Valintakokeen toteutus maahanmuuttajille suunnatussa sairaanhoitaja-koulutuksessa

Maahanmuuttajille suunnatun sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijavalinnassa käytetään erillistä valintakoetta valtakunnallisen AMK-valintakokeen sijaan. Valintakokeen kautta arvioidaan tutkinto-ohjelmaan hakijoiden soveltuvuutta kolmesta eri osa-alueesta, joita ovat suomen kieli, matematiikka sekä ryhmä- ja vuorovaikutustaitoja arvioiva ryhmäkeskustelu. Artikkelissa avataan tarkemmin erillisen valintakokeen merkitystä ja painotuksia opiskelijavalinnoissa.

Kirjoittajat: Tiia Kangassalo & Maj Tallbacka

Almarabheh ym. (2022) korostavat monipuolisten valintakoemenetelmien käyttöä osana hakijoiden soveltuvuuden tunnistamista laajemmasta näkökulmasta. Zamanzadeh ym. (2020) mukaan hoitoalan pääsykokeissa tulee arvioida akateemisten taitojen lisäksi myös henkilökohtaisia alaan sekä opiskeluvalmiuksiin liittyviä ominaisuuksia, kuten vuorovaikutusosaamista ja ryhmätyöskentelytaitoja. LAB-ammattikorkeakoulun maahanmuuttajille suunnatussa sairaanhoitajakoulutuksessa pääsykoe on rakennettu pohjautuen näiden lisäksi suomen kielen tason arviointiin. Tällä pyritään varmistamaan, että opiskelijoilla on myös kielellinen valmius korkeakouluopiskeluun, mikä on yhteydessä opinnoissa suoriutumisen. Valintakokeiden laatimisessa ja toteutuksessa hyödynnetään monialaisuutta, ja ne toteutetaan yhteistyössä hoitotyön ja suomen kielen opettajien kanssa.

Kolme osa-aluetta hakijoiden soveltuvuuden arvioinnissa

Maahanmuuttajille suunnatun sairaanhoitajakoulutuksen opetuskielenä on suomi, ja hakijalta edellytetäänkin vähintään B1-tason suomen kielen taitoa. Valintakokeen kautta kielitasoa arvioidaan Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) mukaisesti kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin standardien pohjalta. B1-tasolla hakija pystyy tuottamaan itse kirjallista tekstiä selkeästi ja käyttämään riittävää sanastoa ja rakennetta (Opetushallitus 2026). On tärkeä ymmärtää, että ammattikorkeakoululla on myös vastuu varmistaa, että hakijalla on edellytykset menestyä opinnoissaan ja suoriutua hyväksytysti opetussuunnitelmaan kuuluvista työelämäharjoitteluista. Tästä syystä kielitaitoa arvioidaan jo valintakokeessa osana hakijan soveltuvuutta. Riittävä kielitaito on kielituetussa sairaanhoitajankoulutuksessa keskeinen tekijä, sillä se mahdollistaa opetuksen seuraamisen, yhteisen työskentelyn opiskelijaryhmissä sekä uuden tiedon oppimisen ja sisäistämisen

Valintakokeissa hakijoiden suomen kieltä arvioidaan niin kirjallisen osuuden kuin ryhmähaastattelun kohdalla. Suomen kieltä ja opiskelutaitoja mittaavassa esseessä hakijan tulee kirjoittaa teksti annetusta aiheesta, jonka pohjalta kielitaidosta arvioidaan myös kirjoittamisen selkeyttä. Ryhmäkeskustelussa hakijat pääsevät osoittamaan soveltuvuuttaan ja vuorovaikutustaitojaan keskustelemalla pienryhmissä annetusta aiheesta. Kielivaatimustason mukaan hakijan tulisi pystyä olemaan vuorovaikutuksessa erilaisissa tilanteissa ja ilmaisemaan omia mielipiteitä ymmärrettävästi (Opetushallitus 2026). Ryhmätilanteesta pyritään tekemään mahdollisimman aitoa vuorovaikutustilannetta jäljittelevä hetki, jotta hakijoita voidaan realistisesti arvioida. Ryhmäkeskustelua seuraavat valintakoevalvojat eivät ohjaa tilannetta eivätkä osallistu keskusteluun, vaan toimivat tilanteen seuraajina ja arvioijina. Suomen kielen kirjallisen osuuden ja ryhmäkeskustelun arvioinnista vastaavat suomen kielen ja hoitotyön opettajat yhdessä.

