Kansainväliset verkostot alueiden elinvoimaisuuden vahvistajina

Green Connect -hankkeen tavoitteena on ollut tiivistää Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueiden yhteistyötä EU-kontekstissa. Osana uudenlaisen toimintamallin kehittämistä hankkeessa on syvennytty tarkastelemaan verkostojen merkitystä niin korkeakoulujen kuin aluetoimijoiden kestävän kehityksen näkökulmasta.

Kirjoittaja: Vilma Kosonen

Korkeakoulusektorin toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Kiristyvän kansallisen korkeakoulupolitiikan myötä ammattikorkeakouluille on syntynyt painetta vahvistaa TKI-toimintaa ja täten vähentää riippuvuutta valtion rahoituksesta. Eurooppalaisessa TKI-rahoituksen maailmassa puolestaan korostuu entisestään toiminnan vaikuttavuuden ja laadun osoittaminen sekä korkeakoulujen RIA-osaaminen ja ranking-sijoitukset. Näiden ilmiöiden lisäksi korkeakoulut joutuvat reagoimaan maailmanlaajuisiin megatrendeihin toimintansa suunnittelussa. (Kilpeläinen 2023) Tällaisessa kompleksisessa toimintaympäristössä eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys korostuu.

LUT-korkeakoulukonsernissa on viime aikoina nähty monia alueellisesti merkittäviä yhteistyöavauksia. LAB-ammattikorkeakoulu on yhdessä muiden suomalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa perustanut innovatiivisen yhteistyöverkoston maksullisten koulutuspalvelujen kehittämiseen ja myymiseen (LAB 2023a). Kesäkuussa useat mediat uutisoivat, että Lahteen avataan sähköisen liikenteen tutkimuskeskus Kempowerin ja LUT-yliopiston yhteistyönä (Törmänen 2023). Yhtenä viimeisimmistä saavutuksista LUT-yliopisto on saanut rahoitusta eurooppalaisten yliopistojen EULiST-verkoston toimintaan, jossa tavoitteena on rakentaa akateeminen ekosysteemi yhteiskunnan ja teknologian rajapintaan, eurooppalaisiin perusarvoihin perustuen (LUT-yliopisto 2023).

Korkeakouluilla on tärkeä rooli myös alueellisten ekosysteemien muodostamisessa. Ekosysteemiajattelulla pyritään laajentamaan verkostoistumisen käsitettä koskemaan useita erilaisia yhteenkuuluvia elementtejä: organisaatioita, sidosryhmiä, rahoituksia, foorumeita ja innovaatioita. Konkreettisena ja ajankohtaisena esimerkkinä ekosysteemiajatteluun pohjautuvasta aloitteesta on Regional Innovation Valleys, jonka tavoitteena on kerätä mukaan Euroopasta yli 100 aluetta, jotka ovat valmiita tekemään TKI-yhteistyötä innovaatioiden parissa (Directorate-General for Research and Innovation 2023). Yliopistojen ja tutkimus- ja osaamislaitosten rooli ja sitoutuminen on tällaisissa aloitteissa ratkaisevassa asemassa, sillä alueellista ekosysteemipanosta ei voida saavuttaa ilman näitä toimijoita.

Green Connect -hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama, kuuden eri aluetoimijan hanke, jossa tarkoituksena on nimenomaan kasvattaa toimijoiden yhteisen TKI-toiminnan EU-vaikuttavuutta ja -näkyvyyttä vihreän siirtymän saralla (LAB 2023b). Yhteistyötä tehdään maakuntien, kaupunkien, korkeakoulujen ja yritysten välillä. Pitkän yhteistyön myötä toimijat ovat tunnistaneet, että maakuntarajat ylittävässä, ekosysteemiajatteluun perustuvassa yhteistyössä on paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia. Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueiden yhteisinä nimittäjinä ovat muun muassa LUT-korkeakoulukonserni ja kestävän kehityksen tavoitteet. Lahden kaupunki on tullut tunnetuksi Green Capital -palkinnostaan 2021 ja Lappeenrannan kaupunki puolestaan Green Leaf -palkinnostaan samaisena vuonna.

