Kannustavatko EU:n päästökaupan uudistukset yrityksiä investoimaan hiilidioksidin talteenottoon?

Ilmastonmuutos ja siitä aiheutuvat ilmiöt sekä alati kiristyvät kansainväliset ja kansalliset sopimukset ilmastonmuutoksen hidastamiseksi lisäävät tarvettamme kestäville energiaratkaisuille. Hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi (Carbon capture, utilization and storage, CCUS) on noussut viimevuosina yhä merkittävämpään asemaan keinona hillitä ilmastonmuutosta. Tässä artikkelissa tuodaan esille Euroopan Unionin päästökaupan vaikutuksia ja sen uusia linjauksia, sekä sen merkitystä kannustimena investoitaessa hiilidioksidin talteenottomenetelmiin.

Kirjoittaja: Paula Schroderus

Päästökaupan uudet linjaukset

Euroopan Unionin (EU) päästökauppaa kiristetään, kun Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio pääsivät viime vuonna (2022) alustavaan sopuun päästökaupan uudistamisesta. Uudistuksella tavoitellaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja päästöjen leikkaamista aiempaa nopeammin. (Ympäristöministeriö 2022)

Uudistukset sisältävät sekä kiristyksiä aiemmin sovittuihin päästötasoihin että uusien sektoreiden sisällyttämistä päästökaupan piiriin. Uudistuksien avulla EU:n nykyisen päästökaupan päästöjä on tarkoitus vähentää 62 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Uudessa päästökauppajärjestelmässä poistetaan asteittain päästöjen ilmaisjako vuosien 2026–2034 aikana niiltä sektoreilta, joita uusi hiilirajamekanismi vastedes suojaa. Muita uudistuksia ovat muun muassa uuden päästökaupan mukaisen päästöoikeuksien huutokaupan käynnistäminen vuonna 2027 sekä yhdyskuntajätteenpolton sisällyttäminen nykyiseen päästökauppaan vuonna 2028. (Ympäristöministeriö 2022)

Hiilidioksidipäästöt EU:ssa

Hiilidioksidi on yksi merkittävimmistä kasvihuonekaasuista ilmaston lämpenemisen kannalta, ja vuonna 2021 sen osuus kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuna, oli noin 78 % (Ilmatieteenlaitos; Eurostat 2022). Kansallisen energiajärjestön (IEA) Kestävän kehityksen skenaariossa hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi nähdään merkittävänä keinona tavoiteltaessa nettonollapäästöjä. Skenaarion mukaan 15 % kumulatiivisista päästövähennyksistä saavutetaan CCUS:n avulla vuoteen 2070 mennessä energiasektorilla. (IEA 2020, 14) Vuonna 2019 energiasektori tuotti 77 %:a EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, mikä tekee siitä suurimman yksittäisen kasvihuonekaasupäästöjen tuottajan EU:ssa. Muita suuria kasvihuonekaasupäästöjen tuottajia olivat kyseisenä vuonna maatalous, teollisuus ja jätehuolto. (Euroopan parlamentti 2022)

Hiilidioksidin talteenotto

Saatavissa oleva teknologia hiilidioksidin talteen ottamiseksi mahdollistaa sen talteenoton suoraan ilmakehästä sekä erilaisista pistelähteistä, joita ovat yleisesti fossiilisia tai biogeenisiä polttoaineita käyttävät teollisuuslaitokset. Osa saatavissa olevista teknologioista hiilidioksidin talteenottoon on mahdollista asentaa jälkikäteen jo olemassa oleviin prosesseihin ilman suurempia modifiointeja. (Kujanpää et al. 2023, 19, 22)

IEA ennustaa hiilidioksidin talteenoton kapasiteetin kasvavan vuoteen 2030 mennessä jopa seitsenkertaiseksi verrattuna vuonna 2022 talteenotetun hiilidioksidin määrään, joka oli lähes 46 Mt (IEA 2023). Kunnianhimoisten ennusteiden toteutuminen vaatii kuitenkin vielä laajaa kehitystyötä talteenoton ja CCUS-arvoketjun eri vaiheiden teknologioissa, sillä vain murto-osa saatavissa olevista menetelmistä on täysin kehittyneitä teknologisen valmiustaso -asteikon (Technology readiness level scale, TRL) mukaisesti arvioituna mukaan (IEA 2020 93, 95).

