InnoHub- aluekehityksestä Business Finland hankkeisiin

Aluekehitykseen perustuva BioHub- toiminta laajenee koskemaan yrityksiä InnoHubissa. Aluekehityshankkeet mahdollistavat tiedeyhteisöjen osaamisen kasvamisen paikallisista liiketoimintaympäristöistä. Parantuneen osaamisen avulla tiedeyhteisöjen on helpompi auttaa yrityksiä Business Finland- hankkeissa.

Kirjoittaja: Mika Keski-Luopa

InnoHub toiminta

BioHub- tapaamiset ovat olleet Heinolan kaupungin, LAB- ammattikorkeakoulun ja LUT- yliopiston välisiä kuukausittaisia kehitystapaamisia. Lokakuussa 2023 päätettiin laajentaa toteutusta myös yrityksiin ja toimintaa suunniteltiin kevään 2024 aikana. Nimi muutettiin InnoHUBiksi. Nimi kuvaa paremmin laajennettua tarkoitusta. InnoHubin tarkoitus on edellä mainittujen organisaatioiden tekemän aluekehityksen lisäksi yritysten välinen yhteiskehittäminen sekä hanketoteutukset. InnoHub kick off- tilaisuus järjestettiin toukokuun lopussa Heinolassa.

Vuoden 2022 alusta lähtien kehitystoimintaa on koordinoitu LABin osalta Päijät-Hämeen liiton rahoittaman Siirtymä uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden hiilineutraaleihin ekosysteemeihin -hankeen kautta koska hankkeen yhtenä toimenpiteenä on verkostojen kehittäminen (LAB 2022). Hankkeen työpaketissa yksi arvioitiin uusiutuvan energian ja energiavarastojen yritysekosysteemiyhdistelmien sijainteja (Grönman 2024). Arvioinnin perusteella Vierumäki todettiin yhdeksi potentiaalisimmista kohteista (LAB 2022). Siksi on tarkoituksenmukaista Siirtymä- hankkeen päättyessä vuoden 2024 lopussa koordinoida verkostojen kehitystä toisessa energiahankkeessa.
InnoHub on tarkoitettu heinolalaisille yrityksille ja sen toimintaa koordinoidaan aluekehityshankkeiden kautta. Hämeen ELY- keskuksen rahoittaman RELE – Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja hankkeen yksi tarkoitus on Vierumäen alueen yrityskiinteistöjen energiatehokkuuden ja kestävyyden parantaminen (LAB 2024). Näin RELE- hanke linkittyy vahvasti InnoHub- toimintaan.

LAB energiaan liittyvissä aluekehityshankkeissa

Aluekehittämien on yksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä ja se perustuu kansallisiin ja alueellisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Aluekehittämisen tarkoituksena on edistää alueiden kestävää kehitystä, kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Aluekehittäminen on valtion, maakuntien liittojen, kuntien, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden välistä vuorovaikutusta.

Aluekehittämisessä maakuntien tavoitteita ja toimia katsotaan kokonaisuutena. Hankkeissa ei pääsääntöisesti tehdä yrityskohtaisia toimenpiteitä, mutta voidaan tehdä mm. kohdeyrityksiä hyödyttäviä case- tarkasteluja. Case- tarkastelujen perimmäinen tarkoitus on hyödyttää koko maakuntaa paljastamatta kohdeyrityksen liikesalaisuuksia. Aluekehityshankkeiden tukiprosentti on korkea ja tulokset ovat julkisia. Aluekehityshankkeet seuraavat usein toisiaan, mutta samaa toimenpidettä ei tehdä uudelleen. Tästä esimerkkinä Siirtymä- hanketta seurannut RELE- hanke.

Kuvassa 1 on kerrottu miten eri LABin energiahankkeet liittyvät toisiinsa, miten hankkeet kasvattavat LABin energiaosaamista ja miten osaamisen kasvu johtaa aina vaativampiin hankkeisiin. LABin energiahankkeet liittyvät kolmeen eri kokonaisuuteen: energiatehokkuus, energiajärjestelmät sekä vetytalous ja hukkalämmön hyödyntäminen. Jotkut hankkeet pitävät sisällään elementtejä kahdesta eri kokonaisuudesta. LABin osaaminen kasvaa, kun toteutettaessa hanketta opitaan lisää hankkeen aihepiiristä. Hankkeen kestäessä herää uusia tutkimuskysymyksiä. Jotta voidaan vastata näihin uusiin tutkimuskysymyksiin, niin toteutetaan uusia hankkeita, jotka perustuvat edellisten hankkeiden pohjalle. Uudet hankkeet ovat edellisiä hankkeita vaativampia ja niiden toteuttaminen vaatii aina uusien asioiden oppimista. (Keski-Luopa 2024)

Kuva 1. Hankkeien vaativuuden ja LABin energiaosaamisen kasvu (Kuva: Mika Keski-Luopa)

Aluekehityshankkeiden avulla tutkimuslaitosten osaaminen yritysten liiketoimintaympäristöstä kasvaa. Näin tutkimuslaitosten kyvyt auttaa yrityksiä yrityskohtaisissa tai konsortiohankkeissa paranevat. Lisäksi aluekehityshankkeissa koottu osaaminen ja kokemus ovat polku kansainvälisiin vaativiin hankekokonaisuuksiin.

