Kestävän kehityksen ideat testattiin työelämäyhteistyössä

Syksyllä 2020 toteutettu kahden Hollolan yritysalueen toimintojen arviointi ja tulevien toimintojen ideointi oli tulikaste opiskelijoille projektimuotoiseen oppimisen käytäntöön, jossa työnantaja toimii projektin tilaajana ja projekti on osa opintojaksoa.

Kirjoittaja: Anne-Marie Tuomala

Kestävän suunnittelun tavoitteet toimeksiannon taustana

Projektin tilaajana toimi Hollolan kunnan elinkeinopäällikkö. Kunta oli linkittänyt oppilaitosyhteistyön Oikeaa tietoa, toimintaa ja työtä -hankkeeseensa. Projektikohteina olivat Lahden eteläisen uuden ohitien (Vt 12) Hollolan liittymän tuntumassa Lahden ja Salpakankaan keskuksen länsipuolella sijaitsevat yritysalueet Hopeakallio ja Paassilta (Väylävirasto 2020). Näihin yritysalueisin aiemmin tehdyn suunnittelun ja tarvekartoituksen jälkeen on todennäköisesti tapahtunut muutoksia ja ennen uutta markkinaselvitystä olisi hyvä löytää nämä toimintaympäristön muutokset, niihin vaikuttavat tekijät sekä keskeiset tulevaisuuden näkymät. Opiskelijoiden saamaan toimeksiantoon kuului laatia tietojen ja arvioinnin pohjalta raporttimuotoinen synteesi, jota hyödynnetään jatkokehitystyössä ja uudessa markkinatutkimuksessa.

Kuva 1: Hopeakallion ja Paassillan yritysalueet (Kuva: Anne-Marie Tuomala)

Moniosaajien monipuoliset tiimit – aluekehitysorganisaatioilta lisäperehdytystä

Opintojakson 30 opiskelijaa jaettiin kuuteen tiimiin. Suurin osa opiskelijoista kuuluu Kestävä kaupunkiympäristö -maisteriohjelmaan ja sen englanninkieliseen rinnakkaisohjelmaan Urban Sustainability, joka oli juuri syksyllä startannut lukuvuotensa uusilla ryhmillä. Lisäksi opintojaksolla oli viisi vaihto-opiskelijaa ja avoimen amk:n opiskelijoita. Osaamistaustat olivat myös hyvin erilaiset: mukana oli sekä pitkän linjan alan ammattilaisia kunta- ja aluesuunnittelusta, yrityksissä työskenteleviä eri teollisuuden alojen asiantuntijoita sekä uransa alkuvaiheessa olevia opiskelijoita. Projektin alkajaisiksi Hollolan kunta järjesti tutustumiskierroksen bussilla kohteisiin lokakuun alussa sekä esitteli toimeksiannon. Opiskelijoita perehdyttivät aihepiiriin myös maakuntaliiton, Hollolan kunnan ja Hämeen kauppakamarin edustajat etäluentojen avulla.

Kestävän kehityksen oppimista puolin ja toisin

Hollola on panostanut osallisuuden kehittämiseen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2020, 134 – 137) ja voidaan todeta, että tässä projektissa mentiin mukaan toisenlaiseen ja laajempaan osallistamisajatteluun. Mukaan oli koottu innostuneet ja motivoituneet opiskelijat yli sektori- ja aluerajojen – suurin osa maisteriopiskelijoista on Lahden alueen ulkopuolelta – ja asiat alkoivat tätä kautta näyttäytyä laajemmalla perspektiivillä.

Hollolan kunta ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet jo kaavasuunnittelun alussa ja on hankkinut lisäosaamista esimerkiksi sparrauksen avulla. Konkreettisiin tavoitteisiin kuuluu mm. sitoumus vähentää kunnan kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta 80 % vuoteen 2030 mennessä ja tavoitteet huomioidaan myös strategisessa yleiskaavatyössä. (Ramboll 2020.) Tämä tavoite tuki hyvin opiskelijaprojektin tavoitteita.

Lambornin mukaan (2009, 1) insinööriopiskelijat, joilla on jo takana opiskeluvuosia, osaavat koota projektioppimisen avulla yhteen hankkimansa kestävän kehityksen tiedot ja taidot. Näiden opiskelijoiden osaamiseen kuuluu myös uusien kestävän kehityksen käytäntöjen luominen, kyky huomata ja hankkia kokemusta suunnitelmallisesti sekä kehittää monipuolisesti tietojaan ja taitojaan toimiakseen insinöörinä, joka pystyy pitämään kestävän kehityksen fokuksessa. Myös Taheri (2018, 105) korostaa taitoja, joita opiskelijat saavuttavat kestävän kehityksen projektioppimisen kautta. Näitä taitoja ovat esimerkiksi kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaito, tiimityötaidot sekä johtamistaidot. Konrad et al. (2020, 77) korostavat, että projektioppimisen kautta opiskelijasta tulee aktiivinien toimija, joka ratkoo todellisia kestävyyshaasteita sidosryhmien kanssa tukenaan myös valmentajan tavoin toimiva opettaja. Näyttää myös siltä, että kestävän kehityksen projektioppiminen tuottaa kyvykkyyttä muutosjohtamiseen yleensä sekä osoittaa aidon oppimisympäristön hyödyllisyyden, kun halutaan kehittyä kestävän kehityksen ammattilaiseksi (Heiskanen et al. 2016, 224).

