Kierrätysmateriaaleihin ja biopohjaisiin muoveihin siirtyminen ovat avainasemassa muoviin liittyvien kestävyysongelmien ratkaisemisessa. LAB-ammattikorkeakoululla on käynnissä useampi EU-rahoitteinen projekti, joissa selvitetään kestävämpiä vaihtoehtoja muovintuotantoon ja kehitetään tekniikkaa muovin kierrätyksen edistämiseksi. Maaliskuussa järjestetyt PlastExpo -messut tarjosivat oivan tilaisuuden verkostoitumiseen ja tiedon jakamiseen alan asiantuntijoiden kesken.

Kirjoittajat: Mari Eronen, Ida Määttä, Niko Rintala ja Erika Tapaninen

Kestävyys puheenaiheena

LAB-ammattikorkeakoulu oli mukana Helsingin Messukeskuksessa 11.-12.3.2020 järjestetyssä PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic -tapahtumassa, joka kokosi yhteen pakkaus-, elintarvike- ja muovialan ammattilaiset sekä arvoketjujen eri toimijat. Tapahtumassa saatiin nauttia asiantuntevista ja innovatiivisista puheenvuoroista, vaikka osa jouduttiinkin perumaan vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Teemoina olivat muun muassa muovipakkaukset, kierrätysmuovien jatkokäyttö, biomuovit ja merien muoviongelma.

Yhtenä puheenaiheena oli kestävyys ja siitä keskusteltiin myös paneelissa, johon osallistuivat Hanna Lehmuskoski Keskolta, Tiina Kähö SmartClean säätiöstä ja Wille Viittanen Wiitta Oy:stä. Aiheena oli mm. kiertotaloutta hidastavat tekijät. Viittasen mukaan kiertotalous on ollut arkipäivää muoviteollisuudessa jo pitkään, vaikkakin aikaisemmin se ei ollut niin suosittua. Kierrätettyä muovia pidettiin huonolaatuisempana, eikä sitä välttämättä haluttu sen takia. Nykyään kierrätetyt tuotteet ovat paljon kysytympiä. Kähö painotti lainsäädännön vaikutusta kiertotalouden onnistumiseen. Niin kauan kuin lainsäädäntö ei tue uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja tarpeeksi, eivät ne tule toteutumaan suuremmassa mittakaavassa.

Anssi Mikola kertoi oman puheenvuoronsa aikana perustamastaan River Recyclesta, jossa on kehitetty liiketoimintamalli jokien puhdistamiseksi muovijätteestä. Suurin osa valtamerien muovista kulkeutuu jokia pitkin alueilta, joilla ei ole toimivaa jätehuoltoa. River Recyclessa on kehitetty erityinen jokien jätekeräin, jolla muovijäte saadaan kerättyä. Muovista voidaan tuottaa öljyä pyrolyysillä, jolloin siitä tulee tavoiteltu raaka-aine. Tulevaisuuden tavoitteena on, että muovia ei enää päätyisi jokiin, vaan saataisiin kehitettyä toimiva kierrätysjärjestelmä.

River Recycle business model; kuvassa Anssi Mikola

Kuva 1. River Recycle business model; kuvassa Anssi Mikola (Kuva: Niko Rintala)

Uusia ratkaisuja pakkausmateriaaleihin

Messuilta löytyi myös paljon innovatiivisia vaihtoehtoja pakkausratkaisujen löytämiseen. Pakkausteknologian jaoksessa oli havaittavissa pahvin ja sellumassaisten pakkausten lisääntyvä määrä. Sellupohjaisia astioita, pulloja, pakkauksia oli esillä perinteisempien muovituotteiden tuottajien vastapäätä. Tanskalainen Paboco valmistaa sellumassasta säilytys- ja kuljetuspakkauksia nesteille. Yhteistyössä kotimaisen Teknos Oy:n kanssa yritys on kehitellyt tekniikkaa ja uudenlaisia kierrätettäviä pulloja jo viiden vuoden ajan ja tuonut tuotteita mm. L’Orealin käyttöön.

Tomi Nyman AFRY:stä esitteli puheenvuoronsa aikana tietä, jolla muovimateriaaleista voidaan kääntyä biopohjaisiin materiaaleihin. Perusajatuksena oli ”pienistä virroista kasvaa suuret joet” eli investoimalla globaalilla tasolla pieniä summia infrastruktuurin luomiseen voidaan vuositasolla saavuttaa jopa kolmanneksen säästöt nykymateriaalien käyttämiseen verraten. Säästö alkaa kerääntyä, kun raakamateriaalin määrää on helppo kasvattaa pienillä summilla ja materiaali olisi halvempaa työstää koko elinkaarensa aikana.

Yleisnäkymä messuilta

Kuva 2. Messut keräsivät runsaasti kävijöitä (Kuva: Mari Eronen)

Muovien pesu- ja lajittelulinjasto kiinnosti

LABin pisteellä olivat esillä kolme aihepiirin parissa toimivaa projektia digiValmistus, Kiemura ja BIOSYKLI, joiden tuloksista ja toiminnasta kerrottiin messuvieraille. BIOSYKLI – Päijät-Hämeen biokiertotalous -projektissa tuotetaan tietoa biopohjaisten muovien mahdollisuuksista ja kartoitetaan erilaisten bio- ja uusiomuovien ympäristövaikutuksia. digiValmistus – Tulevaisuuden valmistusteknologioiden mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä -projektissa taas kehitetään 3D-tulostusteknologioita, jotka mahdollistavat mm. kierrätysmuovin tehokkaamman hyödyntämisen raaka-aineena.

Muovialan ammattilaisina osaa kävijöistä kiinnosti erityisesti Kiemura-projektin puitteissa kehitetty muovien pesu- ja lajittelulinjasto. Prototyypin markkinavaltti rakentuu halvasta tavasta erotella käyttökelpoisia materiaalifraktioita sekalaisista tai likaisista materiaalilähteistä. Pyrkimys on siivilöidä jätemuovista uusiogranulaattivirta, jonka hinta ja laatu säilyisi kilpailukykyisenä. Osana projektia pyritään selvittämään maaperänäytteiden mikromuovipitoisuuksia ja erottelu- sekä puhdistuskeinoja.

Messuvierailijoilta kuultiin kinkkisiä kysymyksiä liittyen eritoten materiaalin hintaan ja laatuun. Kierrätysmuovin käyttökohteet ovat aina rajoitetummat kuin neitseellisellä materiaalilla, mutta Kiemuran tuloksena syntyviä tutkimustuloksia ja prototyyppiä voidaan hyödyntää erityisesti paikallisten ja pienten yritysten eduksi. Linjastolla voidaan lisätä yritysten sivuvirtojen hyödyntämistä tai sitä voidaan tarjota tutkimuskäyttöön.

Kirjoittajat

Mari Eronen, Ida Määttä, Niko Rintala ja Erika Tapaninen. Kirjoittajat työskentelevät LAB-ammattikorkeakoulun kiertotaloushankkeissa.

Artikkelikuva: Ria Gynther

Julkaistu: 5.5.2020

Viittausohje

Eronen, M., Määttä, I., Rintala, N. & Tapaninen, E. 2020. Kiertotalous ja kestävät pakkausmateriaalit puhuttivat PlastExpo -messuilla.  LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/kiertotalous-ja-kestavat-pakkausmateriaalit-puhuttivat-plastexpo-messuilla/