Käyttäjälähtöinen muotoilu työvaatteiden suunnittelussa

Työvaatteiden suunnittelu ei alkuun herätä lämpimiä tunteita puettavan muotoilun opiskelijoissa. Suunnitteluprosessi on pitkä ja hermoja raastava, mutta parhaimmillaan myös opettavainen sekä luovuutta ruokkiva kokemus. Artikkelissa käydään läpi käyttäjälähtöisen muotoilun periaatteita noudattavan työvaatemalliston suunnittelua ja siihen liittyviä haasteita sekä mahdollisuuksia.

Kirjoittajat: Carla Nordlund ja Minna Cheung

Käyttäjälähtöisen muotoilun opinnot

Käyttäjälähtöinen muotoilu kuuluu Muotoiluinstituutin toisen vuoden opetussuunnitelmaan. Puettavan muotoilun pääaineessa tehtävänä on yleensä suunnitella työvaatemallisto. Työvaatteiden suunnittelu ei herätä innostuneita ensireaktioita, koska ensimmäinen mielikuva muistuttaa käyttäjän päällä roikkuvasta kokohaalarista. Työvaatteiden suunnittelusta toisen alan ammattilaiselle vaatimuksineen vaatetussuunnittelijaksi opiskelevalla ei todennäköisesti ole aikaisempaa kokemusta. Jotta mallisto olisi onnistunut täytyy suunnittelijan osata käyttäjälähtöisen suunnittelun perusteet.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu on ISO 9241-210:2019 standardin mukaan lähestymistapa, jonka tavoitteena on tehdä järjestelmistä käyttökelpoisia ja hyödyllisiä keskittymällä käyttäjiin, heidän tarpeisiinsa ja vaatimuksiin sekä soveltamalla inhimillisiä tekijöitä, ergonomiaa ja käytettävyystietoja ja tekniikoita (ISO 9241-210:2019). Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä tarkoittaa käyttäjän osallistuttamista koko suunnitteluprosessiin sekä hänen tarpeidensa ja toiveidensa laittamista etusijalle suunnittelussa.

Tällä opintojaksolla työvaatteiden käyttäjät valittiin opiskelijoiden lapsuuden toiveammateista, joita olivat mm. arkeologi ja lentoemäntä. Arkeologin työvaatteen valinneen opiskelijan alkumielikuvan muodosti Indiana Jones seikkailemassa eksoottisissa ympäristöissä. Romanttinen näkemys arkeologin työstä olisi mennyt suunnittelun näkökannalta pahasti pieleen ilman kontaktia työtä oikeasti tekeviin. Alaa opiskelevalle muotoilijalle on korkea kynnys kontaktoida täysin vieraita ihmisiä. Oppimisen kannalta se on kuitenkin keskiössä, sillä käyttäjien ensikäden kokemustietoa ei löydy internetistä tai kirjallisuudesta. Prosessin tärkein ja valaisevin osuus olikin tiedonkeruu käyttäjiltä ja käyttäjäprofiilin luominen. Arkeologin työvaatteiden suunnittelija ymmärsi, ettei Indiana Jonesilla ollut osaa mallistossa.

Käyttäjälähtöinen muotoiluprosessi

SKA-21 konseptimallisto syntyi suomalaiselle kenttäarkeologille. Arkeologin työtehtävät ja työolot vaihtelevat hyvin paljon jo Suomessa. Malliston tulee olla monipuolinen, jotta se kattaisi arkeologin tarpeet (Moilanen 2021).

Käyttäjäprofiili ohjasi malliston suunnittelua ja helpotti päätösten tekemistä. Työvaatteissa materiaalivalinnoilla on iso rooli. Niille on enemmän vaatimuksia kuin arkivaatteella ja tietyissä ammateissa vaaditaan standardin mukaisia työvaatteita. On tärkeää valita oikea materiaali tuotteeseen, huomioiden myös käyttäjän toiveet ja vaatimukset. On olemassa työvaatemateriaaleja valmistavia yrityksiä, joiden materiaalit ovat testattuja ja suunniteltu kestämään erilaisia olosuhteita. Suunnittelija voi valita myös näiden materiaalien ulkopuolelta niin sanottuja tavallisia materiaaleja, mutta huomioiden niiden ominaisuudet ja kestävyyden (Cheung 2021). Kurssilla käytiin LAB-ammattikorkeakoulun materiaalintestaus -laboratoriossa testaamassa tavallisten kangaslaatujen kestävyyttä Martindale-laitteella (kuva 1).

Kuva 1: Materiaalien testausta Martindale-laitetteella. (Kuva: Carla Nordlund)

Materiaalivalinnoissa tulee nykyisin huomioida myös kestävä kehitys. Materiaalien tuotanto muodostaa ison osan vaatetusalan päästöistä ja sisältää sekä ekologisia että eettisiä kysymyksiä. Yksikään tekstiili ei ole täysin hyvä tai huono, vaan jokaisessa on hyvät ja huonot puolensa, niin ominaisuuksissa kuin tuotannossa. Lähes kaikista tekstiilimateriaaleista on olemassa tai kehitteillä vastuullisempia versioita, joiden kasvatuksessa tai tuotannossa huomioidaan eläinten ja ihmisten kohtelu, maaperän köyhtyminen, veden- ja kemikaalien kulutus, jne. Suunnittelijan näkökannalta sertifikaatit ovat helpoin tapa huomioida vastuullisuus tekstiilien valinnassa: Öko-tex- ja GOTS-sertifikaatit, luomupuuvilla vs. kierrätetty puuvilla vs. tavallinen puuvilla, mulesing-free villa vs. villa, GRS- ja RDS-sertifikaatit sekä rauhansilkki vs. silkki.

