Generatiivinen tekoäly, digitaaliset oppimisympäristöt ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen olivat keskiössä syyskuussa 2026 Belfastissa järjestetyssä EUROCALL-konferenssissa. Kansainväliset asiantuntijat pohtivat, miten nopeasti kehittyvä teknologia voi tukea kielten oppimista ja opettamista sekä miten opettajan rooli muuttuu teknologisen kehityksen myötä.
Kirjoittajat: Kirsi Korkealehto & Maarit Ohinen-Salvén
Syyskuussa 2026 Belfastissa Pohjois-Irlannissa järjestetty EUROCALL 2026 kokosi yhteen noin 250–300 teknologia-avusteisen kieltenopetuksen tutkijaa ja asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Ulsterin yliopistossa järjestetyn konferenssin teemana oli Promoting Linguistic Diversity through CALL, eli kielellisen monimuotoisuuden edistäminen teknologia-avusteisen kielenoppimisen avulla. Teema oli ajankohtainen aikana, jolloin generatiivinen tekoäly muuttaa nopeasti sekä kielten oppimisen käytäntöjä että käsityksiä kielitaidosta, vuorovaikutuksesta ja opettajan asiantuntijuudesta.
EUROCALL (European Association for Computer Assisted Language Learning) on Euroopan keskeinen kieliteknologian ja teknologia-avusteisen kielenoppimisen tutkimus- ja asiantuntijayhteisö. Vuosittainen konferenssi tarjoaa kansainvälisen foorumin tutkimustulosten esittelylle, pedagogiselle keskustelulle ja yhteistyöverkostojen rakentamiselle. Belfastissa keskustelujen keskiöön nousi kysymys siitä, miten teknologian tarjoamat mahdollisuudet voidaan valjastaa oppimisen tueksi vaarantamatta kielellistä monimuotoisuutta ja inhimillisen vuorovaikutuksen merkitystä. (European Association for Computer Assisted Language Learning 2026)
Monikielisyys teknologisen kehityksen lähtökohtana
Konferenssin pääpuheenvuoroissa tarkasteltiin kielellistä monimuotoisuutta sekä teknologisena että yhteiskunnallisena kysymyksenä. EUROCALLin puheenjohtaja, professori Mirjam Hauck (The Open University) käsitteli avauspuheenvuorossaan tekoälyn merkitystä kieltenoppimisessa sekä sen eettiseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen käyttöön liittyviä kysymyksiä. (Hauck 2026)
Professori Glenn Stockwell (The Education University of Hong Kong) haastoi juhlapuheenvuorossaan perinteisen yksikielisyyden oletuksen kieliteknologiassa. Vaikka generatiiviset kielimallit pystyvät tuottamaan sujuvaa tekstiä useilla kielillä, kielten asema teknologisissa ympäristöissä ei ole tasavertainen. Eri kielten käytettävissä olevat aineistot, digitaalisten palveluiden saavutettavuus ja mallien edustamat kielelliset normit vaihtelevat huomattavasti. Suuret kielet, erityisesti englanti, ovat edelleen vahvassa asemassa. Stockwellin keskeinen viesti oli, ettei monikielisyyttä pidä nähdä vain teknologian lisäominaisuutena, vaan sen tulisi olla teknologian kehittämistä ja käyttöä ohjaava lähtökohta. (Stockwell 2026)
Tohtori Úna Bhreathnach (Dublin City University) esitteli iirin kielelle kehitettyjä digitaalisia kieliresursseja. Gaois-tutkimusryhmän palveluihin kuuluu muun muassa kansallinen iirin kielen korpus, terminologia- ja paikannimitietokantoja sekä murrearkistoja. Avoimet palvelut ovat merkittäviä välineitä vähemmistökielen käytön ja elinvoimaisuuden tukemisessa. Pelkästään vuonna 2025 palveluille kertyi noin 20 miljoonaa käyttökertaa. (Bhreathnach 2026)
Tohtori Arantza del Pozo Echezarreta (Vicomtech, Bilbao) puolestaan tarkasteli vähemmistökielten digitaalista itsemääräämisoikeutta. Hänen esityksessään korostuivat digitaalisten korpusten ja tekoälypohjaisen puheteknologian merkitys esimerkiksi baskin kielen elinvoimaisuudelle. Kun kieliyhteisöillä on käytössään omia digitaalisia aineistoja ja teknologisia ratkaisuja, ne voivat vaikuttaa siihen, miten niiden kieltä käytetään ja kehitetään digitaalisessa ympäristössä. (del Pozo Echezarreta 2026)
Pääpuheenvuorojen yhteinen viesti oli selkeä: teknologian kehitystä ei pidä arvioida ainoastaan tehokkuuden perusteella. Olennaista on myös se, millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa eri kielille ja kieliyhteisöille.