Kolmas valintakokeen osa on matemaattisia taitoja mittaava osio, jossa arvioidaan hakijan matemaattisten perustaitojen hallintaa. Matemaattinen osio pitää sisällään peruslaskutoimituksien lisäksi jako- ja kertolaskuja sekä erilaisia keskeisiä yksikkömuunnoksia. Näiden kautta voidaan arvioida hakijan matemaattisia valmiuksia myös hoitotyön vaatimuksiin nähden. Valintakokeessa matemaattiset taidot ovat vähemmän ratkaisevia kuin riittävä suomen kielen taso, mikä on uusi valintaperuste tänä vuonna verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Arviointimenetelmät hakijoiden luotettavan arvioinnin varmistamiseksi

Valintakokeissa ryhmäkeskusteluun osallistuu kaksi valintakoevalvojaa. Hakijoiden osaamisen varmistamiseen on laadittu tarkat arviointimatriisit, joiden pohjalta hakijoiden arviointi toteutetaan. Tämän lisäksi arvioinnin yhtenäisyys varmistetaan jokaisen hakijan kohdalla arvioijien välisellä keskustelulla. Arvioinnin luotettavuuden lisäämiseksi arvioijat hyödyntävät ristiinarviointia kirjallisissa esseissä. Selkeillä ja huolellisilla toimintatavoilla voidaan varmistaa, että hakijoita arvioidaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Aikaisempiin vuosiin perustuen voidaan todeta, että hakijoiden välillä on huomattavia eroja niin suomen kielen taidossa kuin yleisissä opiskeluvalmiuksissakin. Myös hakijoiden taustoissa on eroja, ja osalla voi olla jo entuudestaan hoitotyön kokemusta. Valintakokeiden kirjallinen osuus sekä ryhmähaastattelu on suunniteltu siten, ettei aiemmalla hoitotyön kokemuksella ole merkitystä, vaan kaikki hakijat arvioidaan samoilla perusteilla. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi ryhmäkeskusteluiden aiheissa. Kevään 2026 valintakoe toteutetaan toukokuussa Lahden kampuksella ja uusi maahanmuuttajille suunnattu sairaanhoitajakoulutuksen ryhmä aloittaa opinnot elokuussa 2026.

Lähteet

Almarabheh, A., Shehata, M. H., Ismaeel, A., Atwa, H., & Jaradat, A. 2022. Predictive validity of admission criteria in predicting academic performance of medical students: A retrospective cohort study. Frontiers in Medicine. 9, 971926. Viitattu 2.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fmed.2022.971926

Opetushallitus. 2026. Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Suomen kansallinen toimielin Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) sovelluksesta. Viitattu 2.4.2026. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kehittyvan-kielitaidon-tasojen-kuvausasteikko

Zamanzadeh, V., Ghahramanian, A., Valizadeh, L., Bagheriyeh, F., & Lynagh, M. 2020. A scoping review of admission criteria and selection methods in nursing education. BMC Nursing. Vol. 19(1), 121. Viitattu 2.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12912-020-00510-1

Kirjoittajat

Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tutoropettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Maj-Britt Tallbacka toimii hoitotyön lehtorina ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tutoropettajana LAB-ammattikorkeakoulussa, sekä väitöstutkijana maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuksen vaikuttavuuden tutkimuksessa.

Artikkelikuva: Teemu Leinonen