Työvaatteiden pitää olla kestäviä. Ne suunnitellaan pitkäikäisiksi, muokattaviksi ja korjattaviksi. Koostumukseltaan sekoitemateriaalit kestävät ja ovat helppohoitoisia, mutta toistaiseksi sekoitemateriaalien kierrättäminen uudeksi materiaaliksi on vaikeaa. Luonnonkuitu kuulostaa paremmalta, mutta siitä pelkästään valmistettu tuote ei välttämättä vastaa työvaatteilta vaadittavaa kestävyyttä. Tekokuitu kuulostaa pahalta, mutta lisää luonnonkuidun kestävyys- ja helppohoitoisuusominaisuuksia. Kierrätettyjä tekstiilejä voidaan jonkin verran hyödyntää työvaatteissa, jos niiden kestävyys voidaan todentaa testein (Cheung 2021, Ruokamo 2021).

Muotoiluprosessin lopputuloksena konseptimallisto arkeologeille

SKA-21 konseptimallisto suunniteltiin sisältämään kaiken mitä arkeologi työssään tarvitsee, paitsi suoja- ja turvavaatteet. Mallistossa on tuotteita arkeologin ulkotyöhön keväästä syksyyn sekä sisätyöhön ympäri vuoden. Mallisto on suunniteltu yhteneväiseksi, jotta tuotteita on helppo yhdistellä ja kerrostaa. Materiaaleiksi valikoitui sekä luonnon- että tekokuituja.

Materiaaleissa on erityisesti huomioitu niiden kestävyys ja hengittävyys. Materiaalin tulee myös kestää osumia arkeologisilla kaivauksilla. Arkeologin työ on fyysistä, joten materiaalin hengittävyys takaa mukavan olon hikoilusta huolimatta.

Kuva 2: Työskentelyä CLO 3D-ohjelmalla. (Kuva: Carla Nordlund)

Arkeologia on ajateltu tuotteiden taskujen sekä lenkkien määrällä ja sijainnilla. Erityisesti työliivissä on maksimoitu taskujen ja koukkujen määrä siirtämällä vetoketjut kylkiin. Liivissä on myös kuminauhakiristys, minkä ansiosta taskuissa voi olla painavampaakin tavaraa ilman, että liivi roikkuu työnteon tiellä.

Mallisto on suunnattu eksklusiivisesti arkeologeille mahdollisen jatkokehittelyn vuoksi. Malliston tuotteita voidaan kehittää käyttäjien palautteen pohjalta. SKA-21 konseptiin kuuluu myös korjauspalvelu. Malliston tuotteet valmistetaan aina tilauksesta. Tilauksesta tehdyt tuotteet vähentävät valmistamisen aiheuttamaa kuormitusta sekä tekstiilijätettä, eikä ylimääräisiä tuotteita jää varastoon. Tämä mahdollistaa myös nopean tuotekehityksen ja mittamuutokset käyttäjien palautteen ja toiveiden perusteella tietyissä rajoissa.

Opiskelijan osaamisen kehittyminen

Suunnitteluprosessi sisälsi paljon ylämäkiä, joista ensimmäinen ja isoin oli se, mitä uutta ja parempaa tarjottavaa suunnittelijalla olisi toiselle ammattiryhmälle. Lopulta uusi ja parempi oli tuotteiden yksityiskohdissa. Uusi ja parempi ei siis välttämättä ole suurta ja ennenkuulumatonta vaan kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista. Mallisto ei sisällä tuotteita, joita ei olisi jo keksitty: takki, housut sekä kerrasto ovat olleet maapallolla pidempään kuin suunnittelija itse. Täytyi ymmärtää, että innovatiivisuus ei aina ole uuden keksimistä, vaan myös olemassa olevan parantamista ja kehittämistä esimerkiksi tietylle käyttäjäryhmälle, tässä tapauksessa arkeologeille. Myös malliston konseptilla oli iso rooli innovatiivisuuden puolella.

Lähteet

Cheung, M. 2021. Käyttäjälähtöinen innovaatioprojekti -kurssimateriaali. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.3.2022. Saatavissa https://moodle.lut.fi/course/view.php?id=7490

ISO 924-210:2019. Ergonomics of human-system interaction. Part 210: Human-centered design for interactive systems. Viitattu 15.2.2022. Saatavissa https://www.iso.org/standard/77520.html

Moilanen, U. 2021. FT, arkeologi. Sähköpostihaastattelu 6.10.2021.

Ruokamo, A. 2021. Vastuullinen vaatetusala -kurssimateriaali. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.3.2022. Saatavissa https://moodle.lut.fi/course/view.php?id=7513

Kirjoittajat

Carla Nordlund on LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin puettavan muotoilun opiskelija. Hän on kiinnostunut erityisesti vaatetusalan kestävästä kehityksestä, zero waste-suunnittelusta sekä uusista materiaaleista ja niiden mahdollisuuksista tulvaisuudessa.
Instagram @nrdlnd_

Minna Cheung on puettavan muotoilun lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Hän on aikaisemmalta ammatiltaan vaatesuunnittelija ja yrittäjä, joka on kiinnostunut muotoilun uusista mahdollisuuksista teknologioiden, vaatteiden ja tekstiilien, käyttäjäkokemuksen sekä kiertotalouden symbioosissa.
Instagram @labwearabledesign

Artikkelikuva: Valmistuneen SKA-21-malliston line up 3D-mallinnuksena. (Kuva: Carla Nordlund)

Julkaistu 22.4.2022