Maailmalta kertyneistä kokemuksista huolimatta on geomatkailu Suomessa vielä suhteellisen uusi matkailun osa-alue. Tämän artikkelin teemana on sellainen geomatkailuln tuotteistaminen, joka vastaa kävijöiden tarpeisiin ja tukee paikallista käsityötä ja muuta yritystoimintaa.
Kirjoittaja: Paul Carroll
Geomatkailun taustaa
Teemamatkailu on kasvava nykyaikainen trendi. Se on matkailua, jonka motivaationa on jokin ennalta määrätty teema. Määritelmä kattaa esimerkiksi seuraavat matkailun muodot: ekomatkailu, elämysmatkailu, kulttuurimatkailu, liikuntamatkailu, luontomatkailu, maaseutumatkailu, perinnematkailu, ruokamatkailu ja seikkailumatkailu (Kleemola 2004). Geomatkailu sisältää elementtejä kaikista edellä mainituista matkailun muodoista ja niiden lisäksi geomatkailua. Parhaimmillaan geomatkailu ei saisi olla massaturismia, siitä huolimatta että kyseisen alueen talouden kannalta on hyvä, että tulee paljon matkailijoita (Lee & Jayakumar 2021). Geomatkailuun liittyykin ristiriitaisia pyrkimyksiä, onhan sen tavoitteena houkutella lisää kävijöitä: tämä tehdään kuitenkin kestävän matkailun tavoitteet huomioiden ja suojellen alueen luontoa kasvavasta matkailijamäärästä aiheutuneelta kävijäpaineelta.
UNESCO Global Geopark -status tuo alueelle oletettavasti lisää kävijöitä. Heistä moni on kiinnostunut erityisesti geologiasta, mutta joukkoon mahtuu kaikenlaisia luontomatkailijoita, jotka kuitenkin pääosin ymmärtävät hauraan luontoympäristön suojelutarpeet. Tämä ideologia tulisi ehdottomasti huomioida myös matkamuistojen tarjontaa suunniteltaessa.
Siitä lähtien kun ensimmäinen UNESCO Global Geopark (UGG) perustettiin vuonna 2015 (Global Geoparks Network perustettiin jo vuonna 2004) on ehditty pohtimaan laajasti, millaiset tuotteet ja palvelut parhaiten sopisivat yhteen kävijöiden toiveiden ja geopark-teeman vaatimusten kanssa.
Kuvat 1-2. Idänkattohaikaroita (Ciconia boyciana) ja niihin liittyvä paikallinen käsityö. Matkamuisto Japanin San´in Kaigan Geoparkin opastuskeskuksessa (Kuvat: Eeva Aarrevaara)
Suomalaisia esimerkkejä geopuistoihin liittyvästä tuotteistamisesta
Saimaa Geoparkilla on oma partneriverkosto, johon liittyminen on ilmaista yrityksille. Hyvä esimerkki palvelusta, joka tarjottiin keväällä 2021 partneriverkoston jäsenille, oli Mikroyrittäjien tuotteistamisvalmennus sekä Outdoor Active- koulutus (Saimaa geopark ry. 2020). Koulutuksen katsottiin olevan hyödyllinen yrityksille, sillä se keskittyy tietyn tuoteryhmän kehitykseen pk-yritysten näkökulmasta. Lisäksi portaalin markkina-alue on toimijoille sopiva, sillä se koostuu luontoportaalialustan käyttäjämaista: Suomi, Iso-Britannia, Ranska ja DACH-maat (Saksa, Itävalta, Sveitsi).
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark sai UGG -statuksen vuonna 2020. Alueen yrityksillä on mahdollisuus liittyä yhdistykseen ja saada näkyvyyttä ja mm. virrallisen logon (kuva 3) käyttöoikeuden. (Lauhanvuori- Hämeenkangas Geopark 2019).
