Työelämässä kaivataan jatkuvasti uutta osaamista, osaamisten yhdistämistä ja luovaa ajattelua. JATKO-Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus -hankkeessa pilotoidaan yhdessä työelämän kanssa elinikäistä, jatkuvaa oppimista tukevia täydennyskoulutusaiheita ja testataan erilaisia koulutustapoja.

Kirjoittaja: Paula Nurminen

Oppiminen jatkuu läpi koko elämän

Ihminen oppii uusia asioita koko elämänsä ajan. Sitran tekemän tutkimuksen mukaan kaikenikäiset voivat nauttia oppimisesta. Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -kyselyyn vastanneet totesivat oppimisen lisänneen iloa ja hyvinvointia elämään. Maailman muutoksissa pärjääminen nähtiin tärkeimpänä syynä osaamisen kehittämiseen (Sitra 2020; Vesa 2020). Vesan (2021) mukaan muistia ja oppimista tutkiva Minna Huotilainen, joka hyödyntää aivotieteen menetelmiä, on sanonut uuden oppimisen pitävän aivot käynnissä. Huotilaisen mukaan aivoja kannattaa treenata aivan kuten lihaksiakin. Oppiminen on erilaista eri ikäisenä, mutta koskaan se ei lopu. Paras ympäristö oppimiselle on sellainen, jossa voi tehdä kokeiluja, epäonnistuminen on sallittua ja asioille voi antaa aikaa. Tehokkainta on yhdessä oppiminen; yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin, toisten työtavoista voi oppia. Voimme hyödyntää erilaisuuttamme työelämässä, koska näemme asioita niin eri tavoin. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa eikä yhtä oikeata vastausta enää ole. Tekemisen tapaa muokataan jatkuvasti paremmaksi ja työtiimit ovat yhä monialaisempia. Jatkuva muutos vaatii työntekijöiltä entistä parempaa muutoskykyä, ajattelutapoja tulee muuttaa notkeasti. Ajattelutavan muuttaminen on osa systeemistä muotoilua. (Vesa 2021.)

Euroopan unionissa on määritelty uusia osaamistarpeita ja koottu niiden perusteella lista avaintaidoista, joita sen alueella ja työelämässä kaivataan. Euroopan komission neuvoston elinikäisen oppimisen suosituksen avaintaidoilla tarkoitetaan tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan tukemaan itsensä toteuttamista, tervettä ja kestävää elämäntapaa, työllistymistä, aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta. EU:ssa pidetään tärkeänä varmistaa korkeakoulutuksen tarkoituksenmukaisuus ja laatu. Uusien ammattilaisten tulee osata myös muita kuin oman alansa vaatimia taitoja. Unesco on listannut näitä tarvittavia transversaalisia eli läpileikkaavia tai toisin sanoen monialaisia taitoja. Työelämässä tarvitaan kriittistä ja innovatiivista ajattelua, ihmissuhdetaitoja, motivaatiota, itsesäätelyä, tiedon hankkimista sekä -hallintaa ja muita yleisiä taitoja kuten ongelmanratkaisukykyä (Kuva 1). Näiden läpileikkaavien taitojen tarve on noussut esiin useissa työelämän tutkimuksissa. (EU 2018; European Education Area 2022; Unesco 2014.)

Kuva transversaalisista osaamisista, keskellä hahmo potkulaudalla, ympärillä 6 ympyrää, joissa taitoja: Innovatiivinen ajattelu, kriittinen ajattelu, ihmissuhdetaidot, motivaatio ja itsesäätely, tiedonhankkiminen ja hallinta sekä ongelmanratkaisukyky.

 

Kuva 1. Transversaalisia eli läpileikkaavia taitoja, joita työelämässä tarvitaan. (Kuva: Paula Nurminen)

Koulutuspilotteja työelämän tarpeisiin

Täydennyskoulutukseen osallistumisen motivaationa Jatko-hankkeessa tehdyn taustatutkimuksen perusteella oli työelämän ja oman alan kehityksen mukana pysyminen. Lisäksi haluttiin vahvistaa ammatillista itseluottamusta ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Teemahaastatteluilla syvennettiin kyselyn avulla saatuja tietoja osaamistarpeista. Haastatteluissa tulevien täydennyskoulutusten teemoiksi nousi useita teemoja, joista on ammennettu aiheita hankkeen koulutuspilotteihin. Kyselyn ja haastatteluiden tulokset osoittavat samansuuntaisia tarpeita, mitä EU:n Elinikäinen oppiminen -kyselyllä on saatu selville. (Pakarinen 2021; Pakarinen 2022.)