Talteenoton kapasiteetin kasvamisen edellytyksiä ovat myös vakiintuneet markkinat ja markkinahinta sekä vakiintuneet käytännöt koskien hiilidioksidin hyötykäytön koko arvoketjua. Nämä toimintaedellytykset sisältävät kuitenkin paljon epävarmuuksia sekä kansallisella että EU:n tasolla. (Semkin et al. 2023, 56, 95; Tynkkynen & Landström 2023, 18) Toimintaympäristön epävarmuuksia pyritään poistamaan alueellisesti Suomessa LUTin ja LABin yhteishankkeessa Vetyä, virtaa Kaakkoon – mallinnuksesta markkinoihin tehtävässä selvitystyössä, jonka tavoitteena on lisätä Etelä-Karjalan toimintavalmiutta energiamurrokseen liittyen. LAB keskittyy osatoteutuksessaan edistämään biogeenisen hiilidioksidin (bioCO2) hyödyntämistä osana alueellista energiamurrosta ja vetylaakson syntymisen vauhdittamista. (LAB University of Applied Sciences)

Päästökauppauudistuksen vaikutukset

Päästökaupan tarkoituksena on saada yritykset arvioimaan tulevia valintojaan saastuttamisen ja päästöoikeuksien sekä uusien investointien ja vähäpäästöisempien tuotantomuotojen välillä. Päästökauppa on onnistunut ohjauskeinoillaan vähentämään sen piiriin kuuluvien sektoreiden (vahvistettuja) päästöjä noin 30 prosenttia (EEA 2023).

Päästökauppauudistuksista aiheutuvat taloudelliset vaikutukset ovat hyvin erilaisia EU-jäsenvaltioiden sekä päästökaupan piiriin kuuluvien toimialojen kesken. Esimerkiksi päästökaupan ilmaisjaon poistuminen ja siitä johtuva lisääntyvä tarve ostaa päästöoikeuksia tuo lisäkustannuksia Suomessa teollisuuden aloille. (Mikkonen & Aho 2021) Taloustieteellisen Yhdistyksen julkaisussa on kerrottu päästövähennystoimenpiteiden vaikuttaneen yritysten kannattavuuteen positiivisesti, vaikka se onkin tuonut mukanaan lisäkustannuksia, sillä päästökaupan toimenpiteiden arvioidaan muodostavan 10–20 prosenttia yritysten kokonaiskustannuksista. Yrityksissä arvioidaan päästökaupan aiheuttamien suorien ja epäsuorien kustannusten kasvavan tulevaisuudessa entisestään. (Ollikainen & Örmä 2020, 100)

Ollikainen & Örmä (2020, 100) ovat arvioineet päästökaupan yksittäiseen yritykseen kohdistuvien vaikutusten olevan vahvasti kytköksissä päästöoikeuden hintaan. Hiilidioksidipäästöoikeuden hintakehityksen trendi on ollut keskimäärin progressiivinen viimeisten viiden vuoden ajan (kuvio 1), ja vuoden 2020 lopussa lähtenyt rajuun nousuun saavuttaen tämän vuoden (2023) maaliskuussa lähes 98,5 euron hinnan yhtä päästettyä hiilidioksiditonnia kohden (Investing 2023).

