Harrastukset auttavat paikkakunnalle juurruttamisessa

Opintonsa päättävät henkilöt punnitsevat työnhakua eikä työpaikan sijainti ole ainoa kriteeri. Vaakakupissa painavat asumisen ja liikenneyhteyksien lisäksi myös muut tekijät kuten harrastusmahdollisuudet ja tarjolla olevat palvelut.

Kirjoittaja: Tarja Vahtokari-Sahari

Opiskelijat vahvistamaan harrastustoiminnan ryhmiä

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa opiskelee korkeakouluissa ja ammattioppilaitoksissa yhteensä yli 12 000 opiskelijaa. Näistä kymmenesosan kotimaa on muu kuin Suomi (Ekami 2020; LUT yliopisto 2020; LAB-ammattikorkeakoulu 2020; Saimaan ammattiopisto Sampo 2020; Aikuiskoulutus Taitaja 2020; XAMK 2020). Kansainvälisistä opiskelijoista on hyvin harvalla etukäteen mitään sidoksia opiskelupaikkakuntaan. Henkilöt ovat valinneet maakuntamme omista lähtökohdistaan itselle sopivaksi opiskelupaikaksi.

Kun turvallinen opiskelijaelämä aikanaan päättyy, valmistunut miettii mistä löytää itselleen työpaikan. Sopivan työn löytäminen on tärkeä kriteeri asettautua jollekin tietylle paikkakunnalla (Lappalainen & Silaste 2014). Tulevaa elämää silmällä pitäen myös sillä voi olla merkitystä mitä työssäkäyntialueella voi harrastaa. Mikäli harrastus on aloitettu jo nuorena, on sitä helppo jatkaa samassa seurassa tai yhdistyksessä, missä on toiminut jo aikaisemmin opiskeluaikana.

Jotta vastavalmistuneet henkilöt saadaan paremmin jäämään opiskelupaikkakunnalle tai sen työssäkäyntialueelle, on heille tarjottava ja ennen kaikkea tiedotettava kullakin paikkakunnilla tarjolla olevista harrastusmahdollisuuksista jo siinä vaiheessa, kun opinnot alkavat. Näin kiinnostus herää ja jatkuu toivottavasti läpi opiskeluvuosien.

Pohjanmaalla tutkittiin kansainvälisen taustan omaavien henkilöiden työllistymistä ja sitä tukevia asioita. Pidetyssä työpajassa, jossa oli mukana ELY-keskuksen ja muiden julkisten tekijöiden lisäksi yrittäjien ja koulutuslaitosten edustajia, todettiin, että eniten ääniä sai alueen houkuttelevuuteen liittyvät tekijät. Näitä ovat alueen tarjoaminen ja markkinointi kokonaispakettina, mikä sisältää työmahdollisuuksien lisäksi asumisen, vapaa-ajan ja harrastusmahdollisuudet. (Aro ym. 2020).

Nuoret harrastajat

Vuonna 2018 valtion nuorisoneuvosto ja liikuntaneuvosto yhdessä Stean kanssa tutkivat miten edistää harrastustoimintaa (Valtion nuorisoneuvosto ym. 2018). Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017) on myös tutkinut lasten ja nuorten vapaa-ajanviettoa ja harrastuksia vuonna 2017. Lisäksi jo vuotta aiemmin on tehty laaja nuorison vapaa-ajan viettoa koskeva tutkimus (Merikivi ym. 2016).

Media hanskassa -tutkimuksen mukaan noin 87% 20-24 vuotiaista nuorista harrastaa jotain (kuvio 1). Prosentti kasvaa vielä iän kasvaessa niin, että 95% 25-29 vuotiaista miehistä kertoo harrastavansa jotain. (Merikivi ym. 2016). Tätä tukee vahvasti se, että vapaa-ajan vietto ja harrastukset ovat tärkeässä roolissa ystävyyssuhteiden lisäksi niin opiskelupaikkakunnalla kuin tulevalla työpaikkakunnalla.

Kuvio 1. Niiden nuorten osuus, joilla on mielestään jokin harrastus ikäluokittain. (%)

Vapaa-ajalla tapahtuvalla ihmisten tapaamisella, tasapainoisella ajan jakamisella opintojen ja harrastusten kesken sekä itsensä toteuttamisella harrastuksissa rakennetaan voimavaroja, joilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen (Kytönen 2018).

Harrastustoiminnasta tiedottaminen on aloitettu

Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa -hankkeessa on tehty laajaa kartoitusta harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Tämä informaatio jaetaan opiskelijoille opiskelijaportaalien kautta ja asiasta tiedottamalla jo opintojen alussa. Uudet harrastukset lisäävät henkilön kiinnostusta opiskelupaikkakuntaan ja samalla vähentävät halua muuttaa alueelta pois.

Projektissa kontaktoitiin yhteensä yli 100 yhdistystä ja seuraa syksyn 2020 aikana. Vastaanotto nettisivujen päivittämisestä sai hyvän vastaanoton. Kontaktoidut tahot oli karkeasti jaettu kolmeen osaan: urheilu- ja liikunta, kulttuuri sekä muu vapaaehtoistyö. Viimeksi mainittu sisältää mm. partion, SPR, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Nicehearts -yhdistykset, joilla on myös valtakunnan tason toimintaa.

Eri tahoja kontaktoitaessa esitettiin toive, että yhdistyksen nettisivun etusivulle tulisi ’info in English’ -painike. Sen alta löytyisi yhteyshenkilöt tiedot, joka voisi kertoa yhdistyksen toiminnasta englanniksi. Mikäli yhdistyksellä on resursseja, se voisi kääntää myös lyhyen tiivistelmän toiminnastaan englanninkieliselle sivulle.

