntekijäkokemusta voidaan tarkastella myös organisaation näkökulmasta, jolloin tarkoitetaan organisaation työntekijöille suunnittelemaa ja luomaa kokemusta. Työntekijäkokemuksen voidaan katsoa muodostuvan työntekijän ja organisaation näkökulmien kohtaamisesta. (Goldsmith & Morgan 2017, 7.)

Kuva 1. Työntekijäkokemuksen muodostuminen (Goldsmith & Morgan 2017, 8, muokannut Korhonen 2022)

Työntekijäkokemuksen johtaminen edellyttää työntekijäymmärryksen kerryttämistä ja monipuolista mittaamista sekä systemaattista seurantaa. Korkiakosken (2019, 130-136) mukaan erilaisten avainhetkien mittaaminen on entistä tärkeämpää, sillä johdon tulee tietää lähes reaaliaikaisesti miten henkilöstö voi. Lisäksi tulee huomioida sekä koko henkilökunnan, että yksittäisen työntekijän kokemukset. Hyvä keino lähestyä työntekijäkokemuksen johtamista on tarkastella henkilöstöä asiakkaina, joita esihenkilöt ja sisäiset palvelut ovat tukemassa sekä mahdollistamassa työssä menestymisen (Kaijala & Tolvanen 2020, 212). Yrityksen esihenkilöiden tulee myös varmistaa, että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen ja tietysti koulutusmahdollisuus sekä ketteryyttä vastata uusiin tarpeisiin (Sirkiä 2020, 64-65).

Työntekijät brändilähettiläinä

Työnantajamielikuvaan vaikuttaa olennaisesti se, miten organisaation nykyiset työntekijät kommunikoivat työnantajastaan omille verkostoilleen (Kaijala & Tolvanen 2020, 64). Yksi hyvä keino työnantajamielikuvan kehittämisessä onkin työntekijälähettilyys. Siinä työntekijä viestii monikanavaisesti paitsi omaa asiantuntijuuttaan, myös organisaation hyvää mainetta. Lähettilyyden keskiössä on ajatus, että ihminen on paljon organisaatiota kiinnostavampi. (Saksi 2016, 149.)

Kuva 2. Työntekijälähettilyys hyödyntää työntekijöiden omia verkostoja (Geralt 2017)

Työntekijälähettilyyden tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen. Työntekijöitä voi kuitenkin motivoida selvittämällä työntekijälähettilyyden hyötyjä sekä tekemällä siitä mahdollisimman helppoa panostamalla laadukkaaseen, mielenkiintoiseen ja helposti jaettavaan sisältöön. (Vaisto 2020.) Jotta työntekijälähettilyys voi todella toimia, on työntekijöiden voitava hyvin ja oltava sitoutuneita organisaatioon. Mielekkäästä työstä on helppo viestiä positiiviseen sävyyn muille. Työstään ja työpaikastaan aidosti ylpeät työntekijät ovat parhaita mainoksia, joihin organisaation todella kannattaa satsata. (Saksi 2016, 150-151.)

Yksi Korhosen (2022) opinnäytetyön keskeisistä kehittämisehdotuksista kohdeorganisaatiolle onkin työntekijälähettilyystoiminnan tavoitteellinen käynnistäminen. Tähän kuuluu aiheesta kiinnostuneiden työntekijöiden kartoittaminen, ja tarvittaessa esimerkiksi sosiaalisen median käytön koulutusta. Työntekijöitä on myös hyvä osallistaa lähettilyystoimintaan, kuten sen suunnitteluun, sisällön tuottamiseen, toiminnasta viestimiseen ja muiden innostamiseen organisaation sisällä.  Jotta työntekijälähettilyys voi todella toimia organisaation eduksi, on ensisijaisesti panostettava positiivisen työntekijäkokemuksen luomiseen.

Lähteet

Geralt. 2017. Pixabay. Viitattu 29.9.2022. Saatavissa https://www.pixabay.com/images/id-3017398/  (Pixabay Licence)

Goldsmith, M. & Morgan, J. 2017. The Employee Experience Advantage: How to Win the War for Talent by Giving Employees the Workspaces They Want, the Tools They Need, and a Culture They Can Celebrate. Hoboken, New Jersey: Wiley.

Kaijala, M. & Tolvanen, R. 2020. Henkilöstö – Strateginen investointi? Helsinki: Kauppakamari.

Korhonen, K. 2022. Työnantajamielikuvan kehittäminen. Case: Raute Oyj. LAB ammattikorkeakoulu.  Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma YAMK. Viitattu 4.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101021035

Korkiakoski, K. 2019. Asiakaskokemus ja henkilöstökokemus: uusi aika, uudenlainen johtaminen. Helsinki: Alma Talent.

Luukka, P. 2019. Yrityskulttuuri on kuningas: mikä, miksi, miten? Helsinki: Alma Talent.

Saksi, J. 2016. Johtaja on media! Helsinki: Kauppakamari.

Sirkiä, J. 2020. Leveraging digitalization opportunities to improve the business model. Väitöskirja. Lappeenranta: Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT. Viitattu 15.9.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-560-6

Vaisto, L. 2020. Työntekijälähettiläs viestii arjesta aidosti – ota huomioon 6 asiaa ennen kuin valjastat työntekijäsi lähettilääksi. Duunitori 20.10.2020. Viitattu 23.8.2022. Saatavissa https://duunitori.fi/tyoelama/eb-opas-tyontekijalahettilyys

Viitala, R. 2020. Henkilöstöjohtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita.

Kirjoittajat

Krista Korhonen on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, koulutuslinjana uudistava johtaminen.

Jukka Sirkiä, KTT, DI, toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä lehtorina.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1652044 (CC0)

Julkaistu 14.10.2022

Viittausohje

Korhonen, K. & Sirkiä, J. 2022. Kohti houkuttelevaa työnantajamielikuvaa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kohti-houkuttelevaa-tyonantajamielikuvaa/