Hankehumppaa vai vaikuttavaa kehittämistyötä?

Hankekentällä kuulee usein puhuttavan hankehumpasta, jolla tarkoitetaan, että keskeistä toimintaa rahoitetaan perusrahoituksen sijaan hankerahoituksen turvin. Tällainen toiminta on luonteeltaan projektiluontoista ja lyhytjänteistä. Sana ”hanke” luo monelle negatiivisia mielikuvia. Koetaan, että hankkeissa käytetään yhteisiä rahoja puuhastelun tai erilaisten korkealentoisten aiheiden kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen tehtävään kuuluu opetustyön lisäksi työelämää edistävä TKI-toiminta. Mistä vaikuttava kehittämistyö syntyy? TKI-asiantuntijan silmin hanketiimin, hankesuunnitelman ja toteutettujen toimenpiteiden yhteisvaikutusta.

Kirjoittaja: Outi Jokinen

TKI-toiminta on ammattikorkeakoulujen työtä

Tutkintokoulutusten lisäksi ammattikorkeakoulujen toinen päätehtävä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Työelämää ja aluekehitystä edistävä ja alueen elinkeinorakennetta uudistava toiminta on ammattikorkeakoulun lakisääteinen tehtävä. (Arene 2023.) LAB-ammattikorkeakoulussa tavoitteena on uudistaa työelämää ja työnteon tapoja. LABissa tällä tarkoitetaan erityisesti sitä, että kokeillaan uusia asioita ja tekemisen tapoja, yhdessä yritysten kanssa. (LAB-ammattikorkeakoulu 2023.)

LABissa on käynnissä lähes 200 projektia neljällä vahvuusalueella: kiertotalous, design, hyvinvointi ja innovaatiot. Yksi projekti muiden joukossa on ollut hyvinvoinnin vahvuusalueelle sijoittuva ASKELMAT – Askel askeleelta osallisuuspolku Päijät-Hämeessä -hanke. Hanke toteutettiin 5/2021-3/2023 aikana LAB-ammattikorkeakoulun, Lahden Diakonisäätiön ja Harjulan Setlementti ry:n yhteistyönä. Rahoitus koostui Euroopan sosiaalirahaston, Lahden kaupungin ja toteuttajien omarahoitusosuuksista. (LAB-ammattikorkeakoulu 2021.)

Hankkeen tavoitteena oli tukea alle 30-vuotaita täsmätyökykyisiä kohti työelämää sekä lisätä tietoa työelämän moninaisuudesta ja täsmätyökykyisten työllistymiseen ja ohjaamiseen liittyvistä keskeisistä asioista. Toimenpiteinä olivat mm. nuorille aikuisille suunnatut yksilö- ja ryhmävalmennukset, nuorille ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille työpajatyöskentely sekä erilaiset tiedon tuottamisen ja lisäämisen menetelmät.

Hankehumpan askelmerkkejä

Seuraavaksi reflektoidaan ASKELMAT-hankkeen toteutumista 10 kohdan kautta, joiden koettiin edesauttaneen hankkeen toteuttamista.

Hankkeella oli selkeä tarve

Tarve kehittämiseen nousi kentältä, niin kohderyhmän nuorilta kuin työntekijöiltä. Myös alueen työllisyystilastot tukivat teemaa. Hankesuunnitelmaa oli tekemässä useampi organisaatio ja asiantuntija, jotka olivat kartoittaneet niin alueellista kuin valtakunnallista tilannetta. Valmistelu oli tehty huolella ja erinäkökulmat huomioiden.
Hankesuunnitelma muotoiltiin käytäntöön

Usein on tilanne, että hankesuunnitelman teosta hankkeen käynnistämiseen menee tovi. On myös mahdollista, että hanketta on ollut kirjoittamassa ja suunnittelemassa eri henkilöt, jotka sitä toteuttavat. Hankesuunnitelma on tuotava oikeaan aikaan ja otettava huomioon ajankohtaiset ilmiöt. Hankesuunnitelma on suunnitelma, joka ohjaa tekemistä. Vaikuttava hanke elää ajassa suunnitelmaan pohjautuen. Jos aihe ei enää palvele, kannattaa hakea muutosta siihen.
Kohderyhmä oli mukana hankkeen eri vaiheissa

