Systemic change towards sustainable commuting in Lahti eli Sycla on Lahteen sijoittuva hanke, missä työmatkaliikkumista kartoitetaan muun muassa havaintokierroksin, joissa selvitetään organisaatioiden kestävää työmatkaliikkumista tukevia olosuhteita. Tämä artikkeli käsittelee havainnoinnin teoriaa ja sen toteutumista Sycla-hankkeessa sekä havainnointikierroksilta saatuja havaintoja ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään.

Kirjoittaja: Taru Metsä

Havainnointi on tietoista tarkkailua

Kokemuksemme perustuvat arjessa tekemiimme havaintoihin. Tieteellisen havainnoinnin perustana toimii arkielämän havainnot ja havainnointitapa, mutta se on arkipäiväistä havainnointia järjestelmällisempää, kriittisempää ja suunnitellumpaa. (Vilkka 2006.) Havainnoijan taustaominaisuudet, esimerkiksi ikä, sukupuoli ja kotipaikka (Vilkka 2006) sekä omat kokemukset vaikuttavat tehtyihin havaintoihin, kuten miten koemme välimatkojen pituudet ja bussilinjojen kulkutiheyden. Onko 900 metriä liikaa bussipysäkin ja työpaikan väliseksi kävelymatkaksi? Onko puolen tunnin linjaväli tarpeeksi tiheä?

Havainnointikierrokset ovat osin ennalta jäsenneltyä havainnointia

Havainnointi voi olla ennalta suunniteltua ja jäsenneltyä tai hyvin vapaata ja tutkittavan kohteen toimintaan mukautunutta (Vilkka 2006). Sycla-hankkeessa hyödynnetään jäsenneltyä havainnointia, jonka toteuttaminen vaatii jonkin verran tutkimuskohdetta, pilottiorganisaatioita, koskevien taustatietojen selvittelyä. Havainnointikierroksia on edeltänyt kartoitustyö, jossa tarkasteltiin julkisen liikenteen ja yhteiskäyttöisten kulkuvälineiden tämänhetkisen verkoston ulottumista pilottiorganisaatioiden käyttöön.

Havainnointikierroksella tapahtuvan havainnoinnin tukena käytetään havainnointilomaketta ja kierroksella havainnoidaan ensisijaisesti lomakkeeseen kirjattuja asioita. Pilottiorganisaatiot ovat olosuhteinensa omanlaisiaan ja ajoittain havaintoja on tehtävä myös lomakkeen ulkopuolelta, jolloin lomake toimii vain kierroksen tukiasialistana. Havainnointikierroksen aikana havaintoja tehdään runsaasti. Sycla-hankkeen havainnointikierroksilla kohteesta otetaan myös paljon valokuvia havaintojen kirjaamisen tueksi, jotta kaikki tarpeellinen tieto tulee dokumentoitua.

Yhteiskäyttösähköpotkulauta ja polkupyörät pyöräkatoksessa lumisessa maisemassa.

Kuva 1. Havainnointikierroksella havainnointi suunnataan ensisijaisesti ennalta valittuihin asioihin, kuten pyöräpysäköinnin toimivuuteen sekä mahdollisuuksiin käyttää yhteiskäyttökulkuvälineitä. (Kuva: Taru Metsä)

Havainnointitaito kehittyy hiljalleen ja sen voi saavuttaa vain tekemällä havainnointia käytännön kenttätyössä (Vilkka 2006). Jo ensimmäisen havainnointikierroksen myötä oivaltaa itsellensä toimivimman dokumentointitavan ja tiedostaa mahdollisuuden siihen, että havainnointikierrokseen voi kulua oletettua enemmän aikaa.

Havainnoista oivalluksia

Useiden pilottiorganisaatioiden autopaikkojen ja parkkialueiden sijoittelussa oli havaittavissa, että ydinajatuksena on ollut, että työmatka suoritetaan pääsääntöisesti omalla autolla. Kun työntekijällä on käytettävissään ilmainen lämpötolppapaikka organisaation sisäänkäynnin vieressä, koetaan oman auton käyttö etenkin talvella vaivattomimmaksi kulkutavaksi. Jotta todennäköisyys kestävämpien kulkutapojen käyttämiseen nousisi, täytyy niiden olla yhtä vaivattomia tai vaivattomampia kuin omalla autolla kulkeminen. Tämä pätee muun muassa organisaation pyöräparkin sijoittumiseen ja lähimmän Mankeli-aseman sijaintiin.

