Keskustelua työelämästä tekoälyn kanssa

Hybridityöllä muutoskyvykkyyttä -hanke (HYMY) kehitti asiantuntijatyötä tekeville työntekijöille, esihenkilöille ja organisaatioille mallin hybridityöhön. Kevään 2023 aikana toteutettiin työpajasarjoja niin johdolle kuin asiantuntijoille. Työntekijöiden työpajoissa pohdittiin työtä mm. itsensä johtamisen, hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Artikkelissa pohditaan työpajoissa esiin nousseita huomioita ja huolia. Koska tekoälyn kehittyminen lienee yksi suurista työelämää muuttavista murroksista, päätettiin käydä dialogia ChatGPTn kanssa, jotta tulisi näkyväksi mitä vastauksia se tuottaa ihmisten välisen pohdinnan rinnalle.

Kirjoittaja: Vappu Myllärinen

Tunnista hybridityön aikasyöpöt

Työstä on lähes mahdoton puhua ilman että sivutaan ajan hallinnan käsitettä. Työpajoihin osallistuneet asiantuntijat kokivat, että hybridityö antaa mahdollisuuksia työ- ja arjen sujumisen parempaan tasapainottamiseen, mutta että omista rajoista on välillä vaikea pitää kiinni. Asiantuntijoiden mielestä kollegat voivat toimia aikasyöppöinä. Koettiin, että toisen työaikaa ei etätyöjaksoina kunnioitettu vanhaan tapaan, vaan että esimerkiksi Teams-palavereja peruttiin lyhyellä varoituksella. (Myllärinen 2023) ChatGPT näkee myös haasteena sen, että teknologian myötä etätyö ja jatkuva yhteydenpito työpaikkaan voivat hämärtää rajaa työn ja vapaa-ajan välillä (OpenAI. 2023).

Itsensä johtamisessa on tärkeää keskittyä erityisesti oman ajankäytön suunnitteluun ja perinteisistä työtaidoista poisoppimiseen. Sen sijaan, että kohdistaa huomiota siihen, kuinka paljon kokonaistyöaikaa on käytössä, niin voisi oppia painottamaan tehtävien suorittamista ja tavoitteiden saavuttamista, ja sitä kautta aikatauluttaa työviikkoa. Päivätasolla työn aloitus, suorittaminen ja lopetusjaksot on hyvä erottaa omiksi selkeiksi osioikseen. Näin myös etätyöjaksoihin tulee oma työlle tyypillinen rytmityksensä.

Työyhteisön ”liima” perustuu luottamukseen

Kyseltäessä tekoälyltä mitä työelämätaitoja ei voida automatisaatiolla ja teknologioilla korvata, vastaus oli seuraavanlainen: Tulevaisuuden työelämässä korostuvat inhimilliset taidot, kuten luovuus, ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja tiimityötaidot sekä empatia. Näitä taitoja on vaikeampi automatisoida, ja ne ovatkin arvokkaita muuttuvassa työympäristössä. (OpenAI. 2023)

Yksi kevään työpajoista keskittyi vuorovaikutukseen ja työpaikan ihmissuhteisiin. Näissä hybridityö haastaa työyhteisöjä erityisesti. Miten pidetään yllä luottamusta ja tiimien yhtenäisyyttä, jos suurin osa työstä tehdään erillään? Se, että ihmiset tapaavat toisiaan kasvokkain ei vielä takaa sitä, että yhteiset ja yksilölliset tavoitteet saavutetaan. Kahvihuoneessa jutustelu auttaa meitä kyllä tutustumaan toisiimme paremmin, mutta työn sisältöjä kehittävän keskustelun on tapahduttava sopivassa kontekstissa sille varatulla ajalla. Hybridityö vaatii johdolta entistä parempaa suunnitelmallisuutta sen suhteen, mitkä tavoitteet ovat sellaisia, että niiden toteuttaminen edellyttää tiimin kokoontumista samaan tilaan. Enemmän kuin sitä missä työ tehdään, tulisi miettiä työkaluja ja menetelmiä, joita vaikkapa suunnittelun ja kehittämisen tukena voisi käyttää. Silloin kuin kohdataan on tärkeintä antaa työntekijöille aikaa sellaiselle keskustelulle mitä ei ole etäyhteydellä luontevaa käydä. Tiedotusluonteisiin kokouksiin ja esimerkiksi projektien välitavoitteiden tarkistamiseen Teams ja ZOOM kokoukset toimivat erinomaisesti. (Myllärinen 2023)

Fyysisiä tapaamisia tarvitaan edelleen myös siksi, että tiimin jäsenten kesken syntyy riittävästi ”liimaa” ja psykologista turvallisuutta. Jos syntyy tunne, että työkavereihin ei voi luottaa, niin se nakertaa niin henkilökohtaista työssäjaksamista kuin lopulta myös työn tuloksia. Psykologinen turvallisuus työssä takaa sen, että voimme olla oma itsemme ja uskallamme tuoda esiin omia mielipiteitämme emmekä pelkää virheiden tekemistä. (Työterveyslaitos) Psykologiseen turvallisuuteen tulisi panostaa nyt entistä enemmän hybridityömallin yleistyessä. Suomi on ikävästi työpaikkakiusaamisen kärkimaita ja siinä tilastossa soisi meidän tippuvan (Sipinen 2019, 17).

