Monikulttuurisen opiskelijan tukeminen ja tutoropettajan rooli ammattikorkeakoulussa

Korkeakoulujen kansainvälistyminen ja opiskelijoiden monikulttuuriset taustat lisäävät tarvetta tavoitteelliselle ja kulttuurisensitiiviselle ohjaukselle ja tuelle, joka huomioi opiskelijoiden erilaiset taustat, kielivalmiudet sekä integroitumisen haasteet. Tällainen tuki edistää opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta ja opintojen etenemistä. Opiskelijan tutorointi on yksi keskeinen keino vahvistaa opiskelijoiden kiinnittymistä korkeakouluun ja tukea heidän onnistunutta opintopolkuaan.

Kirjoittajat: Maj-Britt Tallbacka & Tiia Kangassalo

Kansainvälistyvä korkeakouluympäristö ja kulttuurisensitiivisen ohjauksen merkitys

Sosiaalinen integraatio toimii korkeakouluopiskelijan viitekehyksenä, kun tarkastellaan opiskelijan opintoihin kiinnittymistä. Vincent Tinton (1993) sosiaalisen integraation teoriassa kiinnittyminen korkeakouluopintoihin tapahtuu akateemisen ja sosiaalisen integraation kautta. Mitä vahvemmaksi opiskelija kokee kuuluvansa molempiin ulottuvuuksiin, sitä todennäköisemmin opiskelija jatkaa opintojaan ja saavuttaa tavoitteensa. Korkeakoulujen kansainvälistyminen on viime vuosikymmeninä lisännyt merkittävästi monikulttuuristen opiskelijoiden määrää suomalaisissa ammattikorkeakouluissa (Sivista 2024). Monikulttuurisen opiskelijan kohdalla integraatioprosessit ovat usein kuitenkin haavoittuvampia monikerroksisen integroitumisen vuoksi. Jokaiseen uuteen kulttuuriin integroituminen edellyttää sopeutumista ja se voi tuottaa epävarmuutta sekä kokemusta ulkopuolisuudesta.

Tutoropettajan rooli on tässä keskeinen. Hyvin toteutettu tutorointi voi toimia sillanrakentajana sekä akateemisen että sosiaalisen integraation vahvistamisessa. Tutoropettaja voi auttaa opiskelijaa ymmärtämään käytänteitä, rakentamaan vertaisverkostoja, löytämään paikkansa opiskelijayhteisössä sekä ylittämään kulttuuriin liittyviä esteitä. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta tämä ei ainoastaan tue yksittäisen opiskelijan hyvinvointia, vaan vahvistaa koko korkeakouluyhteisön inklusiivisuutta ja opiskelijoiden opintojen etenemistä.

Monikulttuurinen opiskelija on enemmän kuin kielikysymys tutoropettajalle

Monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden erityistarpeita ei usein tunnisteta korkeakoulujen strategisissa linjauksissa eikä arjen toiminnassa, koska yhdenvertaisuustulkinnan nähdään edellyttävän samanlaista kohtelua kaikille. (Airas ym. 2019.) Kuitenkin monikulttuurinen opiskelija kantaa mukanaan erilaisia tottumuksia koskien korkeakoulukulttuuria. Monikulttuurisella opiskelijalla voi olla erilainen käsitys opettajan roolista, erilainen oppimistyyli oppijana, erilainen kokemus arviointikulttuurista sekä suhde auktoriteettiin ja itsenäiseen työskentelyyn sekä kriittiseen reflektointiin. (Egege & Kutieleh 2004; Marambe ym.2012.)

Tutoropettajan rooli korostuu monikulttuurisen ryhmän tutoroinnissa sekä yksittäisen opiskelijan yksilöllisessä ohjauksessa. Tutoropettaja toimii käytännön asioiden, kuten järjestelmien, aikataulujen ja opetussuunnitelman oppaana, mutta myös kulttuuritulkkina, joka tulkkaa opiskelijalle suomalaisen koulutuskulttuurin hiljaisia sääntöjä. Turvallinen tuki on kaikille opiskelijoille tärkeä osa opintoja, mutta monikulttuurisen opiskelijan kohdalla tutoropettajan tulee tuntea opiskelijan kulttuuritausta ja tarjota tilaa kysymyksille ilman häpeää. Tutoropettajan työskentelyssä korostuu kulttuurisensitiivisyys kahdella eri tasolla. Yksilötasolla kulttuurisensitiivisyys on kohtaamisen taitoa opiskelijan henkilökohtaisessa ohjaamisessa. Monikulttuurinen ryhmä tuo kulttuurisensitiivisyyteen oman uuden ulottuvuutensa, kun tutoropettajan rooliksi nousee myös ryhmän eri kulttuurien törmäämiseen liittyvät haasteet. Kulttuurisensitiivisyys tutoropettajalla ei ole täydellisyyttä vaan uteliaisuutta ja kykyä korjata omaa toimintaa.