Soittokierroksen aikana löytyi englanninkielistä informaatiota vain kourallisesta yhdistyksiä. Sitäkin useampi puhelimeen vastaaja totesi, että on asiasta ollut joskus puhetta, mutta asia jäänyt silleen. Puhelun ja rohkaisun myötä moni harrastustoimija innostui asiasta välittömästi ja myös nopeita palautteita tuli pari päivää puhelun jälkeen siitä, että englannin lippu löytyy jo yhdistyksen nettisivulta.

Tietoiskuja harrastustoimijoille ja harrastajille

Ensimmäinen usean urheilutoimijan yhteinen tietoisku järjestettiin EKLU:n (Etelä-Karjalan Urheilu ry) seurafoorumin yhteydessä 14.1.2021. Läsnä oli urheilu- ja liikuntaseurojen edustajia. Tilaisuudessa tiedotettiin lisää hankkeesta sekä miten harrastuksista tiedottamista on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa niin, että se jää toimivaksi käytännöksi myös projektin päättymisen jälkeen. Haasteena on, että seurat ja yhdistykset ovat hyvin erikokoisia ja sen lisäksi nettisivujen päivitys tapahtuu hyvin eri tavoin ja eri tahojen toimesta. Tekijä saattaa olla yhdistyksen jäsen tai se saattaa olla ulkopuolinen taho, jolle pitää jokaisesta muutoksesta maksaa.

Joulukuun alussa oli tarkoitus järjestää harrastustoimijoiden tutustumistilaisuus Lappeenrannan LAB-ammattikorkeakoulun kampuksen pihalla. Siellä toimijat olisivat voineet esitellä opiskelijoille lajejaan ja houkutella heitä uusien harrastusten pariin. Koronapandemia kuitenkin kariutti tämän suunnitelman. Tilaisuus toivottavasti päästään järjestämään syksyllä, kun pandemia on hellittänyt ja fyysinen kokoontuminen on sallittua.

Hanskoja ei kuitenkaan laitettu naulaan. Tiedon välitys harrastustoiminnan tarjonnasta toteutuu turvallisesti huhtikuussa virtuaalitapahtumassa, missä eri toimijat pääsevät esittelemään toimintaansa joko lyhyiden videoiden välityksellä tai itse tapahtumassa livenä toiminnasta kertomalla. Tapahtumaan on tarkoitus järjestää myös virtuaalista ohjelmaa esittelyjen lomaan. Tapahtuma järjestetään sosiaalisen median työkalun välityksellä ja siihen voivat osallistua alueen kaikkien oppilaitosten opiskelijat.

Vaikka opiskelijat ovat hyvin rajoitetusti päässeet harrastamaan eri asioita viimeisten 12 kuukauden aikana, haluamme hankkeen avulla myös ylläpitää tietoisuutta toimijoista ja siitä, mitä kaikkea voi harrastaa pandemian aikana ja mitä erityisesti sen jälkeen. Monipuoliset harrastukset ovat sopiva suola opiskelijaelämään ja toivottavasti myös paikkakunnalle jäännin pitovoimatekijä, kun ensin työpaikan saanti paikkakunnalta on varmistettu.

Lähteet

Aikuiskoulutus Taitaja. 2020. Opiskelijamäärät. Julkaisematon aineisto.

Aro, R., Mayer, M. & Ranta, T. 2020. Pohjanmaan ELY-alueen työvoimaennuste ja katsaus osaamistarpeisiin. Työikäisen väestön ja työvoiman ennuste Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla vuoteen 2030, yrityskyselyn ja haastattelujen tulokset. [Viitattu 28.01.2021]. Saatavissa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/57755/OSAAMISTARVEKARTOITUS+POHJANMAAN+ELY-ALUEEN+RAPORTTI_12_2020.pdf/6d09c788-235b-3d1b-9eaa-baf171a742b6?t=1611150182633

Ekami. 2020. Opiskelijamäärät. Julkaisematon aineisto.

Kytönen, A. 2018. Opiskelupaikan valintaan vaikuttavat tekijät. Case: Lahden ammattikorkeakoulu. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalous, Lahti. [Viitattu 19.02.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011116

LAB-ammattikorkeakoulu. 2020. Opiskelijamäärät. Julkaisematon aineisto.

Lappalainen, S. & Silaste, S. 2014. Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä -hanke: kätilö-, bioanalyytikko- ja röntgenhoitajaopiskelijoiden käsityksiä työpaikan vetovoimatekijöistä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Sarja C Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 155. [Viitattu 28.01.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-203-1

LUT yliopisto. 2020. Opiskelijamäärät. Julkaisematon aineisto.

Merikivi, J., Myllyniemi, S. & Salasuo, M. 2016. Media hanskassa. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta. [Viitattu 28.01.2021]. Saatavissa: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/media_hanskassa.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:19. [Viitattu 19.02.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80110

Saimaan ammattiopisto Sampo. 2020. Opiskelijamäärät. Julkaisematon aineisto.

Valtion nuorisoneuvosto, Valtion liikuntaneuvosto & Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea. 2017. Selvitys valtionhallinnon toimenpiteistä lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämiseksi. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, nro 57. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:1. [Viitattu 19.02.2021]. Saatavissa: https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2019/09/LNH_raportti_2501.pdf

XAMK. 2020. Opiskelijamäärät. Julkaisematon aineisto.

Kirjoittaja

Tarja Vahtokari-Sahari toimii tki-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja työskentelee hankkeessa Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

Artikkelikuva: Lauritsalan teräs

Julkaistu 3.3.2021