Laadukas tieto vahvistaa potilas- ja asiakasturvallisuutta monialaisessa yhteistyössä

Potilas ja asiakasturvallisuus rakentuu oikean tiedon varaan. Monialaisessa sote-yhteistyössä päätösten turvallisuus ja vaikuttavuus riippuvat siitä, kuinka oikeellista, ajantasaista ja rakenteisesti laadukasta tietoa ammattilaisilla on käytössään. Lainsäädäntö edellyttää laadukkaita ja turvallisia palveluja, ja siksi tiedon luotettavuus, yhteismitallisuus ja dokumentoinnin laatu ovat keskeisiä turvallisuuden edellytyksiä.

Kirjoittajat: Tarja Tolonen ja Päivi Viitanen

Monialainen työ edellyttää yhteistä ja luotettavaa tietopohjaa

Monialainen sote-yhteistyö perustuu siihen, että useat eri ammattilaiset tarkastelevat asiakkaan tai potilaan tilannetta omista näkökulmistaan. Palvelukokonaisuuksien yhteensovittaminen on mahdollista vain, jos tieto on kaikkien toimijoiden käytettävissä ja jäsennelty siten, että se välittyy ymmärrettävästi yli organisaatio- ja rekisterirajojen. (Joronen 2025.) THL:n kirjaamisohjeissa korostetaan, että yhteinen asiakirjarakenne ja rakenteinen kirjaaminen ovat edellytys tiedon hyödyntämiselle eri ammattilaisten kesken (Immonen ym. 2024).

Yhteiset asiakirjat, kuten palvelutarpeen arviot ja asiakas- tai hoitosuunnitelmat, muodostavat perustan tiedon jakamiselle ja monialaisen työskentelyn koordinoinnille. Kun tiedot kirjataan yhdenmukaisesti ja ymmärrettävästi, eri toimijoiden havainnot täydentävät toisiaan ja auttavat muodostamaan kokonaiskuvan, joka tukee oikea-aikaista ja turvallista päätöksentekoa. (Immonen ym. 2024.)

Lainsäädännön velvoitteet ohjaavat turvalliseen tiedonhallintaan

Sosiaali- ja terveydenhuolto perustuu vahvasti lainsäädäntöön, joka korostaa tiedon roolia laadukkaassa ja turvallisessa toiminnassa. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) määrittelee, että toiminnan tulee olla laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) puolestaan korostaa asiakkaan oikeutta saada hyvää sosiaalihuoltoa. Näiden velvoitteiden toteutuminen edellyttää, että ammattilaisten tuottama tieto on oikeaa, ajantasaista ja asianmukaisesti dokumentoitua.

Lainsäädännön uudistukset, kuten asiakastietolaki (703/2023) ja toisiolaki (552/2019), painottavat tiedon rakenteisuutta, turvallista käyttöä ja käyttöoikeuksien hallintaa. Kansalliset ratkaisut, kuten Kanta-palvelut ja tietorakenteita ohjaavat määritykset, tukevat tiedon yhdenmukaista tuottamista, mutta niiden hyödyt konkretisoituvat vasta käytännön työssä – ammattilaisten tekemissä kirjauksissa ja organisaation tietokulttuurissa. (Lehmuskoski ym. 2025; THL 2026).

Tiedon laatu on potilas- ja asiakasturvallisuuden perusta

Kirjaamisen ja tiedon laadulla on suora yhteys turvallisuuteen. Kinnusen ym. (2025) mukaan kirjaamisessa esiintyvät puutteet voivat vaarantaa hoidon jatkuvuutta, johtaa väärinkäsityksiin ja lisätä riskejä erityisesti siirtymävaiheissa, joissa tieto kulkee ammattilaiselta toiselle. Sosiaalihuollossa epäyhtenäinen dokumentointi heikentää päätöksentekoa ja vaikeuttaa palvelutarpeen arviointia (Miinalainen 2025).

