Kestävämpi ja osallistavampi Eurooppa: The New European Bauhaus

The New European Bauhaus (NEB) -festivaali esitteli parhaita eurooppalaisia käytänteitä ja uusimpia innovaatioita kestävän ja osallistavan kaupunkisuunnittelun viitekehyksessä Brysselissä. NEB-teemojen ytimessä on kaupunkiympäristöjen tilojen luominen ja kehittäminen sen asukkaiden kanssa vastuullisesti, esteettisesti ja yhdessä. Mitä voisimme oppia festivaalin ohjelmistosta tai NEB-filosofiasta?

Kirjoittaja: Jarkko Kääriäinen

NEB-ajattelun ydin on systeemiajattelussa

Osallistuin huhtikuussa Brysselissä järjestettyyn The New European Bauhaus (NEB) -festivaaliin. Festivaali toi Euroopan keskuskaupunkiin viiden päivän ajaksi esimerkkejä ja innovaatioita, kulttuuriesityksiä ja keskusteluja eri puolelta Eurooppaa, joissa yhdistyivät NEB-ajattelun ydinperiaatteet: Ylitoimialainen systeeminen tapa toimia ja ajatella, yhteistyö ja osallisuus sekä esteettisyys ja vastuullisuus. NEB on Euroopan komission syyskuussa 2020 julkaisema aloite, joka rohkaisee systeemiajatteluun ja rakennetun ympäristön kestävään kehittämiseen yhteistyössä muun muassa kulttuurialojen, tutkimuslaitosten, arkkitehtien ja elinkeinoelämän sekä päättäjien kanssa. NEB pyrkii taklaamaan erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvää problematiikkaa kestävän kaupunkikehityksen kärjellä ja löytämään ratkaisuja siihen toimimalla yhdessä. NEB on osa Euroopan Unionin Green Deal -ohjelmaa. (European Union 2024a; European Union 2024b ; European Union 2024c).

Systeemiajattelun termin voisi kiteyttää apuvälineeksi, joka auttaa ymmärtämään eri toimintojen, toimialojen ja arvoketjujen keskinäissuhteita toisiinsa. Verrattuna perinteisempään analyysiin, systeemiajattelussa ei tutkita yksittäisiä osia, vaan sen kautta pyritään luomaan laajempaa ymmärrystä eri osien vaikutuksesta tutkittavaan kokonaisuuteen. (esim. Uusikylä 2021; Aronson 1996.) Ainoastaan systeemitason innovaatioilla voidaan ratkaista kompleksia yhteiskunnallisia ongelmia. (Colchester 2019).

Esimerkiksi yksittäisen tapahtuman vaikutukset yksittäisen kävijän tai tapahtumatuottajan näkökulmasta ovat verrattain vähäiset, mutta kun perspektiiviä laajennetaan yhteiskunnalliseen kontekstiin, huomataan, että siihen liittyy esimerkiksi monialaisia arvo- ja alihankintaketjuja, aluetaloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, jotka vaikuttavat osaltaan useisiin toimialoihin ja ihmisiin. Systeemiajattelun kautta tapahtumia voidaan lähestyä esimerkiksi edellä mainitun ilmastonmuutoksen kontekstissa, jolloin voidaan nähdä paremmin miten tapahtumiin liittyvät riippuvuussuhteet vaikuttavat kokonaisuutena elinympäristöihin ja niitä tunnistamalla pystytään luomaan parempaa ymmärrystä tapahtuman moninaisista vaikutuksista.

Kaupunkikehittäminen ja osallistamisen keinot

Kuva 1 & 2. Taidemuseon sisällä oli valtava määrä eurooppalaisia näytteilleasettajia. Teemat Festivaalin”Fair” ja ”Labs & Workshops” -osioissa vaihtelivat kestävästä muodista kaupunkikehittämiseen ja digitaalisiin innovaatioihin saakka.

Eräässä paneelikeskustelussa tuotiin esille nuorten yksinäisyys ja mielenterveysongelmat. Ongelmaa ei voida ratkaista vain terveyssektorin tarjoamilla palveluilla, vaan sen ratkaisuun tarvitaan laajempaa pohdintaa ongelman juurisyistä. Kaupunkikehittämisen kontekstissa lähinnä aluemaantieteen ja psykologian tutkimuskentillä toistuvat termit paikkatunne, paikkaylpeys tai yhteenkuuluvuuden tunne ovat käsitteitä, jotka liittyvät esimerkiksi alueen asukkaan sidoksiin ja tunteisiin asuinpaikkaansa kohtaan. Näistä näkökulmista teemaan liittyen pohdittiin esimerkiksi sitä, voisiko kaupunkien suunnitteluun löytää enemmän osallistavia tekijöitä. Esimerkiksi uusissa kaupunkitiloissa toteutetut osallistavat tapahtumat voivat parantaa asukkaiden paikkaylpeyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja joka siten myös kohdistuisi yksinäisyyden ja yhteiskunnasta erkaantumisen teemoihin.

