Kaikilla oikeus luonnon elämyksiin!

Luonnon muokkaaminen ja rakentaminen herättää meissä tunteita. Etenkin, jos kyseessä on itselle henkilökohtaisesti jotenkin erityinen paikka. Kuitenkin meistä ihan jokaisella pitäisi olla yhdenvertainen mahdollisuus päästä nauttimaan luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta, lumoavasta maisemasta tai Saimaan tuulen vireestä kasvoilla. Sarviniemeä on kehitetty kohti esteetöntä luontokohdetta. LAB-ammattikorkeakoulun Luonnon lumoa kaikille -hankkeen tekemässä kyselyssä selvitettiin, miten kehittämistyö on koettu ja minkälaisia luonnon hyvinvointivaikutuksia kävijät nostivat esille. Kysely oli kaikille kävijöille avoin ja sitä jaettiin sähköisesti eri kanavien kautta. Parhaiten se tavoitti yli 50-vuotiaat luonnossa liikkujat.

Kirjoittaja: Sanna Leppänen

Sarviniemen esteettömiä rakennelmia ovat laavu ja katosalue, esteetön WC sekä uusi esteetön norppapoluksi kutsuttu reitti, joka vie Sarviniemen kärkeen. Lisäarvoina polun toteutumisessa on kyselyn mukaan koettu iloa sekä turvallisuutta – esteettömyys ja turvallisuus kulkevat aina käsi kädessä. Toki polku toi mukanaan uuden ulkoilureitin, tapaamispaikkoja ja uusia kokemuksia. Alueen siistiytyminen nostettiin myös lisäarvona esille. Vastanneita oli kaiken kaikkiaan 25, joista pari vastaajaa koki polkurakennelman rumana ja se on herättänyt jopa ärsytystä. Tämäkin on aivan ymmärrettävä kokemus. Uuden uutukaiset rakennetut polut sekä soratiet ovat alkuun kuin irrallisia osia luonnosta, mutta ajan saatossa nämä kulkureitit istuvat paremmin ympäristöönsä. Puurakenteiset polut voivat kuitenkin suojata luontoa kulumiselta ja eroosiolta.

Esteettömien reittien haasteena on se, että niiden keskipituus ei ole kovin kummoinen. Pari vuotta sitten reittien keskipituus oli reilun puolen kilometrin pituinen. Näin lyhyitä reittejä varten ei kannata tulla kauempaa. Tähän liittyen nostettiinkin esille toivetta pidemmästä reitistä myös Sarviniemeen. Kävijät ovat huomioineet myös kehittämistarpeita Sarviniemessä. Aina tulee ajatella koko toimintaketjua. Miten saavutaan paikalle, onko parkkipaikalta esteetön kulku esteettömiin kohteisiin. On huomioitava, saadaanko polttopuut haettua myös apuvälineiden kera ja onnistuuko toimiminen itsenäisesti tulisijan äärellä. Erityisen tärkeää on myös kunnossapito. Mitkään ratkaisut eivät palvele käyttäjiä, jos huoltoa laiminlyödään. Vuodenajat haastavat tämän toteutumista Suomessa.

Luontoarvo on itseisarvo

Luonnon merkitys hyvinvoinnille on kiistaton. Tätä vahvisti myös kyselymme tulokset. Luontokokemukset voidaan kokea mindfulnessin tavoin, mieli rauhoittuu luontoympäristössä. Luonnossa liikkuminen koetaan hyvänä liikuntamuotona. Raitis ilma ja luonnon tarkkailu ovat osa luontoelämystä. Luonnon hiljaisuus voidaan kokea terapeuttisena ja palauttavana kiireellisessä arjessa. Sarviniemen mystisyyttä nostettiin myös esille, onhan se kohteena aivan vertaansa vailla. Juuri tähän luontokohteeseen mahtuu erilaisia rantoja ja näkymiä pienellä alueella. Oman vivahteensa antaa paikan rajoittuminen puolustusvoimien maille. Paikka olisi myös upea yöpymiseen, mutta se ei ole mahdollista vuokraehdoista johtuen.