LAB-ammattikorkeakoulun kansainvälinen TKI-toiminta

LAB-ammattikorkeakoululla on vahva pohja osallistua kansainvälisiin verkostoihin ja TKI-toimintaan. Kansanvälisistä projekteista on kertynyt partnereita jo yli 250 eri puolilta maailmaa (kuva 1). Eniten yhteistyökumppaneita löytyy Saksasta, Espanjasta ja Liettuasta. Kansainvälisistä rahoituslähteistä parhaiten on menestytty Erasmus+ -ohjelman hauissa sekä eri alueiden Interreg -ohjelmissa. Tavoitteena on entisestään kasvattaa menestystä myös Horizon Europe -rahoituksen saralla monien muiden korkeakoulujen tavoin. Hankeyhteistyötä onkin jo tehty Horizon Europessa hyvin menestyneiden tahojen, kuten KU Leuvenin ja Aarhusin yliopistoje, kanssa (Myklebust 2023).

Kuva 1. LAB-ammattikorkeakoulun kansainvälisten hankkeiden kokoonpanoja selvitettiin 57 hankkeen otoksella. Otokseen sisältyivät hankkeet vuodesta 2017 eteenpäin alkuvuoteen 2023 asti. (Kuva: Vilma Kosonen)

Olemassa olevat yhteistyökumppanit avaavat luontevasti mahdollisuuksia TKI-toiminnan ja verkostoitumisen kehittämiselle. Monilla tunnetuilla korkeakouluilla verkostoitumisella on pitkät perinteet, ja tahot ovat olleet myös perustamassa korkeakoulusektorin keskeisimpiä verkostoja. Osa verkostoista keskittyy selkeästi tietylle kohderyhmälle ja alueelle, esimerkkinä Central European Universities (CE7), joka on myös solminut yhteistyösopimuksen League of European Research Universities -verkoston (LERU) kanssa. Korkeakouluverkostoissa myös tieteenalat ja erikoistuminen pelaavat suurta roolia. Verkostoja löytyy esimerkiksi energiatutkimukseen (EERA), teknologiaan (Euroscience, CESAER, Baltech), liiketoimintaan (UIIN) ja fysioterapiaan (ENPHE), vain muutamina esille nostoina.

LAB-ammattikorkeakoulu profiloituu työelämän innovaatiokorkeakouluna. Ydinosaaminen keskittyy kiertotalouden ratkaisuihin, innovaatioiden kaupallistamiseen, kestävien ratkaisujen suunnitteluun sekä hyvinvoinnin palveluinnovaatioihin. TKI-toiminnassa tavoitellaan työelämän tarpeisiin vastaamista ja käytännön ongelmien ratkaisua. (LAB 2023c) Näillä strategisilla kärjillä sitoudutaan muun muassa yritysyhteistyön tiivistämiseen ja työllisyyden tukemiseen, joilla on merkittäviä vaikutuksia alueiden elinvoimaisuudelle.

Verkostoituminen alueiden tukena

Kansainvälinen verkostoituminen on tärkeää maakuntien ja alueiden kestävän kehityksen ja elinvoimaisuuden edistämisessä. Verkostojen kautta osallistutaan poliittiseen vaikuttamiseen, edunvalvontaan, kansainvälisen rahoituksen kotiuttamiseen, vaikuttavan TKI-toiminnan kehittämiseen ja vihreän siirtymän vauhdittamiseen. Korkeakoulujen kohdalla vahvat verkostot lisäävät uskottavuutta kansainvälisenä, tuloksellisena tutkimusorganisaationa ja avaavat uusia mahdollisuuksia toiminnan kasvattamiselle. Vaikutukset ulottuvat yritysmaailmaan asti.