Tekoäly tukee puhumista, mutta ei korvaa vuorovaikutusta
Konferenssin rinnakkaissessioissa käsiteltiin monipuolisesti teknologian käyttöä kieltenopetuksessa. Yksi näkyvimmistä teemoista oli tekoälyn hyödyntäminen suullisen kielitaidon harjoittelussa ja arvioinnissa.
Keskustelevat tekoälyagentit ja puheentunnistukseen perustuvat sovellukset tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella puhumista ajasta ja paikasta riippumatta. Esityksissä käsiteltiin muun muassa ChatGPT:n äänitilaa sekä ELSA Speak- ja BoldVoice-sovelluksia. Tekoälyyn perustuvat keskustelukumppanit voivat madaltaa puhumisen kynnystä erityisesti silloin, kun opiskelija kokee epävarmuutta kielitaidostaan tai jännittää puhumista muiden kuullen.
Tekoälyn tarjoama harjoitteluympäristö mahdollistaa toistuvan harjoittelun ja palautteen saamisen ilman pelkoa muiden ihmisten arvostelusta. Tämä voi lisätä harjoittelun määrää ja rohkaista käyttämään kieltä aktiivisemmin. Samalla konferenssissa nostettiin esiin kriittisiä kysymyksiä ääntämisen arvioinnista. Jos sovellukset asettavat tavoitteeksi syntyperäisen puhujan aksentin jäljittelyn, ne saattavat vahvistaa käsitystä siitä, että vain tietynlainen ääntäminen on hyväksyttävää. Kielitaidon arvioinnissa olisi kuitenkin tärkeämpää painottaa ymmärrettävyyttä ja vuorovaikutustaitoja.
Vaikka tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia suullisen kielitaidon harjoitteluun, se ei korvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Aito keskustelu edellyttää kykyä tulkita toisen viestejä, reagoida odottamattomiin tilanteisiin ja neuvotella merkityksistä.
Arvioinnin painopiste siirtyy oppimisprosessiin
Generatiivisen tekoälyn yleistyminen on nostanut uudelleen esiin kieltenopetuksen arvioinnin tarkoituksen ja menetelmät. Kun opiskelija voi tuottaa tekoälyn avulla nopeasti kieliopillisesti sujuvan tekstin, pelkän lopputuotoksen perusteella on yhä vaikeampi arvioida hänen omaa osaamistaan. Konferenssiesityksissä tarkasteltiin ratkaisuja, joissa arvioinnin painopistettä siirretään valmiista tuotoksesta kirjoittamisen ja oppimisen prosessiin. Opiskelija voi esimerkiksi laatia tekstin ensimmäisen luonnoksen ilman tekoälyä ja hyödyntää sitä vasta muokkaus- ja reflektointivaiheessa. Näin tekoälystä tulee oppimisen väline, jonka käyttöä voidaan myös arvioida. Tällainen lähestymistapa edellyttää opiskelijoilta kriittistä tekoälylukutaitoa. Opiskelijan on osattava arvioida tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuutta, tunnistaa virheitä ja perustella omat valintansa. Myös opettajalta vaaditaan uudenlaista osaamista: kykyä suunnitella tehtäviä, joissa tekoälyn käyttö tukee oppimista eikä korvaa opiskelijan omaa ajattelua.