InnoHub ja Business Finland hankkeet

LAB- ammattikorkeakoulun teknologiayksikön TKI- johtaja Jyrki Schroderus kertoi InnoHUB- tapahtumassa aiheesta Business Finlandin rahoittamien hankkeiden tarjoamat mahdollisuudet PK- yrityksille. Jyrki on toiminut Polarin tutkimusjohtajansa ja hänen mukaansa yrityksen tuotekehitykseen kannattaa ottaa mukaan tutkimuksellisia keinoja. Tarkoitus ei ole tehdä perustutkimusta, vaan ratkaista ongelmia. Hyödynnettäviä tutkimuksellisia keinoja ovat mm. akateemiset työkalut tutkimuskirjallisuus, analytiikka ja erityisosaaminen, lisäksi voidaan hyödyntää simulointeja ja teoreettisia malleja. Tutkimusavusteinen tuotekehitys vaatii kykyä elää epävarmuudessa, kykyä ottaa riskejä ja uskoa omaan tekemiseensä ja osaamiseen. (Schroderus 2024)

LAB voi auttaa yritystä tuotekehityksen tutkimus ja konseptointivaiheessa konseptoinnin, teollisen muotoilun, liiketoimintaselvitysten, pilotoinnin, tutkimuksen ja datan keräämisen avulla. Tuotekehitys ja valmistusvaiheessa LAB voi auttaa testauksessa ja verifioinnissa, henkilökunnan koulutuksessa sekä tarjoamalla harjoittelijoita ja opinnäytetyön tekijöitä. Myynnissä ja markkinoinnissa LAB voi auttaa kansainvälisessä liiketoiminnassa. (Schroderus 2024)

Kuva 2. Co- research ja Co- innovation hankkeet ja yhteistyö yritysten ja tutkimuslaitosten kesken. ((Schroderus 2024)

Kuvassa 2 on kuvattu Co- research ja Co- innovation hankkeiden rahoitus- ja yhteistyömalli. Punaisella kuvattu perustutkimus on perinteisesti ollut yliopistojen rooli. Keltaisella mainittu soveltava tutkimus on perinteisesti ollut ammattikorkeakoulujen rooli. Ammattikorkeakoulut voivat auttaa myös testauksessa ja validoinnissa. Vihreät kuvaavat yritysten tutkimus- ja tuotteistushankkeita. (Schroderus 2024)

Co- research hankkeet ovat suunnattu tutkimuslaitoksille. Mukana tulee olla myös vähintään kolme vienti- tai vientiin tähtäävää yritystä. Yritykset vastaavat 10 prosenttia koko hankkeen kustannuksista. Osa yritysten osuudesta voi olla laitteita ja omaa työpanosta. Co- research hankkeita seuraavat Co- innovation hankkeet ovat vienti- tai vientiin tähtäävien yritysten ja tutkimuslaitosten yhteishankkeita. Näissä hankkeissa yrityksillä on omat hankkeet, joiden tulokset eivät ole julkisia. Liikesalaisuudet eivät paljastu. Co- innovation hankkeissa hankkeiden haastavuus, osallistuvien yritysten koko ja kansainvälinen yhteistyö vaikuttavat rahoitustasoon (70–80 %). Näitä hankkeita seuraa yritysten omat tuotteistamishankkeet, joihin tutkimuslaitokset voivat tarjota ostopalveluja. (Schroderus 2024)

Kehittämishankkeiden tulee lähteä yritysten omien tarpeiden kautta. Parhaimmillaan InnoHub- toiminta voi johtaa yhteiskehittämiseen BF- rahoitteisten hankkeiden kautta tai yritysten auttamiseen ostopalvelujen avulla.. LAB voi auttaa yrityksiä kokoamalla konsortioita ja laatimalla tutkimussuunnitelma, työpakettirakenne, sekä aikataulu ja auttamalla yritysten hakemusten ja budjettien laadinnassa (Schroderus 2024). Näin toimien jokaisen osallistujan paras osaaminen saadaan käyttöön.

Lähteet

Grönman, A. 2024. Siirtymä uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden hiilineutraaleihin ekosysteemeihin Esitys Heinolassa 28.5.2026 järjestetyssä InnoHub- tapahtumassa.

Keski-Luopa, M. 2024. Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut. Esitys Heinolassa 28.5.2026 järjestetyssä InnoHub- tapahtumassa.

LAB. 2024. RELE – Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/rele-ratkaisuja-alueelliseen-kestavyyteen-ja-energiatehokkuuteen

LAB. 2022. Siirtymä uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden hiilineutraaleihin ekosysteemeihin. Viitattu 6.6.2024. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/siirtyma

Schroderus, J. 2024. Business Finlandin rahoittamien hankkeiden tarjoamat mahdollisuudet PK- yrityksille. Esitys Heinolassa 28.5.2026 järjestetyssä InnoHub- tapahtumassa.

Kirjoittaja

Mika Keski-Luopa toimii TKI-asiantuntijana Siirtymä-hankkeessa ja projektipäällikkönä METE2- ja RELE- hankkeessa ja koordinaattorina LABin ja Heinolan kaupungin välisessä InnoHub-yhteistyössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1062530 (CC0)

Julkaistu 25.6.2024