Festivaalien aikana esille osallistamisen viitekehyksessä olivat vahvasti myös luovat alat. Esimerkkejä kuultiin esimerkiksi siitä, miten kaupunlaisia osallistettiin tapahtumien toteutuspaikan ja sisällön suunnitteluun tapahtumien suunnitellessa. Osallistavin keinoin kaupunkiympäristöön pystyttiin tuottamaan kestäviä ja pysyviä elementtejä. Uusiin paikkoihin toteutettavat tapahtumat tai niiden osat voivat luoda uusia merkityksellisiä paikkoja alueen asukkaille, joissa paikkojen alkuperäinen käyttötarkoitus voi osallistamisen kautta muuttua täysin. Toisena esimerkkinä usein nostettiin esiin digitaalisuuden mahdollisuudet. Kokemassani työpajassa koin kiintoisan osallistamisen tavan, jossa hyödynnettiin AR-teknologiaa. Ruotsalaisen yrityksen tuotteena oli tarjota esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun soveltuva alusta, johon kuka tahansa voi käydä luomassa oman visionsa alueesta ja nähdä muiden tuotokset AR-sovelluksen kautta omalla puhelimella reaaliajassa muiden käyttäjien kanssa.

Yhteenveto

Yhteenvetona kolmen päivän kokemuksen perusteella näin varsin laajan kattauksen erilaisista esimerkeistä, joita lähestyttiin systeemisella tavalla monialaisesti ja -tieteisesti keskustellen ja osallistujien ajatuksia kuunnellen. Festivaalin aikana julkistettiin myös hiljattain perustettu NEB-academy, jossa yhteistyötä rakennetaan erityisesti oppilaitosten välille kestävämmän rakentamisen teemoissa. Harmittavasti euroopanvälisessä oppilaitosyhteistyössä on Suomesta toistaiseksi mukana vain Aalto-yliopisto. (Aalto University, 2023).

Uuden muutoksen luomiseen NEB on oiva aloite, joka mahdollistaa uusia kokeiluja, konseptointia ja vanhoista tavoista poisoppimista. Olen seurannut NEB-teemojen kehittymistä aloitteen julkaisemisesta lähtien, ja on ollut ilo huomata, miten kunnianhimoisena pidetty aloite on levinnyt eri puolille Eurooppaa, yhdistänyt ihmisiä toisiinsa ja innoittanut jo lukuisten uusien innovaatioiden luomiseen kaupunkikehittämisen kontekstissa.

Omaan työhöni festivaali, yhteistyökeskustelut ja nähty ohjelma toivat paljon uusia ideoita. Olen Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hankkeen tiimoilta ollut esimerkiksi mukana keskustelemassa Lappeenrannan vanhan linnoitusalueen ”uudelleenmuotoilusta”. Linnoitusalue olisikin täydellinen case NEB-toiminnan integroimiseksi paikallisesti: Keisarin ajoilta olevan kaavan ja alueen käyttötarkoituksen uudelleenmuotoilussa painottuvat uusien ideoiden luominen ja vanhasta poisoppiminen. Yhteistyössä asukkaiden, julkisen sektorin, luovien alojen ja tutkimus- ja kehittämiskentän kanssa linnoituksen alueesta tulisi kiinnostava, kestävä, kaunis ja uniikki kaupunkitila, joka voisi toimia parhaillaan niin paikkaylpeyttä ja -tunnetta nostattavana kiinnostavana kaupunkitilana lähialueen asukkaille kuin myös paikallisuutta henkivänä ainutlaatuisena matkakohteena myös matkailijoille.

Vaikka NEB-teemoihin on ollut jaossa v. 2020 lähtien esimerkiksi Horisontti-kehittämisrahaa, oli suomalaisten toimijoiden läsnäolo festivaalilla suhteellisen vaatimatonta. En äkkiä keksi tälle mitään näkyvää syytä, koska näen, että Suomessa olisi erinomaiset valmiudet tarttua teemaan. Olisiko meidän myös Suomessa aika herätä NEB-aikakauteen ja aloittaa laajamittaisempi yhteistyö kestävämmän, kauniimman sekä asukkaiden ehdoilla luodun elinympäristön kehittämisen teemoissa?

Lähteet

Aalto University. 2023. Aalto University contributes to the newly founded Eu-comissions NEB-academy. Viitattu 17.4.2024. Saatavilla: https://www.aalto.fi/en/news/aalto-university-contributes-to-the-newly-founded-eu-commissions-neb-academy

Aronson, D. 1996. Overview of Systems Thinking. Viitattu 18.4.2024. Saatavilla: https://community.mis.temple.edu/mis3534sec001spring2022/files/2021/12/Overview-of-Systems-Thinking.pdf

Colchester, J. 2019. Viheliäisten ongelmien ratkaiseminen systeemiajattelulla. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa: https://www.sitra.fi/blogit/viheliaiset-ongelmat-systeemiajattelu/

European Union. 2024a. The Festival of the New European Bauhaus. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa: https://new-european-bauhaus.europa.eu/festival_en

European Union 2024b. About the Initiative. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa: https://new-european-bauhaus.europa.eu/about/about-initiative_en

European Union 2024c. The New European Bauhaus explained. Viitattu 17.4.2024. Saatavissa: https://new-european-bauhaus.europa.eu/system/files_en?file=2021-01/New-European-Bauhaus-Explained.pdf

Uusikylä, P. 2021. Sukellus systeemiajattelun syvään päätyyn. Työn tuuli. 30(1), 7-13. Viitattu 18.4.2024. Saatavilla: https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/13689/Osuva_Uusikyl%C3%A4_2021.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kirjoittaja

Kirjoittaja toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana sekä Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hankkeen projektipäällikkönä. Kirjoittaja haluaa rakentaa parempaa maailmaa tempautumalla mukaan oman asiantuntemuksen ulkopuolisiin keskusteluihin, jolla tavoin vain voi ymmärtää sen, miten vähän lopulta ymmärtää.

Artikkelikuva: Jarkko Kääriäinen

Julkaistu 30.4.2024