Käyttäjäkokemuksen mittaaminen UEQ-kyselyllä

Käyttäjäkokemuksen mittaaminen on keskeisessä roolissa tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. UEQ-kysely (User Experience Questionnaire) tarjoaa tehokkaan työkalun käyttäjäkokemuksen arviointiin ja vertailuun. Tässä artikkelissa perehdytään UEQ-kyselyn käyttöön ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin tuotekehityksessä.

Kirjoittajat: Sami Heikkinen

UEQ-kyselyn tausta ja rakenne

UEQ on saksalaisten käyttäjäkokemustutkijoiden Martin Schreppin, Jörg Thomaschewskin ja Andreas Hinderksin kehittämä kyselylomake. Se mittaa käyttäjäkokemusta kuudella eri ulottuvuudella: houkuttelevuus, selkeys, tehokkuus, luotettavuus, stimuloivuus ja uutuusarvo. Kysely koostuu 26 vastinparista, joiden avulla käyttäjät arvioivat kokemustaan tuotteesta tai palvelusta (Schrepp et al. 2017).

Kyselyn vahvuus on sen monipuolisuudessa. Se huomioi sekä käytännölliset että mielihyvään liittyvät näkökulmat käyttäjäkokemuksesta. UEQ on saatavilla yli 20 kielellä, mikä mahdollistaa sen käytön kansainvälisissä projekteissa ja vertailututkimuksissa. Työkalun käyttöönotto on tehty helpoksi tarjoamalla valmiit taulukkolaskentapohjat tulosten analysointiin ja visualisointiin.

UEQ-kyselyn käyttö kehittämistyössä

UEQ-kyselyä voidaan hyödyntää monipuolisesti tuotekehityksen eri vaiheissa. Sitä on käytetty menestyksekkäästi niin verkkosivustojen, mobiilisovellusten kuin fyysisten tuotteidenkin arvioinnissa. Chen et al. (2020) mukaan UEQ-kyselyn lyhytversio (UEQ-S) soveltuu erityisen hyvin nopeaan käyttäjäkokemuksen arviointiin erilaisissa konteksteissa.

Kyselyä on sovellettu laajasti eri toimialoilla. Cuadros et al. (2021) hyödynsivät sitä etäopetusalustojen kehittämisessä, kun taas Yasmine ja Atmojo (2022) käyttivät sitä matkailusivustojen käyttäjäkokemuksen parantamisessa. Näissä tutkimuksissa UEQ osoittautui tehokkaaksi työkaluksi kehityskohteiden tunnistamisessa ja käyttäjäkokemuksen parantamisessa.

Tulosten analysointi ja vertailu

UEQ:n merkittävä etu on sen tarjoama mahdollisuus verrata tuloksia laajaan vertailuaineistoon. Tämä auttaa yrityksiä ymmärtämään, miten heidän tuotteensa sijoittuu suhteessa muihin markkinoilla oleviin ratkaisuihin. Vertailudatan avulla voidaan tunnistaa kehityskohteita ja asettaa realistisia tavoitteita käyttäjäkokemuksen parantamiselle.

Hinderks et al. (2019) korostavat, että UEQ-tulosten analysoinnissa kannattaa hyödyntää tärkeys-suorituskyky-analyysiä (Importance-Performance Analysis, IPA). Tämä auttaa priorisoimaan kehitystoimenpiteitä, jotka vaikuttavat eniten käyttäjätyytyväisyyteen. IPA-analyysin avulla voidaan visualisoida, mitkä ominaisuudet ovat käyttäjille tärkeitä ja miten hyvin nykyinen toteutus vastaa näihin tarpeisiin.

Käytännön sovellutukset

UEQ soveltuu erinomaisesti prototyyppien vertailuun ja tuotekehityksen iteratiiviseen prosessiin. Kun kehitetään uutta tuotetta tai palvelua, voidaan eri versioita testata UEQ:n avulla ja seurata, miten muutokset vaikuttavat käyttäjäkokemukseen. Tämä mahdollistaa dataan perustuvan päätöksenteon tuotekehityksessä.

Farlian ja Ridwansyah (2023) käyttivät UEQ:ta digitaalisen henkilöllisyyssovelluksen kehittämisessä. He havaitsivat, että kyselyn avulla voitiin tunnistaa käyttäjäkokemuksen kipupisteitä jo varhaisessa vaiheessa. Tämä mahdollisti korjaavien toimenpiteiden tekemisen ennen sovelluksen laajempaa käyttöönottoa.

