Suomen virallisten UNESCO Global Geopark -alueiden määrä on viimeisen neljän vuoden aikana noussut nopeasti ja konseptiin kuuluu nyt yhteensä viisi aluetta, jotka sijaitsevat kukin eri puolilla Suomea. Verkoston kasvaessa geopark-alueet ovat vahvistaneet yhteistyötään ja lisänneet panostustaan myös matkailun kehittämiseen. Tämän työn suunnannäyttäjäksi alueet valmistelevat geomatkailun valtakunnallista kehittämissuunnitelmaa. Tässä artikkelissa kerrotaan, millaisia linjauksia tässä työssä on tehty ja miten suunnitelmaa on tarkoitus lähteä toteuttamaan.

Kirjoittaja: Päivi Tommola

Suomen viisi UNESCO Global Geopark -aluetta; Kraatterijärvi, Lauhanvuori-Hämeenkangas, Rokua, Saimaa ja Salpausselkä kertovat maapallon tarinaa alueensa geologian, elollisen luonnon sekä maisemien ja kulttuuriperinnön kautta. Geopark-alueiden keskeisiä tavoitteita ovat luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen sekä kestävän kehityksen mukaisen elinkeinotoiminnan edistäminen. Yhdessä alueet muodostavat matkailun näkökulmasta kiinnostavan kokonaisuuden, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua viiteen erilaiseen maisemaan kätkettyyn tarinaan sekä näitä tarinoita näkyväksi tekeviin palveluihin (Geoparks Finland 2024).

LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen geopark-alueiden yhteisessä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2024) on kehitetty alueiden matkailun mahdollisuuksia mm. lisäämällä niiden näkyvyyttä ja tunnettuutta, luomalla geopark-alueille yhteinen viestinnällinen ilme ja landing page -sivusto sekä kirjoittamalla Suomen geopark-alueiden yhteinen tarina (Tommola 2023). Geopark-teemalle on haettu tunnettuutta myös messutapahtumista sekä erilaisten teemallisten video- ja podcast -julkaisujen kautta (Tommola 2024 a,b).

Vision ja tavoitteiden muodostaminen

Matkailun sisältöjen ja alueiden näkyvyyden kehittämisen lisäksi hankkeessa on rakennettu toimintamalleja ja yhteistyötä, joka luo pohjaa alueiden yhteistyölle hankkeen päättymisen jälkeen. Suunnannäyttäjäksi matkailun kehittämiseen hankkeessa valmistellaan geomatkailun valtakunnallista kehittämissuunnitelmaa, jossa hahmotetaan yhteiset visiot ja kehityskohteet kestävän matkailun kehittämiseen, ja siten parannetaan kestävästä matkailusta kiinnostuneiden toimijoiden edellytyksiä luoda yhteistyössä valtakunnallisesti vetovoimaisia matkailupalveluja.

Kehittämissuunnitelman laatiminen aloitettiin syksyllä 2023 LAB-ammattikorkeakoulun koordinoimana ja siihen ovat osallistuneet Suomen kaikkien geopark-alueiden ydintoimijat. Työ on vielä kesken, mutta keskeiset visiot ja tavoitteet alkavat nyt olla koossa. Kevään ja kesän 2024 aikana suunnitelmaa täydennetään ja tarkennetaan vielä erityisesti toimenpiteiden ja niiden toteutussuunnitelman osalta.

Alueiden yhteiseksi visioksi vuoteen 2030 ulottuvassa suunnitelmassa on nostettu pyrkimys nousta kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvostetuiksi kestävän matkailun kohteiksi. Tietä tähän visioon ohjaavat kolme rinnakkaista kehityspolkua, joista jokaiselle on asetettu oma tavoitteensa.

Suunnitelman kolme tavoitetta ovat seuraavat:

  • Suomen geopark-alueiden valtakunnallinen näkyvyys ja tunnettuus paranee
  • Geopark-sisällöt ja konseptin laatu- ja kestävyysajattelu rikastuttavat alueiden matkailupalveluja ja pidentävät viipymää
  • Vahva ja kansainvälinen verkosto edistää geopark-alueille suuntautuvaa matkailua

Yhteistyöverkostot mukana suunnitelman toteuttamisessa

Vision ja tavoitteiden lisäksi suunnitelmassa tuodaan esille toimenpiteitä, joita tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen ja vision tavoittamiseen. Toimenpidesuunnitelmaa tullaan vielä tarkentamaan kesän 2024 aikana, mutta jo tässä vaiheessa on selvää, että suunnitelman toteuttamiseen tullaan tarvitsemaan sekä alueiden välistä että niiden sisäistä yhteistyötä. Tässä geopark-alueille on eduksi, että niillä on jo statuksen hakuvaiheessa luodut yhteistyöverkostot, joihin kuuluu mm. matkailuyrittäjiä, kuntia ja koulutuksen sekä kasvatuksen toimijoita. Yksittäisten alueiden yritysyhteistyöverkostoihin kuuluu parhaimmillaan yli 100 yritystä per alue. Yritysten roolina suunnitelman toteuttamisessa on tuoda siihen konkretiaa ja tarjota rajapinta, joka välittää geopark-elämyksen asiakkaille.

Yritysten lisäksi suunnitelman jalkauttamisessa tulee olemaan geoparkien yhteistyöverkostoon kuuluvia kuntia ja matkailun markkinointiorganisaatioita, jotka useimmilla alueilla toimivat kiinteässä yhteistyössä tai jopa samassa organisaatiossa geoparkin hallintoyksikön kanssa. Valtakunnallisella tasolla alueiden keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Visit Finland, Metsähallitus, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus ja ministeriöt. Näistä organisaatioista Geologian tutkimuskeskus on monilla alueilla toiminut kiinteässä yhteistyössä alueiden geologisten kohteiden kartoituksessa ja sisältöjen rakentamisessa ja Metsähallitus tuo jo nyt geopark-alueet melko hyvin esille luontoon.fi -palvelussaan (Metsähallitus 2024). Tulevaisuudessa alueiden toivotaan saavan lisää näkyvyyttä myös Visit Finlandin toiminnassa ja materiaaleissa.

Lähteet

Geoparks Finland. 2024. Suomen geopark-alueet. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa https://geoparksfinland.fi/

LAB. 2024. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi

Metsähallitus. 2024. Geoparkit. Luontoon.fi. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa https://www.luontoon.fi/geoparkit

Tommola, P. 2023. Suomen Unesco Global Geopark -alueet kehittävät yhteismarkkinointiaan. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/suomen-unesco-global-geopark-alueet-kehittavat-yhteismarkkinointiaan/

Tommola, P. 2024a. Geoparkien merkityksistä erilaisille kohderyhmille. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/geoparkien-merkityksista-erilaisille-kohderyhmille/

Tommola, P. 2024b. Suomen geopark-alueet Tampereen K50-messuilla. Viitattu 21.5.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/suomen-geopark-alueet-tampereen-k50-messuilla/

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen osatoteuttajia ovat Kraatterijärvi Geopark, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark, Rokua Geopark, Saimaa Geopark ja Salpausselkä Geopark.

Artikkelikuva: Päivi Tommola. Saimaa Geopark on eräs Suomen viidestä UGG-alueesta.

Julkaistu 29.5.2024

Viittausohje

Tommola, P. 2024. Geomatkailulle luodaan valtakunnallista kehittämissuunnitelmaa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/geomatkailulle-luodaan-valtakunnallista-kehittamissuunnitelmaa/