Muuttuva maailma, tulevaisuusosaaminen ja ennakointi nousivat teemahaastatteluissa tärkeiksi aiheiksi. Jatko-hankkeessa keväällä 2022 pilotoitu Tulevaisuusajattelu ja ennakointi -koulutuskokeilu vahvisti aiheen merkittävyyden. Koulutuksen palautteen perusteella Jatko-hankkeessa pääteltiin, että ennakointiaiheen tulee kulkea punaisena lankana osana jokaista tulevaa täydennyskoulutusta. Niin työelämän kuin yksilöidenkin tulevaisuutta värittää epävarmuus, jota voi oppia hallitsemaan ennakoinnin avulla. (Nurminen 2022.)

Yhdessä oppimista on pilotoitu Jatko-hankkeen Business Design Bootcampillä (Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen (JATKO) -projekti 2022), missä yritysten kehityshaasteisiin pureuduttiin yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun palvelumuotoilun opiskelijoiden kanssa asiantuntijaluentojen antamien oppien avulla. Yritykset  ja opiskelijat oppivat yhdessä eri keinoin monenlaisia läpileikkaavia taitoja ja työpajojen aikana syntynyt vuorovaikutus koettiin voimaannuttavana. Osallistuneet yritykset kokivat saaneensa Bootcampiltä konkreettisia työkaluja ja uutta oppia. Opiskelijat oppivat oman osaamisen sanoittamista sekä ymmärrystä ja vahvistusta ammatillisiin taitoihin. Sekä yritysten edustajat että opiskelijat kokivat verkostoitumisen erittäin tärkeänä osana Bootcampin antia. (Pakarinen & Suokas 2022.)

Kuva, joka sisältää kohteen teksti ja vektorigrafiikka: opettajille tehdyn kyselyn osaamistarvekartoituksen vastaukset kaaviossa. Pedagogiikka, digiosaaminen, ajankohtainen muotoiluosaaminen, hyvinvointi, tutkimus, kestävä kehitys, työn kehittäminen ja kv (kansainvälisyys).

Kuva 2. Opettajille tehdyn osaamistarvekyselyn tuloksia. (Kuva: Paula Nurminen)

Osaamisen ylläpitäminen

Jatko-hankkeessa LABin Muotoiluinstituutin opettajille tehdyn kyselyn mukaan opettajina toimiville tärkeintä opetustyössä ovat opiskelijat. Tutkimus ja kehitystyö nousi toiseksi tärkeimmäksi ja kolmantena mainittiin vuorovaikutus. Suurin osa vastanneista on osallistunut täydennyskoulutuksiin uransa aikana ja kaikki vastaajat kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta. Kyselyn perusteella kaivattiin uusia pedagogisia taitoja, digiosaamista ja muotoilun eri osa-alueiden syventävää osaamista, myös hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä psykologisten haasteiden kohtaamiseen kaivattiin lisäosaamista. (Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen (JATKO) -projekti 2021.)

Kyselyssä nousseita teemoja tarkennettiin haastatteluiden avulla ja niiden perusteella digiosaaminen sekä systeemiorientoitunut suunnittelu, systeeminen ja strateginen muotoilu nousivat tärkeimmiksi osaamistarpeiksi. Toiseksi tärkeimmiksi aiheiksi nostettiin oppimissisältöjen monipuolinen tuotanto sekä ihmismielen ja käyttäytymisen syvempi ymmärrys. (Kuva 2) Osaamistarvetta muotoilun alan opettajilta haluttiin kysyä ja haastatteluilla tarkentaa, sillä heillä on omalta alaltaan parasta tietoa ja myös ymmärrys siitä, mitä osaamista ala tulevaisuudessa tarvitsee. LABin Muotoiluinsituutissa tehdään paljon yritysyhteistyötä, joten käsitys työelämässä tarvittavasta osaamisesta on opettajien keskuudessa ajantasaista . Näitä samoja osaamistarpeita syntyy myös heille itselleen, koulutuksessa työskenteleville ammattilaisille. Maailman muutoksissa pärjää paremmin, kun saa ylläpidettyä osaamistaan ajankohtaisilla opeilla. (Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen (JATKO) -projekti 2021.)