Luonnonarvoja ei tarvitse kehittää, kuului erään vastaajan kommentti kehitysideoita pyydettäessä. Esteettömien kohteiden merkityksen oivaltaa vasta, kun sen tarve sattuu omalle kohdalle. Pysyvästi liikkumis- ja toimimisesteisiä henkilöitä arvioidaan olevan 10% väestöstä. Tilapäisesti tämän lisäksi esteettömiä ratkaisuja tarvitsee 5% väestöstä. Esteetön ympäristö ja rakennukset ovat yleensä kaikille ihmisille parempia myös lapsille tai ikääntyvälle väestölle. Ikääntyvien ihmisten määrä myös jatkaa kasvuaan maassamme. (Rakennustieto 2011.)

Ei muotia vaan laatua

Luontokohteet ovat usein myös matkojen päässä asutuskeskuksista. Tällöin täytyy kiinnittää erityistä huomiota kohteen saavutettavuuteen. Ennakkotiedon merkitys on tärkeää. Esteettömyyden kuvaaminen verkkosivustolla tai sovelluksissa on tärkeää, mutta se ei saavuta toki kaikkia. Luontokohteisiin saatetaan lähteä myös yhdistyksen matkalle ja tällöin järjestäjät ovat tietoisia kohteen tasosta. Sarviniemen tapauksessa olisi tärkeää myös pohtia, voisiko näin upeaan luontokohteeseen järjestää bussikyyditystä kunnan puolesta, jotta myös autottomat pääsisivät nauttimaan Sarviniemen mystisestä luonnosta.

Esteettömyydessä ei ole kyse muoti-ilmiöstä, vaan se on ihmisoikeuskysymys. Hitaasti, mutta varmasti muutoksia kohti parempaan on tapahtumassa. Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen vuonna 2016. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) tuli myös voimaan vuoden 2015 alussa. Siinä on huomioitu aikaisempaan lakiin verrattuna myös vammaisuus syrjintäperusteena lähes kaikilla elämäalueilla. Lisäksi Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) sääntelee varsin yleisesti rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Tämä lain nojalla on säädetty yksityiskohtainen asetus. Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) ja sen soveltamisen tueksi laadittu ohjeistus sääntelee lainsäädännön tasolla velvoittavasti. (Gustafsson 2019, 6, 9 ja 16.) Muun muassa nämä lait ja asetukset säätelevät jokaisen ihmisen yhdenvertaista kohtelua, myös luontoympäristöjä ajatellen.

Esteettömyys on myös laatutekijä. Palveluita tarjotessa esteettömyyden huomioimisella ja sen esille nostamisella ennakkotiedoissa voi olla vaikutusta valintoja tehdessä. Yhdenvertaista palvelua kaikille -merkki on osoitus halusta kehittää toimitilojen, palvelun ja tuotteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Invalidiliitto haluaa kannustaa yrityksiä, yrittäjiä ja muita palveluntarjoajia kehittämään toimintaansa, jotta kaikki asiakkaat saisivat yhdenvertaista palvelua. (Hätönen 2022.) Kannustaisin kaikkia kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa!

Lähteet

Gustafsson, H. 2019. YK:n vammaissopimus käyttöön! -käsikirja. 3. uud. p. Invalidiliitto. Viitattu 17.10.2022 Saatavissa https://www.invalidiliitto.fi/sites/default/files/2019-03/YK_vammaissopimus_paivitys2019_1.pdf

Hätönen, J. 2022. Yhdenvertaista palvelua kaikille. Invalidiliitto. Viitattu 17.10.2022 Saatavissa https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/palvelut-yrityksille-ja-yhteisoille/yhdenvertaista-palvelua-kaikille

Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132. Finlex. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132

Rakennustieto. 2011. RT 09-11022. Perustietoja liikkumis- ja toimimisesteisistä.

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä 241/2017. Finlex. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Finlex. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Kirjoittaja

Kirjoittaja on sosionomikoulutuksen lehtori ja Luonnon lumoa kaikille -hankkeen asiantuntija sekä lisäksi Invalidiliiton kouluttama esteettömyyskartoittaja.

Artikkelikuva: Sanna Leppänen

Julkaistu 20.10.2022