Jokainen pilottiorganisaatio on olosuhteinensa omanlaisensa, mutta ihmisten toimintamallit ovat hyvin samankaltaisia. Havainnointikierroksilla havaittiin ihmisten tarve ja tapa minimoida kävelymatkansa. Työntekijöiden ja mahdollisten asiakkaiden oikopolkuja oli syntynyt 200, 20 ja jopa kahden metrin matkan säästämiseksi. Kun ihminen suorittaa työmatkaansa kävellen, hän käyttää omasta mielestään nopeinta mahdollista reittiä, vaikka reittivalinta kulkisi osittain nurmialueen poikki tai pengertä myöten. Jotta työntekijöiden kinttupolkujen muodostuminen saadaan minimoitua, pitää kävelyväylän olla nopeinta mahdollista reittiä mukaileva.

Lahdessa on 62 Mankeli-asemaa (Lahti 2023), mikä voi kuulostaa paljolta. Lahti on kauttaaltaan jyrkkämäkinen kaupunki, joten kävely- ja pyöräilymatkojen mielekkyyteen vaikuttaa enemmänkin reitin profiili kuin pituus, mikä havaittiin myös havainnointikierroksilla. Vaikka pilottiorganisaatiolta lähimmälle Mankeli-asemalle onkin vain 700 metriä, mutta kun puolet matkasta on jyrkkää nousua, on ymmärrettävää, ettei matkaa Mankeli-asemalle pidetä suorittamisen arvoisena. Havainnointien perusteella Mankeli-asemien lukumäärää on kasvatettava entisestään ja uusia asemia sijoitettava lahtelaisten organisaatioiden läheisyyteen.

Kolme kaupunkipyörää Mankeli-asemalla.

Kuva 2. Havainnointikierroksella havainnoidaan Mankeli-aseman ja organisaation välinen matka sekä Mankeli-aseman laatu. (Kuva: Taru Metsä)

Havainnointikierroksilla tarkasteltiin organisaatioiden sosiaalitiloja ja erityisesti pukeutumistiloihin keskityttiin. Organisaatioiden pukeutumistilojen houkuttelevuus, laatu ja käytännöllisyys vaihtelivat suuresti. Monessa kohteessa oli havaittavissa, että pukeutumistilat ajoivat ainakin osaksi varaston roolia, sillä muun muassa suihkutilassa oli rikkinäinen kuivausteline, suihkukaapissa sänky ja wc-kopissa kasa sekalaista tavaraa. Pukeutumistilojen houkuttelevuus kasvaisi merkittävästi, jos tilat palvelisivat vain sitä asiaa, jota varten ne ovat suunniteltu.

Havainnointien pohjalta ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä

Havainnointikierroksien tuloksena pilottiorganisaatiot saavat ajankohtaista tietoa siitä millaiset muutokset työpaikan olosuhteissa motivoisivat henkilöstöä valitsemaan ympäristöä vähemmän kuormittavia ja yksilön hyvinvointia edistäviä kulkutapoja. Havainnointikierrokset ovat osa kartoituksia, joiden pohjalta pilottiorganisaatioille ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä kestävämmän työmatkaliikkumisen mahdollistamiseksi. Työpaikat toteuttavat valitsemiaan kehittämistoimenpiteitä hankkeen ohjaamana ja tukemana. (LAB 2023.)

Lähteet

LAB. 2023. Systemic change towards sustainable commuting in Lahti – Sycla. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/systemic-change-towards-sustainable-commuting-lahti-sycla

Lahti. 2023. Pyöräily ja kaupunkipyörät. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://www.lahti.fi/asuminen-ja-ymparisto/liikenne-ja-kadut/pyoraily/

Vilkka, H. 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Sycla-projektin tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja edistää kestävää työmatkaliikkumista ja vähentää tieliikenteessä syntyviä päästöjä. Kaupunkipilotin toteuttavat Lahden kaupunki (koordinaattori), LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Projekti on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).

Kirjoittaja

Taru Metsä opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristötekniikkaa ja toimii SYCLA-hankkeessa projektityöntekijänä.

Artikkelikuva: Havainnoijan omat kokemukset vaikuttavat siihen, millä lailla hän kokee bussipysäkin ja työpaikan välisen matkan pituuden ja bussilinjojen kulkutiheyden. (Kuva: Taru Metsä)

Julkaistu 14.12.2023

Viittausohje

Metsä, T. 2023. Havainnoista oivalluksia kestävän työmatkaliikkumisen edistämiseen työpaikoilla. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/havainnoista-oivalluksia-kestavan-tyomatkaliikkumisen-edistamiseen-tyopaikoilla/