Kyselytulosten hyödyntäminen

UEQ-kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää monella tavalla. Niiden avulla voidaan:

Vertailla oman tuotteen käyttäjäkokemusta kilpailijoihin
Seurata kehitystoimenpiteiden vaikuttavuutta
Tunnistaa kriittisiä kehityskohteita
Kommunikoida käyttäjäkokemuksen tilaa organisaation sisällä
Asettaa mitattavia tavoitteita käyttäjäkokemuksen parantamiselle

Schankin et al. (2022) mukaan UEQ:n psykometriset ominaisuudet ovat vahvat, mikä tekee siitä luotettavan työkalun käyttäjäkokemuksen mittaamiseen. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun tuloksia käytetään strategisen päätöksenteon tukena.

Kyselyn rajoitukset ja haasteet

Vaikka UEQ on tehokas työkalu, on sen käytössä huomioitava tiettyjä rajoituksia. Kysely mittaa käyttäjien subjektiivisia kokemuksia, joten tulokset voivat vaihdella käyttäjäryhmittäin. Lisäksi on tärkeää kerätä riittävän suuri otanta luotettavien tulosten saamiseksi.

Lyhytversio UEQ-S tarjoaa nopeamman tavan kerätä palautetta, mutta sen antama tieto on rajatumpaa. Siinä missä täyspitkä UEQ antaa yksityiskohtaista tietoa kuudesta eri ulottuvuudesta, UEQ-S keskittyy pragmaattiseen ja hedoniseen laatuun. Valinta näiden välillä riippuu projektin tavoitteista ja resursseista.

Yhteenveto

UEQ tarjoaa tehokkaan ja standardoidun tavan mitata käyttäjäkokemusta. Sen avulla organisaatiot voivat kerätä vertailukelpoista dataa, tunnistaa kehityskohteita ja seurata kehitystoimenpiteiden vaikuttavuutta. Kyselyn monipuolisuus ja helppokäyttöisyys tekevät siitä arvokkaan työkalun tuote- ja palvelukehitykseen.

LAB-ammattikorkeakoulun kasvun ja kaupallistamisen tutkimusryhmä kehittää menetelmiä, joiden avulla kasvua ja kaupallistamista voidaan tukea. UEQ on yksi näistä menetelmistä, joka auttaa yrityksiä ymmärtämään paremmin tuotteiden ja palveluiden käyttäjien tarpeet. Olipa kyseessä prototyypin testaus tai olemassa olevan tuotteen kehittäminen, UEQ tarjoaa luotettavan pohjan käyttäjäkokemuksen mittaamiselle ja parantamiselle.

Lähteet

Chen, M., Tang, Q., Xu, S., Leng, P. & Pan, Z. 2020. Design and evaluation of an augmented reality-based exergame system to reduce fall risk in the elderly. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 17 (19), 7208. Viitattu 7.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph17197208

Cuadros, J., Serrano, V., García-Zubía, J. & Hernández-Jayo, U. 2021. Design and evaluation of a user experience questionnaire for remote labs. IEEE Access. Vol. 9, 50222-50230. Viitattu 7.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1109/ACCESS.2021.3069559

Farlian, G. & Ridwansyah, R. 2023. The Method User Experience Questionnaire Analysis of Identitas Kependudukan Digital Application. Paradigma – Jurnal Komputer dan Informatika. Vol. 25 (2), 128-134. Viitattu 7.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.31294/p.v25i2.2353

Hinderks, A., Meiners, A., Mayo, F. & Thomaschewski, J. 2019. Interpreting the results from the user experience questionnaire (UEQ) using importance-performance analysis (IPA). Viitattu 7.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.5220/0008366500002366

Schankin, A., Budde, M., Riedel, T. & Beigl, M. 2022. Psychometric Properties of the User Experience Questionnaire (UEQ). Proceedings of the 2022 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems. Viitattu 7.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1145/3491102.3502098

Schrepp, M., Hinderks, A. & Thomaschewski, J. 2017. Construction of a benchmark for the user experience questionnaire (UEQ). International Journal of Interactive Multimedia and Artificial Intelligence. Vol. 4 (4), 40-44. Viitattu 7.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.9781/ijimai.2017.445

Yasmine, H. & Atmojo, W. 2022. UI/UX design for tourism village website using the user-centered design method. Tiers Information Technology Journal. Vol. 3 (2), 100-114. Viitattu 7.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.38043/tiers.v3i2.3871