Kuva 3. Uuden UNESCO Global Geoparkin logo on tietyin ehdoin alueen yritysten käytössä (Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry 2021)
Käyttöoikeuden edellytyksenä on Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry:n jäsenyys. Jäsenmaksun suuruus riippuu yrityksen koosta. Muihin yrityksille asetettuihin vaatimuksiin lukeutuvat paikallisuus, geopark-arvojen mukaisuus, hyvän maun mukaisuus ja laadukkuus. Lisäksi yrityksille on asetettu vaatimuksia materiaalien kestävyydestä ja pakkausmateriaalien kierrätettävyydestä sekä avoimuudesta tuoteselostuksissa.
Kansainväliset UGG-alueet ja tuotteistaminen
Farsani ym. (2017) ovat koostaneet luettelon geotuotteen määritelmistä eri lähteissä, sisältäen erilaisia näkemyksiä geotuotteiden ominaisuuksista alkaen aina vuoden 1999 UNESCO:n määritelmästä. Koosteessa geotuotteille tarjotaan mm. seuraavia määritelmiä (kaikki Farsani ym. 2017 mukaan):
- Geotuotteet ovat geologisen merkityksen omaavia innovatiivisia käsitöitä, jotka on valmistettu kestävä kehitys huomioiden (UNESCO 1999).
- Geomatkailu ja geotuotteet ovat uusia tulolähteitä, jotka voivat tarjota lisätuloja paikalliselle väestölle ja houkutella yksityistä pääomaa (Eder ja Patzak 2004).
- Geotuotteet pyrkivät integroimaan perinteiset tuotteet uusiin käsitteisiin ja tulkintoihin; ne myös lisäävät tietoisuutta geologisesta monimuotoisuudesta. Geotuotteet tarjoavat uusia kokemuksia geomatkailijoille ja auttavat pyrkimyksissä kehittää paikallista taloutta (Rodrigues & Neto de Carvalho 2009).
- Geotuotteiden mainostaminen voi olla tapa kehittää paikallista taloutta (Farsani ym. 2011).
Jokaisessa geomatkailukohteessa, jossa kehitetään geotuotteita, tulisi kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin periaatteisiin:
- Geotuotteiden tulee olla paikallisia tai alueellisia tuotteita.
- Geotuotteiden tulisi olla symboleja kyseisen alueen geologisesta tai geomorfologisesta perinnöstä.
- Geotuotteiden tulisi integroida paikalliset ja perinteiset tuotteet geotieteiden käsitteisiin ja tulkintoihin.
(Farsani ym. 2012 Farsani ym. 2017 mukaan)
Portugalin Naturtejo Geoparkilla on oma geotuote-brändi, joka on käyttäjille maksuton ja vapaasti yhteistyökumppanien, kuten käsityöläisten, kulttuuriyhdistysten, matkailuyritysten ja muiden matkailuun liittyvien palvelun tuottajien hyödynnettävissä. Ehtona on, että heidän on oltava sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisia. Lisäksi ehdoissa on erikseen mainittu, ettei heidän toimintansa saa ulottua geologisen materiaalin myyntiin. Matkamuistojen tuottajien on sitouduttava hyviin käytäntöihin ja Naturtejo Geoparkin arvoihin. Näille ns. geotuottajille (Geoproducers) myönnetään todistus ja partneritunnus, jonka yritykset voivat asettaa tiloihinsa näkyville osoituksena siitä, että yrityksen tuotteet ovat laadukkaita ja kunnioittavat luontoarvoja ja alueen perintöä. (Rodrigues ym. 2020.)
Kuva 4. Portugalin Naturtejo Geoparkin geotuotteen logon eri versioita (Kuvat: Rodrigues ym. 2020)
Loppusanat
Benchmarkkaus ja yhteinen tuotteistaminen antavat yhteisen edun saman verkoston jäsenille eri syistä. Kun sidosryhmät jakavat kokemuksia siitä, mistä tuotteista on kysyntää, se on kaikkien hyväksi. Toisaalta kun on kyse teemamatkailusta, on tärkeää, että kaikki mukana olevat tahot jakavat saman näkemyksen siitä, millainen teematuote on sopiva ja millainen ei. Sekä kansainvälisen UGG -verkoston jäsenet että Suomen geopuistot jakavat samat yleiset tulkinnat siitä, millaisia geotuotteiden tulee olla: geotuotteen on oltava kestävä (laajassa merkityksessä), tyylikäs ja laadukas, paikallinen kaikin keinoin ja alueen elinkeinojen, perinteiden tai fyysisen ympäristön kanssa yhteensopiva. Vaikka eri alueilla jotkut näistä ominaisuuksista korostuvat enemmän kuin toiset, luovat UNESCO:n ohjeet ja arvot sen verran selkeät raamit, että jokaisen mukana olevan yrityksen tulisi ymmärtää, millaisia tuotteita ei missään nimessä tulisi tarjota myytäväksi.