Kiertotalous tiimien yhteisenä näkemyksenä

Projektin puolivälin paikalla tiimeillä oli tilannekatsaus ohjaavan opettajan kanssa. Jo silloin pystyi havaitsemaan tiimien erilaiset painotukset kestävään kehitykseen. Teknologia-alalle tyypillisesti painotukset jakautuivat karkeasti yritysalueiden teknisiin mahdollisuuksiin tai yritysten näkökulmiin alueelle sijoittumiseksi. Kaikissa tiimeissä oli kuitenkin nostettu esille myös kestävän kehityksen sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä, joita projektien tapauksessa olivat esimerkiksi työvoima-asiat, koulutus, asukkaiden asuminen kunnassa sekä vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Tiimien keskinäisessä vertailussa raportit olivat kuitenkin hyvinkin erilaisia, mikä toikin odotettuakin laajempaa näkökulmaa ideoiden muodossa jatkoa ajatellen ja täyttivät hyvin odotukset. Yhteisenä tekijänä tiimien kesken oli kiertotalous, jonka vaikutukset ja mahdollisuudet tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain myös yritysalueiden suunnittelussa.

Kehätie vt 12 avattiin 8.12.2020 (Yle 2020) ja samoihin aikoihin oli käsillä loppuhuipennus eli etäseminaareissa esitellyt loppuesitykset Hollolan kunnalle.

Matka jatkuu

Perinteiseen ajatteluun ympäristöteknologian opetuksessa on kuulunut, että ympäristöosaaminen johtaa automaattisesti kaiken kattavaan kestävän kehityksen osaamiseen. Vaikka lähtökohta onkin hyvä, tulee myös huomata, että tietoja ja taitoja pitää harjaannuttaa myös taloudellisen ja sosiaalisen osaamispääoman näkökulmasta. Monipuolisen osaamisen tiimeissä ei ilmennyt merkittäviä puutteita millään osa-alueella. Tällä perustella näyttäisikin siltä, että kestävän kehityksen oppimiseen ja ammattiosaamisen kehittämiseen sopivat erityisen hyvin projektioppiminen moniosaajien tiimeissä. Tässä projektissa tuli kaupanpäälliseksi myös englannin oppimista, koska kaikki osa-alueet toteutettiin sekä suomeksi että englanniksi.

Lähteet

Heiskanen, E., Thidell, Å., & Rohde, H. 2016. Educating sustainability change agents: the importance of practical skills and experience. Journal of Cleaner Production. Vol. 123(June 1), 218-226. [Viitattu 7.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2015.11.063

Konrad, T., Wiek, A. and Barth, M. 2020. Embracing conflicts for interpersonal competence development in project-based sustainability courses. International Journal of Sustainability in Higher Education. Vol. 21(1), 76-96. [Viitattu 17.12.2020]. Saatavissa: https://doi-org.ezproxy.saimia.fi/10.1108/IJSHE-06-2019-0190

Lamborn, J. 2009. Teaching Sustainability Using Project Based Learning. 2009. SSEE International Conference (Melbourne). The Sustainable Engineering Society. [Viitattu 17.12.2020]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/237268779_Teaching_Sustainability_Using_Project_Based_Learning

Ramboll. 2019. Kestävä kehitys on osa Hollolan kunnan strategista yleiskaavaa. 14.10.2019. [Viitattu 17.12.2020]. Saatavissa: https://fi.ramboll.com/media/rfi/kestava-kehitys-osa-hollolan-strategista-yleiskaavaa

Taheri, P. 2018. Project-Based Approach in a First-Year Engineering Course to Promote Project Management and Sustainability. International Journal of Engineering Pedagogy (iJEP). Vol. 10(6). [Viitattu 17.12.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.3991/ijep.v8i3.8573

Väylävirasto. 2020. Punaiset kaiteet ja punainen valaistus – Vt 12 Lahden eteläinen kehätie parantaa Hollolan alueen liikenneturvallisuutta ja logistiikkaa. [Viitattu 17.12.2020]. Saatavissa: https://www.epressi.com/tiedotteet/logistiikka-ja-liikenne/punaiset-kaiteet-ja-punainen-valaistus-vt-12-lahden-etelainen-kehatie-parantaa-hollolan-alueen-liikenneturvallisuutta-ja-logistiikkaa.html

Yle. 2020. Lahden uusi kehätie on nyt auki, ja raskaan liikenteen arki helpottuu – Kuljetussuunnittelija: ”Vanhalla tiellä tuli 27 pysähdystä”. [Viitattu 17.12.2020]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11685021

Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 2020. Saa kuulua. Oivalluksia osallisuuden edistämiseen kaupungeissa ja kunnissa. [Viitattu 17.12.2020]. Saatavissa: https://www.kestavakaupunki.fi/fi-FI/OHJELMA/Hankkeet/Saa_kuulua_inspiraatiopaketti_osallisuud%2858235%29

Kirjoittaja

Anne-Marie Tuomala toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä sekä projektipäällikkönä Climate University -hankkeessa (https://climateuniversity.fi/)

Artikkelikuva: https://pixabay.com/illustrations/leaves-car-sustainable-car-5591456/ (CC0)

Julkaistu 11.1.2021