Kuvio 1. Hiilidioksidipäästöoikeuden hintakehitys (Kuvio: Paula Schroderus)

Päästökaupan kiristämisen myötä lisääntyvien kustannusten vaikutuksia yksittäisiin yrityksiin ja niiden halukkuuteen investoida hiilidioksidin talteenotto menetelmiin on vaikea arvioida, sillä investointipäätöksiin vaikuttavia muuttujia on paljon. Euroopan komission esittämät muutokset koskien hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (Carbon Capture and Storage, CCS) ja siihen liittyvää sääntelyä, sekä innovaatiorahaston laajentaminen luovat aiempaa toimivamman ympäristön uusille vähähiilisille ratkaisuille ja liiketoiminnoille (Mikkonen & Aho 2021), ja voi mahdollisesti lisätä yritysten investointihalukkuutta hiilidioksidin talteenottoon. Aika kuitenkin näyttää, mihin ratkaisuihin päästökauppa ajaa yrityksiä tulevaisuudessa.

Lähteet

EEA. 2023. EU Emissions Trading System (ETS) data viewer. Viitattu 23.10.2023. Saatavissa https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/dashboards/emissions-trading-viewer-1

Euroopan parlamentti. 2022. Ilmastonmuutos Euroopassa: tilastoja ja tietoja. Viitattu 18.10.2023. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180703STO07123/ilmastonmuutos-euroopassa-tilastoja-ja-tietoa

Eurostat. 2022. Air emissions accounts. Viitattu 18.10.2023. Saatavissa https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/ENV_AC_AINAH_R2__custom_7916552/default/table?lang=en

IEA. 2020. CCUS in Clean Energy Transitions. Pariisi: IEA. Viitattu 18.10.2023. Saatavissa https://www.iea.org/reports/ccus-in-clean-energy-transitions

IEA. 2023. CCUS Projects Explorer. Pariisi: IEA. Viitattu 16.10.2023. Saatavissa https://www.iea.org/data-and-statistics/data-tools/ccus-projects-explorer

Ilmatieteenlaitos. Kasvihuonekaasut. Viitattu 18.10.2023. Saatavissa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimus

Investing. 2023. Carbon Emissions Futures. Viitattu 23.10.2023. Saatavissa https://www.investing.com/commodities/carbon-emissions

Kujanpää, L., Reznichenko, A., Saastamoinen, H., Mäkikouri, S., Soimakallio, S., Tynkkynen, O., Lehtonen, J., Wirtanen, T., Linjala, O., Similä, L., Keränen, J., Salo, E., Elfving, J. & Koponen, K. 2023. Carbon dioxide use and removal. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 23.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-197-1

LAB University of Applied Sciences. Vetyä, virtaa Kaakkoon – mallinnuksesta markkinoihin. Viitattu 18.10.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/vetya-virtaa-kaakkoon-mallinnuksesta-markkinoihin

Mikkonen, K., Aho, L. 2021. Valtioneuvoston U-kirjelmä U 60/2021 vp. Helsinki: Eduskunta. Viitattu 23.10.2023. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U_60+2021.aspx

Ollikainen, M. Örmä, V. 2020. Päästökauppabarometri 2019: Suomalaisten yritysten näkemykset päästökaupasta ja ilmastopolitiikasta. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 116. vsk. – 1/2020. Taloustieteellinen Yhdistys. Viitattu 24.10.2023. Saatavissa https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2020/02/KAK_1_2020_WEB-92-113.pdf

Semkin, N., Ketonen, M., Takamäki, S., Tuominen, K., Mahlamäki, H., Rättö, S. 2023. Energiaintensiivisen teollisuuden vihreän siirtymän investointitarpeet ja niiden toteutumisedellytykset. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 23.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-962-9

Tynkkynen, O. & Landström, M. 2023. Miinuspäästöt. Työpaperi. Helsinki: Sitra. Viitattu 23.10.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/sitra_miinuspaastot.pdf

Ympäristöministeriö. 2022. EU:ssa sopu päästökaupan laajentamisesta ja vahvistamisesta. Valtioneuvosto. Viitattu 18.10.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/eu-ssa-sopu-paastokaupan-laajentamisesta-ja-vahvistamisesta

Kirjoittaja

Paula Schroderus työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa harjoittelijana Vetyä, virtaa Kaakkoon – mallinnuksesta markkinoihin -hankkeessa. Tämän lisäksi hän opiskelee energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi samassa instituutissa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/lamppu-luonne-ecologycurrent-2368396/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 8.11.2023