Hanketta ei tehty itseä vaan nuoria ja verkostoja varten. Kohderyhmän mukaan saaminen vaati sen, että hanketiimi osasi muotoilla ja sanoittaa tekemisensä oikein. Jos on itse innostunut, on helpompi innostaa muita mukaan. Valmennusten toteutustapoja suunniteltiin yhdessä osallistuvien nuorten kanssa, heidän toiveisiinsa ja tarpeisiin pohjautuen. Valmennusten palautteet osoittavat valmennuksen olleen nuorille hyödyllistä ja oikea-aikaista. Lähes jokaisen nuoren osalta työkykyarvio nousi ylöspäin, myös palautekyselyt osoittivat, että valmennukset toivat positiivisia vaikutuksia osallistuneiden nuorten tilanteeseen. Puolestaan puhui myös verkostoilta saatu palaute.
Tehtiin yhdessä verkostojen ja muiden saman tematiikan hankkeiden kanssa

Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä alueen muiden täsmätyöhankkeiden sekä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö oli tärkeää päällekkäisen työn välttämiseksi. Hankkeiden sisällöt olivat osittain hyvinkin lähellä toisiaan, joten yhteistä keskustelua oli tarvetta käydä työnjakojen selkiyttämiseksi sekä yhdessä tekemisen paikkojen löytämiseksi. Tämä vaati hanketiimiltä aktiivisuutta sekä toimijoiden tuntemusta. Yhdessä tehden saatiin volyymia ja tavoitettiin paremmin kohderyhmää.
Oli rohkeutta kokeilla ja hyvä tekemisen meininki

Hanketiimi halusi aktiivisesti löytää ja kokeilla uusia tekemisen tapoja. Toiset tavat toimivat, toiset eivät. Jos jokin ei toiminut kokeiltiin muuta. Suurimpana näkyi ilon kautta tekeminen. Moniammatillisella hanketiimillä oli paljon tietoa, taitoa ja ennen kaikkea tahtoa tehdä työ yhdessä hyvin ja löytää luovia ratkaisuja.
Yhteiskehittäen kaikkien osaaminen lisääntyi

Yhteiskehittäminen menetelmänä takasin sen, että osaaminen lisääntyi hanketiimillä, taustaorganisaatioilla, yhteistyökumppaneilla sekä osallistujilla. Osaaminen lisääntyi mm. hankkeen tematiikasta, monialaisesta yhteistyöstä, yhteiskehittämisestä, opintojaksoyhteistyöstä, projektiosaamisesta. Osallistujista nuoret kokivat työelämätaitojensa lisääntyneen sekä ammattilaiset saaneensa moninaisuusosaamista ja ohjaamisen osaamista. Esimerkki yhteiskehittämisestä on valmennusten ja työpajojen pohjalta luotu askel askeleelta -osallisuuspolku, jotka ovat kuvattu Matka osallisuuteen: Osallisuuden menetelmiä nuorten aikuisten kanssa työskenteleville -työkirjassa (kts. Hoskola ym. 2023).
Seuranta ja arviointi auttoivat havainnoimaan tekemistä

Kaikissa hankkeen toimenpidepaketeissa tehtiin koko hankkeen ajan määrällisten tavoitteiden arviointia ja seurantaa. Määrälliset tavoitteet toimivat hyvänä suuntaviivana hankkeen toteutukseen. Säännölliset itsearvioinnit toimivat hyvinä pysähdyspaikkoina indikaattorien tarkasteluun ja suunnan korjauksiin. Toiminnan laatua mittaavat mittarit valittiin heti hankkeen alussa, niiden toimivuutta seurattiin ja tarpeen tullen vaihdettiin tai otettiin paremmin toimiva käyttöön. Nuorten valmennukset muotoituivat koko hankkeen ajan palautteiden pohjalta tarvetta vastaavammaksi.
Juurruttaminen oli toimenpiteissä mukana alusta asti