Tiedon laadun ongelmat voivat ilmetä monin tavoin: tieto voi olla puutteellista, vanhentunutta, epäselvää tai ristiriitaista. Tällöin vaarantuvat sekä oikea-aikainen palvelu että asiakkaan ja potilaan turvallisuus. Laadukas, huolellisesti tuotettu tieto puolestaan tukee ammattilaisten päätöksentekoa ja vähentää virheiden riskiä. (Achté ym. 2025.)

Moniääninen tieto lisää läpinäkyvyyttä ja vahvistaa turvallisuutta

Monialaisessa sote-yhteistyössä tieto rakentuu eri ammattilaisten ja asiakkaan tai potilaan omien kokemusten ja havaintojen vuoropuheluna. Moniääninen kirjaaminen tekee näkyväksi sen, miten eri toimijat tilanteen ymmärtävät. (Kääriäinen 2024.) Hujasen ym. (2021) mukaan rakenteinen kirjaaminen mahdollistaa asiakkaan näkökulman erottamisen ammattilaisen tulkinnoista, mikä lisää dokumentaation selkeyttä ja vahvistaa eettisesti kestävää työskentelyä.

Moniääninen tieto on tärkeä turvallisuutta lisäävä elementti. Kun prosessin aikana syntyvät havainnot, tulkinnat ja erilaiset näkemykset kirjataan, riskien varhainen tunnistaminen paranee ja ammattilaiset voivat arvioida tilanteita monipuolisemmin. Tämä vähentää yhden tulkinnan varaan jäämisen riskiä ja parantaa palvelukokonaisuuden laatua. (Hujanen ym. 2021; Kääriäinen 2024; Kuorikoski 2025.)

Tietokulttuuri turvallisen ja vaikuttavan tiedonhallinnan perustana

Tietojärjestelmät ja kansalliset määrittelyt antavat raamit tiedonhallinnalle, mutta todellinen tiedon laatu syntyy arjessa: miten ammattilaiset kirjaavat, jakavat ja hyödyntävät tietoa. Organisaation tiedon käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyvät arvot ja toimintatavat eli tietokulttuuri (Finto 2026) vaikuttaa suoraan siihen, millaista tietoa syntyy. Laadun systemaattinen hallinta edellyttää yhteisiä käsitteitä, yhdenmukaisia käytäntöjä, riittävää koulutusta ja johdon tukea. (Achté ym. 2025; Tolonen & Viitanen 2026.)

Turvallisuutta vahvistava tietokulttuuri tekee dokumentoinnista näkyvän ja arvostetun osan työtä. Kirjaaminen ei ole pelkkä tekninen rutiini, vaan keskeinen osa turvallisuuden ja vaikuttavuuden varmistamista (Achté ym. 2025; THL 2026; Vakkala & Syväjärvi 2020). Rakenteinen, yhdenmukainen ja luotettava tieto muodostaa perustan yksittäisten asiakas- ja potilastilanteiden käsittelylle ja koko sote‑järjestelmän kehittämiselle. Toisiolaki (552/2019) mahdollistaa tietojen hyödyntämisen tutkimuksessa ja arvioinnissa vain, jos tietopohja on riittävän laadukas. Myös kehittämishankkeissa, kuten TIMO-hankkeessa (Turun yliopisto), korostetaan vertailukelpoisen tiedon merkitystä potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisessa.

Luotettava tieto on lisäksi keskeinen riskienhallinnan, vaikuttavuuden arvioinnin ja TKKIO‑toiminnan (tutkimus, kehittäminen, koulutus, innovaatiot ja osaaminen) edellytys. Se tukee palvelujen kehittämistä, strategista ohjausta ja resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista, kun taas heikkolaatuinen tieto vaikeuttaa ongelmien tunnistamista ja vaikuttavien ratkaisujen tekemistä (STM 2025).