Konferenssissa esiteltiin lisäksi virtuaalitodellisuuden, lisätyn todellisuuden ja pelillistämisen mahdollisuuksia. Virtuaalisia oppimisympäristöjä oli hyödynnetty esimerkiksi työhaastattelusimulaatioissa, lentokentän tullitilanteissa sekä kulttuurin ja kirjallisuuden opetuksessa. Virtuaaliset ympäristöt mahdollistavat autenttisten viestintätilanteiden harjoittelun turvallisessa ympäristössä. Digitaalisten oppimispelien puolestaan havaittiin tukevan erityisesti sanaston oppimista ja opiskelijoiden sitoutumista, kun pelilliset elementit liittyvät selkeästi oppimistavoitteisiin.
Myös kansainvälinen virtuaalivaihto eli COIL (Collaborative Online International Learning) oli esillä. Virtuaalivaihtoprojekteissa opiskelijat harjoittelevat kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja hyödyntävät monikielisiä taitojaan kansainvälisissä ryhmissä. Digitaaliset ympäristöt voivat näin tarjota kansainvälisiä oppimiskokemuksia myös niille opiskelijoille, joille fyysinen liikkuvuus ei ole mahdollista.
Teknologia muuttuu, pedagogiikan merkitys säilyy
EUROCALL 2026 osoitti, että kieltenopetus elää voimakasta murrosvaihetta. Tekoäly, virtuaaliset oppimisympäristöt ja digitaaliset työkalut tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne nostavat esiin kysymyksiä oppimisen tavoitteista, arvioinnista, eettisyydestä ja kielellisestä yhdenvertaisuudesta. Konferenssin keskeinen viesti oli, ettei teknologia itsessään takaa oppimista. Ratkaisevaa on se, miten se kytketään pedagogisiin tavoitteisiin ja miten opiskelijoita ohjataan käyttämään sitä aktiivisesti, vastuullisesti ja kriittisesti.
Kieltenopettajan rooli ei ole katoamassa, vaan muotoutumassa uudelleen. Kun tekoäly pystyy tuottamaan tekstiä, tarjoamaan harjoituksia ja antamaan palautetta, opettajan asiantuntemus näkyy entistä vahvemmin oppimisprosessin suunnittelussa, vuorovaikutuksen mahdollistamisessa ja opiskelijan ajattelun tukemisessa.
Kielten oppiminen on edelleen paljon enemmän kuin oikeiden sanojen ja rakenteiden tuottamista. Se on kykyä viestiä, ymmärtää erilaisia näkökulmia ja rakentaa yhteistä merkitystä monikielisessä maailmassa. Juuri näiden taitojen tukemisessa teknologia voi parhaimmillaan olla arvokas kumppani, mutta pedagoginen vastuu säilyy opettajalla.
Lähteet
Bhreathnach, Ú. 2026. Language resources to support linguistic diversity: the Gaois projects and the Irish language. Esitys EUROCALL-konferenssissa10.9.2026.
del Pozo Echezarreta, A. 2026. Digital corpora and AI-based language technologies to promote linguistic diversity and digital sovereignty for minority languages such as Basque. Esitys EUROCALL-konferenssissa 9.9.2026.
European Association for Computer Assisted Language Learning (EUROCALL). 2026. Wellcome to Eurocall! Viitattu 18.11.2026. Saatavissa https://eurocall-languages.org/
Hauck, M. 2026. Avajaispuheenvuoro EUROCALL-konferenssissa 8.9.2026.
Stockwell, G. 2026. Beyond the Monolingual Default: Rethinking CALL for Linguistic Diversity. Esitys EUROCALL-konferenssissa 8.9.2026.
Kirjoittajat
FT Kirsi Korkealehto työskentelee osaamispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisessä Kielikeskuksessa.
FL Maarit Ohinen-Salvén työskentelee kielten yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/oppia-koulu-kielten-oppitunteja-2001847/ (Pixabay licence)
Viittausohje
Korkealehto, K. & Ohinen-Salvén, M. 2026. EUROCALL 2026 Belfastissa: tekoäly ja kielellinen monimuotoisuus kieltenopetuksen murroksessa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/eurocall-2026-belfastissa-tekoaly-ja-kielellinen-monimuotoisuus-kieltenopetuksen-murroksessa/