Uudenlaisen toimintamallin juurruttaminen alueen työllistymistä edistävään toimintaan ja työyhteisöihin on ollut koko hankkeen mittainen tavoite. Hankkeessa tuotettua ja koottua tietoa jaettiin työpajoissa ja tilaisuuksissa, opintojaksoilla, artikkeleissa ja julkaisuissa koko hankkeen ajan. Kaiken kaikkiaan julkaistiin 8 artikkelia, podcast-sarja, video, 3 uutista, tietoiskuja, työkirja, täsmätyöllistämisen tietopaketti sekä 2 opinnäytetyötä. Isommat julkaisut visualisoitiin graafisesti ja tehtiin saavutettaviksi. Hankkeen julkaisut ovat saatavilla maksuttomasti Theseuksessa sekä LAB Focus ja LAB Open julkaisusarjoissa hankkeen päättymisen jälkeen. Työkirja valmistui jo hyvissä ajoin ennen hankkeen päättymistä, jolloin sen markkinointiin ja jakamiseen jäi aikaa.
Uusia kehittämisen paikkoja löytyi

Yhdellä hankkeella ei paranneta koko maailmaa. Esimerkiksi työyhteisöjen moninaisuuden edistämisen eteen tehtiin paljon pilotteja, julkaisuja ja muita toimenpiteitä. Kyseessä on kuitenkin niin iso asenteellinen muutostyö, jota tulee jatkaa pitkäjänteisesti tulevaisuudessakin. Hankkeen aikana löytyi useampia uusia kehittämisen ja työn jatkamisen paikkoja. Tuloksia onkin hyödynnetty useammissa uusissa hankevalmisteluissa.
Hankkeella oli selkeä elinkaari ja punainen lanka

Hanketiimi teki säännöllisesti arviointia mm. työpakettien etenemisestä, resursseista, työnjaoista ja käytänteistä. Tämä edesauttoi sitä, että hanke ja työpaketit etenivät suunnitellusti koko hankkeen ajan. Se, mitä hankkeella tavoiteltiin, oli kaikille selkeää. Hanketiimi osallistui kaikkiin työpaketteihin jossain määrin, joten yhteinen ymmärrys saatiin syvennettyä. Eri työpaketit ja niissä tuotettu tieto nivottiin koko hankkeen ajan prosessimaisesti yhteen. Näin ollen osallisuuspolkumalli kulki koko hankkeen punaisena lankana.

Kun koko hankkeen ajan pitää kirkkaana mielessä kenellä, mitä ja miten, pääsee sillä jo pitkälle. Hanketyössä lopputulos on tärkeä, mutta yhtä tärkeä on matka; mitä opittiin, miten lopputulokseen päästiin ja mitä haasteita taklattiin ja mitkä tekijät edesauttoivat onnistumisessa. Rohkeasti humppaamaan ja omia tanssikuvioita luomaan!

Lähteet

Arene. 2023. TKI.fi. Viitattu 21.4.2023. Saatavissa https://tki.fi/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. ASKELMAT – Askel askeleelta osallisuuspolku Päijät-Hämeessä -hanke. Viitattu 21.4.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askelmat

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Tutkimus ja kehitys. Viitattu 21.4.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/tutkimus-kehitys

Hoskola, A., Huhatlo, U., Jokinen, O., Konttinen, R., Saarikivi, K. & Seppälä, M. 2023. Matka osallisuuteen: Osallisuuden edistämisen menetelmiä nuorten aikuisten kanssa työskenteleville. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Osa 59. Viitattu 24.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-439-4

Kirjoittaja

Outi Jokinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä ASKELMAT – Askel askeleelta osallisuuspolku Päijät-Hämeessä -hankkeessa. Hän on intohimoinen kehittäjä, joka on tanssinut hankehumpan tahtiin yli seitsemän vuotta.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/images/id-5799709/ (CC0)

Julkaistu 28.4.2023