Suomessa kuudesta kunnasta koostuvalle Salpausselkä Geopark -alueelle haetaan parhaillaan UNESCO Global Geopark -statusta Lahti Regionin yhteydessä toimivan Salpausselkä Geopark -yksikön johdolla. LAB-ammattikorkeakoulun ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteinen Salpausselkä Geopark näkyväksi -hanke toimii Salpausselkä Geopark -yksikön tukena alueen näkyvyyden nostamisessa sekä geopark-teemaan liittyvien matkailupalvelujen kehittämisessä (LAB 2021). Erilaisten matkailutuotteiden benchmarkkaus on keskeinen osa tämän hankeen tavoitteista.
Lähteet
Farsani, N.T., Mortazavi, M, Bahrami A., Kalantary, R. & Bizhaem F.K. 2017. Traditional Crafts: a Tool for geo-education in geotourism. Geoheritage. Vol. 9, 577-584 . [Viitattu 19.4.2021]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1007/s12371-016-0211-2
Kleemola, A. 2004. Matkailusanasto: Terminologinen projekti. Vaasan yliopisto, viestintätieteiden laitos. [Viitattu 21.4.2021]. Saatavissa: http://lipas.uwasa.fi/termino/WasaTerm/teemamatkailu/Teemamatkailu.html#Topic3
LAB. 2021. Salpausselkä Geopark näkyväksi – elinvoimaa Päijät-Hämeeseen -hanke. [Viitattu 9.6.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/salpausselka-geopark-nakyvaksi-elinvoimaa-paijat-hameeseen
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark. 2019. Nyt voi hakea LH Geopark yhdistyksen jäsenyyttä. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://www.lauhanvuoriregion.fi/ajankohtaista/nyt-voi-hakea-lh-geopark-yhdistyksen-j%C3%A4senyytt%C3%A4/
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry. 2021. Ohje yrityksille ja yhdistyksille Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin logon käytöstä.
Lee, Y. & Jayakumar, R. 2021. Economic impact of UNESCO Global Geoparks on local communities: Comparative analysis of three UNESCO Global Geoparks in Asia. International Journal of Geoheritage and Parks. [Viitattu 19.4.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.ijgeop.2021.02.002
Rodrigues, J., de Carvalho, C.N. , Ramos, M., Ramos, R., Vinagre, A. & Vinagre, H. 2020. Geoproducts – Innovative development strategies in UNESCO Geoparks: Concept, implementation methodology, and case studies from Naturtejo Global Geopark, Portugal. International Journal of Geoheritage and Parks. Vol 9 (1), 108-128 [Viitattu 19.4.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.ijgeop.2020.12.003
Saimaa Geopark ry. 2020. Ohje yrityksille Saimaa Geopark partner -logon käyttämisestä. [Viitattu 19.4.2021]. Saatavissa: https://www.saimaageopark.fi/wp-content/uploads/2020/05/saimaa-geopark-partner-logon-kayttooikeushakemus-3.pdf
Kirjoittaja
Paul Carroll työskentelee tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa sekä asiantuntijana Salpausselkä Geopark näkyväksi -hankkeessa.
Artikkelikuva: Marjamarengit. Geofood-tuote Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkista (kuva: Terttu Hermansson)
Julkaistu 14.6.2021
Viittausohje
Carroll, P. 2021. Geopuistojen tuotteistamiseen mallia meiltä ja maailmalta. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/geopuistojen-tuotteistamiseen-mallia-meilta-ja-maailmalta/