Hyvinvointi asiantuntijatyössä

Asiantuntijan hyvinvointi ja toimintakyky on tärkeä viimeinen nosto hankeen työpajojen sisällöistä. Oli ilahduttavaa, että moni koki hybridityön tukevan jaksamista. Tämä tuntui kuitenkin olevan tiukasti sidottu yksittäisen työntekijän elämäntilanteeseen. Toiset kaipasivat enemmän aikaa toimistolla, koska kotona ei ollut järjestettävissä rauhallista työn tekemisen paikkaa. Toiset taas kokivat etätyön tekemisen helpottavan lapsiperhearkea. (Myllärinen 2023)
Kysyttäessä ChatGPTltä mikä haastaa työntekijän työkykyä tulevaisuudessa, niin tekoälysovellus päätteli, että teknologian jatkuva kehittyminen sekä tekoälyn ja automaation lisääntyminen muuttaa työn luonnetta niin, että työntekijöiltä vaaditaan lisääntyvässä määrin uudenlaisia taitoja ja osaamista (OpenAI. 2023). Keskustelu tietotyöläisten aivojen kuormittumisesta ja palautumisen tärkeydestä on toden teolla aloitettu vasta viime vuosina. Kognitiivinen toimintakyky nousee fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn rinnalla yhtä tärkeäksi työkyvyn mittariksi.

Tekoäly on linjassa hankkeessa tunnistettujen hyvinvointiuhkien kanssa myös siinä, että työelämän vaativuus ja epävarmuus voivat vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin. Muuttuvat työolosuhteet, suorituspaineet ja jatkuva yhteydenpito teknologian avulla voivat lisätä stressiä ja työuupumuksen riskiä. Hankkeen aikana koetettiin kääntää ajattelua työhyvinvoinnista niin päin, että kun asiantuntija voi hyvin töissä ja stressi on hallittavissa, niin hyvinvointia riittää myös palauttavaan ja mieltä virkistävään vapaa-aikaa. Yksilön kokonaishyvinvointi ratkaisee työkyvyn säilymisen hyvällä tasolla.

Lopuksi

ChatGPT toteaa seuraavaa: Tulevaisuuden työelämässä menestyminen edellyttää kykyä sopeutua muutoksiin, oppia jatkuvasti uutta ja kehittää monipuolisia taitoja. Työnantajien ja yhteiskunnan tuki työntekijöiden osaamisen päivittämiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi ovat olennaisia tekijäitä haasteiden voittamiseksi. (OpenAI. 2023)

Tästä ei voi olla muuta kuin samaa mieltä. Työelämä on jo nyt hyvin haastavaa. Suomen kaltaisessa pienessä maassa, jossa hyvinvointi nojaa vientiin, ei ole varaa suhtautua välinpitämättömästi aina vain pienenevään työntekijäjoukkoon. Työ sekä ylläpitää hyvinvointia, mutta voi myös vaarantaa sitä. Vanha totuus tasapainosta elämän osa-alueiden välillä pitää paikkansa. Hybridityö mahdollistaa paljon, jos vain ymmärrämme, että se on kokonaan uusi työn tekemisen muoto, joka tarvitsee omat sääntönsä ja sopimuksensa, jotka eivät nojaudu entiseen.

Lähteet

Myllärinen, V. 2023. Hybridityöllä muutoskyvykkyyttä hanke (HYMY) asiantuntijoiden työpajat 14.2. – 16.5.2023. Julkaisematon.

OpenAI. 2023. Mitkä ovat tulevaisuuden työelämän suurimmat haasteet? Mikä haastaa työntekijän työkykyä tulevaisuudessa? ChatGPT. [Kielimalli]. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://chat.openai.com/chat

Työterveyslaitos. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa

Sipinen, R. 2019. Opas esimiehelle – työpaikkakiusaamiseen puuttuminen. YAMK -opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Kuopio. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091218449

Kirjoittaja

Vappu Myllärinen (YTM) on LABin hyvinvointiyksikön TKI-asiantuntija ja toimi HYMY -hankkeessa asiantuntijana. Hän on kiinnostunut kehittämään ohjauksen menetelmiä, työelämälähtöisempää koulutusta sekä moninaisempaa työelämää.

Julkaistu 5.9.2023

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-verkkoon-sosiaalinen-media-3139194/ (Pixabay Lisence)