Green Connect -hanke kokosi vastikään projektitoimijat yhteen pohtimaan kansainvälistä verkostoitumista ja mahdollista yhteistyötä sen parissa. Alueellisesti verkostoitumista tulee tarkastella sekä vertikaalisesta että horisontaalisesta näkökulmasta. Korkeakouluilla, kaupungeilla sekä maakunnilla on verkostoja, joilla pyritään toteuttamaan organisaatioiden omaa strategiaa. Verkostoja voi kuitenkin tarkastella myös toisenlaisten linssien läpi: alueiden näkökulmasta. Millaisissa tilanteissa EU-tason näkyvyyttä ja vaikuttavuutta saavutettaisiin paremmin yhteisenä rintamana kuin yksittäisenä organisaationa? Tällaisessa pohdinnassa verkostotoiminnan pitkän aikavälin vaikutusten arviointi korostuu.

Verkostoitumisessa laatu korvaa määrän. Verkostoissa pelkkä jäsenyys ei tuota kenellekään hyötyä. Vaikuttavuutta saavutetaan konkreettisen tiedonvaihdon, yhteisten aktiviteettien, hankkeiden ja kokeilujen kautta. Verkostoitumiseen on sitouduttava koordinoimalla toimintaa tehokkaasti ja varaamalla siihen tarvittavat resurssit. Mikäli verkostoitumisen saralla on tavoitteena toimia edelläkävijänä ja tulevaisuuden vertailukohteena, vaatii se myös investointeja. Kansainväliseen verkostoitumiseen laitettu investointi maksaa itsensä kuitenkin hyvin varmasti takaisin.

Lähteet

Directorate-General for Research and Innovation. 2023. Last chance to become a Regional Innovation Valley – Matchmaking map now available. Research and innovation news. Viitattu 14.9.2023. Saatavissa https://research-and-innovation.ec.europa.eu/news/all-research-and-innovation-news/last-chance-become-regional-innovation-valley-matchmaking-map-now-available-2023-09-06_en

Kilpeläinen, T. 2023. Strategiakauden välitarkastelu. Esitys LAB-päivässä Lappeenrannassa 21.8.2023.

LAB. 2023a. Innovatiivinen yhteistyöverkosto kymmenen ammattikorkeakoulun välille. Viitattu 14.9.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/uutiset/innovatiivinen-yhteistyoverkosto-kymmenen-ammattikorkeakoulun-valille

LAB. 2023b. Green Connect – Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen EU-yhteistyön vahvistaminen. Viitattu 14.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/green-connect

LAB. 2023c. The Best of Both Worlds. LAB Strategy 2030. Viitattu 14.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2023-02/LAB%20Strategy%202030.pdf

LUT-yliopisto. 2023. EULiST is among the seven newly funded European Universities. Viitattu 14.9.2023. Saatavissa https://www.lut.fi/en/news/eulist-among-seven-newly-funded-european-universities

Myklsebust, J-P. 2023. Danish universities emerge as top Horizon grant recipients. University World News. Viitattu 14.9.2023. Saatavissa https://www.universityworldnews.com/post.php?story=20230405142639382

Törmänen, E. 2023. Kempower avaa tehtaan Lahteen – palkkaa 200 uutta työntekijää. Talouselämä. Viitattu 14.9.2023. Saatavissa https://www.talouselama.fi/uutiset/kempower-avaa-tehtaan-lahteen-palkkaa-200-uutta-tyontekijaa/46e42ec5-be69-4674-b0be-f5e1b9c6697b

Kirjoittaja

Vilma Kosonen toimii tutkimuspalveluasiantuntijana LUT-konsernin korkeakoulupalveluissa, ja on ollut mukana Green Connect -hankkeessa tekemässä selvitystä korkeakoulujen kansainvälisestä verkostotoiminnasta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia Päijät-Hämeen liiton ja Etelä-Karjalan liiton myöntämällä rahoituksella. Hanketta osarahoittavat Lahden ja Lappeenrannan kaupungit.

Artikkelikuva: https://lab.fi/fi/projekti/green-connect

Julkaistu 29.9.2023