Kolme ympyrää, joiden sisällä sisältöjä: Systeeminen muotoilu ja yhteissuunnittelun menetelmät, Muotoiluajattelu ja monialainen yhteissuunnittelu, Muotoiluajattelu strategisena muotoiluna.

Kuva 3. Strategisen ja systeemisen muotoilun koulutuspilotin sisältöä. (Kuva: Paula Nurminen)

Strateginen ja systeeminen muotoilu -koulutuspilotti

JATKO-hankkeessa toteutetaan 6.10.2022 koulutuspilotti aiheena strateginen ja systeeminen muotoilu. Pilotti on avoin kaikille päijäthämäläisille niin yrittäjille, työntekijöille, työhakijoille kuin opettajille. Koulutuksessa sovelletaan muotoiluajattelua strategisena muotoiluna sekä osana monialaista yhteissuunnittelua, lisäksi käydään läpi systeemisen muotoilun ja yhteissuunnittelun menetelmiä (Kuva 3). Hankkeessa järjestettyjen koulutuspilottien avulla halutaan kehittää työelämässä nousseiden osaamistarpeiden mukaista uutta koulutustapaa ja -mallia. Pilottina järjestettävät koulutukset ovat osallistujille maksuttomia. Koulutuksen kehittämistä pidetään tärkeänä EU:ssa. JATKO-hanke toimii Euroopan sosiaalirahaston tuella. (LAB-ammattikorkeakoulu 2022.)

Lähteet

European Education Area. 2022.  Viitattu 22.7.2022. Saatavissa https://education.ec.europa.eu/fi/education-levels/higher-education/relevant-and-high-quality-higher-education

EU. 2018. Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä toukokuuta 2018, elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Viitattu 22.7.2022. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32018H0604(01)

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. JATKO -Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen. Viitattu 22.7.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/jatko-muotoilukoulutuksen-ja-tyoelaman-jatkuva-vuorovaikutus-ja-oppiminen

Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen (JATKO) -projekti. 2021. Opettajien osaamistarve. Kysely. Julkaisematon aineisto.

Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen (JATKO) -projekti. 2022. Business Design Bootcamp: 26-27.1.2022. Viitattu 27.7.2022. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2021-11/BusinessDesignBootcamp.pdf

Nurminen, P. 2022 . Tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin aamupäivä. LAB Focus. Viitattu 22.7.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tulevaisuusajattelun-ja-ennakoinnin-aamupaiva/

Pakarinen, K. 2021. Jatko kehittää uutta mallia täydennyskoulutukseen. LAB Focus. Viitattu 22.7.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/jatko-kehittaa-uutta-mallia-taydennyskoulutukseen

Pakarinen, K. 2022. Kohti uudistuvaa ja uudistavaa täydennyskoulutusta. LAB Pro. Viitattu 22.7.2022. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kohti-uudistuvaa-ja-uudistavaa-taydennyskoulutusta/

Pakarinen, K. & Suokas M. 2022 . Business Design Bootcampiltä uutta oppia kehittämiseen. LAB Focus. Viitattu 22.7.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/business-design-bootcampilta-uutta-oppia-kehittamiseen/

Sitra. 2020. Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 – kysely. Viitattu 22.7.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/elinikainen-oppiminen-suomessa-kysely/

Unesco. 2014. TVETipedia Glossary. Viitattu  22.7.2022. Saatavissa https://unevoc.unesco.org/home/TVETipedia+Glossary/filt=all/id=577

Vesa, A-M. 2020. Kaikenikäiset nauttivat oppimisesta – kolme neljästä luottaa kykyihinsä. Sitra. Viitattu 22.7.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/uutiset/kaikenikaiset-nauttivat-oppimisesta-kolme-neljasta-myos-luottaa-kykyihinsa/

Vesa, A-M. 2021. Tekeekö jatkuva oppiminen aivoille hyvää? Sitra. Viitattu 22.7.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/tekeeko-jatkuva-oppiminen-aivoille-hyvaa/

Kirjoittaja

Paula Nurminen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Muotoiluinstituutissa projektisuunnittelijana ja projektipäällikkönä. Jatko-hankkeessa hän on mukana suunnittelemassa ja järjestämässä koulutuspilotteja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Paula Nurminen on kiinnostunut osaamisen kehittämisestä sekä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1379760  (CC0)

Viittausohje

Nurminen, P. 2022. Jatkuva oppiminen auttaa pärjäämään muuttuvassa maailmassa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/jatkuva-oppiminen-auttaa-parjaamaan-muuttuvassa-maailmassa/