Turvallisuuden seuranta ja arviointi vahvistavat tiedon vaikuttavuutta

Potilas‑ ja asiakasturvallisuuden varmistaminen edellyttää, että tiedon laatu, saatavuus ja hyödynnettävyys ovat systemaattisen seurannan kohteena. Vain ajantasainen ja vertailukelpoinen tieto mahdollistaa riskien tunnistamisen ja toiminnan kehittämisen. (STM 2025; THL 2026.) Kansallinen väliarviointi osoittaa, että tiedolla johtamisen vahvistaminen edellyttää systemaattisempaa tiedon keruuta, analysointia ja hyödyntämistä sekä yhtenäisiä turvallisuustiedon rakenteita (Asiakas‑ ja potilasturvallisuuskeskus 2025).

Keskeinen osa turvallisuustyötä on vaaratapahtumien raportointi. HaiPro on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa toistuvia riskejä, seurata kehittämistoimien vaikutuksia ja vahvistaa turvallisuuskulttuuria (Pulkkinen 2025; Awanic 2026). Makkosen ym. (2025) mukaan merkittävä osa HaiPro‑ilmoituksista liittyy tiedonkulun, tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien haasteisiin eli niihin tekijöihin, jotka ovat keskeisiä turvallisen toiminnan edellytyksiä. HaiPro‑tietojen avulla voidaan analysoida esimerkiksi lääkityspoikkeamia ja prosessikatkoksia ja kohdentaa korjaavia toimenpiteitä (Pulkkinen 2025).

Luotettavaa, rakenteista ja saavutettavaa tietoa voidaan hyödyntää osana TKKIO‑toimintaa, omavalvontaa ja tiedolla johtamista. Systemaattinen tiedonhallinta luo perustan turvallisempien ja vaikuttavampien palvelujen kehittämiselle (Asiakas‑ ja potilasturvallisuuskeskus 2025; STM 2025; THL 2026).

Kohti turvallista ja vaikuttavaa monialaista sote‑yhteistyötä

Potilas- ja asiakasturvallisuus rakentuu monialaisessa työssä tiedolle, joka on yhdenmukaista, moniäänistä ja rakenteellisesti korkealaatuista. Kun ammattilaisten havainnot dokumentoidaan huolellisesti ja järjestelmällisesti, syntyy yhteinen ymmärrys, joka tukee turvallista, oikea-aikaista ja vaikuttavaa toimintaa. Laadukas tieto on osa ammattietiikkaa, osa palvelujen laatua ja osa hyvää johtamista, ja se on edellytys koko sote‑järjestelmän kehittymiselle kohti entistä turvallisempia ja vaikuttavampia palveluja. (Immonen ym. 2024; ETENE 2026; THL 2026.)

Lähteet

Achté, P., Lähdesmäki, A. & Mykkänen, J. 2025. Asiakastiedon laadun opas sote-organisaatioille 1.0. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULALOS

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus. 2025. Matkalla mallimaaksi: Kansallisen Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman 2022‒2026 toteutuminen. Väliarviointi 2024. Helsinki: Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen julkaisuja 2025:1. Viitattu 31.3.2026. Saatavissa https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/wp-content/uploads/sites/3/2025/06/Asiakas-ja-potilasturvallisuusstrategian-toimeenpanon-valiarviointi-2024-2.pdf

Awanic Oy. 2026. HaiPro. Viitattu 31.3.2026. Saatavissa https://awanic.fi/haipro/

ETENE. 2026. Sosiaali- ja terveysalan eettiset periaatteet. Helsinki: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE & Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa https://etene.fi/documents/66861912/0/ETENE+Sosiaali-+ja+terveysalan+eettiset+periaatteet+13.3.2026.pdf/b50e1394-9620-5ed6-73c4-1934caed0e88?t=1773382661446

Finto. 2026. Tietokulttuuri. Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:tt:t5

Hujanen, K., Kinnunen, U-M., Ailio, E. & Koivumäki, L. 2021. Sosiaalityön laadukas rakenteinen kirjaaminen sosiaalityöntekijöiden kuvaamana. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 13 (4), 360–371. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.109933