Tutoropettajan työkalut monikulttuurisen opiskelijan ohjaamisessa

Kun opettajan luottamus omaan osaamiseensa on vahvaa se suojaa opettajan psyykkistä hyvinvointia (Turner & Garvis. 2023). Kun opettaja kokee osaavansa kohdata moninaisuutta, kuormitus vähenee. Opettajien pedagoginen koulutus monikulttuurisen opiskelijan kohtaamiseen on ollut jäljessä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemän selvityksen (Airas ym. 2019) mukaan jo vuonna 2019. Sen jälkeen lisääntynyt monikulttuuristen opiskelijoiden määrä ei ole kohdannut monikulttuurisen opiskelijan pedagogiikan kouluttamisen määrää.

LAB-ammattikorkeakoulun maahanmuuttajataustaisille suunnatun sairaanhoitajakoulutuksen tutoropettajien perustyökaluksi on otettu käyttöön selkeä ja konkreettinen viestintä. Viestintä tulee olla jatkuvaa opiskelijoille tutoropettajien toimesta, sillä monikulttuurinen opiskelija usein vastaanottaa viestintäkanavista etenkin opintojen alkuvaiheessa parhaiten läheisimmältä tuntuvan opettajan antaman tiedotteen. Opintojen ohjausta koskee toisto ja varmistaminen, ilman painetta. On tärkeää luoda turvallinen ilmapiiri tietoisesti ja vakaasti rakentaen, jotta opiskeluympäristö myös ryhmädynamiikaltaan on sellainen, jossa on mahdollista esittää kysymyksiä ilman häpeän tunnetta. Ennakoitavuus on opiskelijoille helpottava tekijä. Integraatioprosessin aikana tapahtuvat äkilliset muutokset muuttavat opiskelijan kykyä kiinnittyä kulttuuriin (Tinto 1993).

Tutoropettaja tukee monikulttuurisen opiskelijan identiteetin uudelleenrakentumista kulttuurishokin aikana. Hänet voidaan nähdä suojaavana tekijänä, joka ehkäisee opintojen keskeytymistä ja tukee kiinnittymistä opintoihin ja työelämään. On muistettava, että kohtaaminen muuttaa molempia. Tutoropettajan ymmärrys maailmasta kasvaa, vuorovaikutustaidot syvenevät sekä omat oletukset ja oma maailmankatsomus tulee näkyväksi, mikä mahdollistaa oman ammatillisen kasvun kriittisen reflektoinnin kautta.

Lähteet

Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Shemsedini, G., Saarilammi, M-L., Sarparanta, T., Vuori, H. & Väätäinen H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Helsinki: Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22:2019. Viitattu 2.3.2026. Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2219.pdf

Egege, S., Kutieleh, S. 2004. Critical Thinking: Teaching Foreign Notions to Foreign Students. International Education Journal. Vol. 4 (4), 75-85. Viitattu 2.4.2026. Saatavissa https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ903810.pdf

Marambe, K.N., Vermunt, J.D. & Boshuizen, H.P.A. 2012. A cross-cultural comparison of student learning patterns in higher education. High Educ. Vol. 64, 299–316 (2012). Viitattu 2.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10734-011-9494-z

Sivista 2024. Sivistysalan toimialakatsaus ja barometri 2024. Kasvatus, koulutus ja tutkimus. Sivistysala ry. Viitattu 2.4.2026. Saatavissa https://sivista.fi/wp-content/uploads/2024/11/Sivistysalan-toimialakatsaus-ja-barometri-2024.pdf

Tinto, V. 1993. Leaving college: Rethinking the causes and cures of student attrition (2nd Ed.). Chicago: University of Chicago Press.

Turner, K., Garvis, S. 2023. Teacher Educator Wellbeing, Stress and Burnout: A Scoping Review. Educ. Sci. Vol. 13(4), 351. Viitattu 2.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/educsci13040351

Kirjoittajat

Maj-Britt Tallbacka toimii hoitotyön lehtorina ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tutoropettajana LAB-ammattikorkeakoulussa, sekä väitöstutkijana maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuksen vaikuttavuuden tutkimuksessa.

Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tutoropettajana LAB-ammattikorkeakoulussa, sekä kehittää maahanmuuttajataustaisille suunnatun sairaanhoitajakoulutuksen pedagogiikkaa.

Artikkelikuva: Toni J.