Immonen, M., Kauvo, T., Lehmuskoski, A., Lohijoki, H. & Ålander, A. 2024. Kirjaaminen monialaisessa yhteistyössä 3.1. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104052

Joronen, H. 2025. Kuinka yhteentoimivaa tiedonhallinta varmistaa asiakasohjausta sote-palveluissa? THL Blogi. Viitattu 22.3.2026. Saatavissa https://blogi.thl.fi/kuinka-yhteentoimiva-tiedonhallinta-varmistaa-asiakasohjausta-sote-palveluissa/

Kinnunen, U-M., Mykkänen, M., Ukkola, T. & Liljamo, P. 2025. Kirjaamisen laadulla vaikuttavuutta hoidon laatuun ja turvallisuuteen. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 17 (2), 247–254. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.159773

Kääriäinen, A. 2024. Tekstit sosiaalityössä. Asiakirjat, kirjoittaminen ja tiedonmuodostus. Helsinki: Gaudeamus.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (asiakastietolaki) 703/2023. Finlex. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/703

Lehmuskoski, A., Palm, N., Korhonen, K. & Suhonen, M. 2025. Kanta-palvelujen käsikirja sosiaalihuollon toimijoille 4.5. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251219122109

Makkonen, A., Heimonen, A., Ruokonen, H. & Hiivala, N. 2025. Tiedonkulun, -hallinnan ja tietojärjestelmien HaiPro-ilmoitukset vuosina 2017–2021. Apollonia – Proceedings of the Finnish Dental Society. Vol. 2 (1). Viitattu 31.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.71388/apollonia.163892

Miinalainen, S. 2025. Kohti vaikuttavaa sosiaalityön tiedolla johtamista. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos. Kuopio. Viitattu 31.3.2026. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20260031

Pulkkinen, S. 2025. HaiPro-ilmoitukset: Lääkkeet myötävaikuttavina tekijöinä kaatumistapauksissa. Lahti: Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Viitattu 31.3.2026. Saatavissa https://paijatha.fi/wp-content/uploads/2025/02/Asiakas-ja-potilasturvallisuusvartti-Kevat-2025-f.pdf

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Finlex. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1301

STM. 2025. Hyvinvointi- ja yhteistyö alueiden TKKIO-toiminnan kehittämistarpeet ja -ehdotukset Loppuraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2025:10. Viitattu 31.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5813-5

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Finlex. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1326

THL. 2026. Sote-asiakastiedon laatu. Viitattu 22.3.2026. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/mita-tiedonhallinta-on-/sote-asiakastiedon-laatu

Toisiolaki 552/2019. Finlex. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2019/552

Tolonen, T. & Viitanen, P. 2026. Monialaisen kirjaamisen merkitys tiedolla johtamisessa. LAB Pro. Viitattu 22.3.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/monialaisen-kirjaamisen-merkitys-tiedolla-johtamisessa/

Turun yliopisto. TIMO-hanke. Viitattu 22.3.2026. Saatavissa https://sites.utu.fi/timo/

Vakkala, H. & Syväjärvi, A. 2020. Tietokulttuurin ulottuvuudet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa organisaatioissa: vuorovaikutteisen tiedolla johtamisen haaste. Hallinnon tutkimus. Vol. 39 (2), 122–139. Viitattu 30.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.37450/ht.98085

Kirjoittajat

Tarja Tolonen, YTM sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta, sosionomi YAMK, AmO, toimii sosionomikoulutuksen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä ja asiantuntijana sosiaalihuollon kirjaamiskoulutuksessa.

Päivi Viitanen, terveydenhoitaja YAMK, AmO, toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan maisteriopintoja hän on perehtynyt terveydenhuollon tiedonhallinnan lisäksi tiedolla johtamiseen ja kirjaamiseen myös sosiaalihuollon näkökulmasta.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/internet-tietoverkko-verkkoon-sormi-3589684/(Pixabay Licence)