Euroopan Unionin yritysvastuudirektiivi muuttaa yritysvastuun valvottavaksi

Euroopan unionissa on tarkoitus saada uusi yritysvastuudirektiivi eli direktiivi yritysten asianmukaisesta huolellisuusvelvollisuudesta valmiiksi kuluvan vuoden 2023 loppuun mennessä. Direktiivi muuttaa yritysvastuun luonnetta jopa kansainvälisesti oikeudellisesti sitovaksi ja selkeyttää pk-yritystenkin asemaa. Länsimaissa ja Suomessa yritysvastuulla on jo pitkät perinteet.

Kirjoittaja: Lea Huttunen

Onnistuva ja pitkäaikainen yrittäjä on aina vastuullinen

Vapaaehtoinen yritysvastuu on jo pitkään ollut monen yrityksen arkipäivää (Saloranta, 5). Toisten mielestä pärjäävä yritys on aina vastuullinen. Yritysomistajia tutkineen Timo Leinon (Haatanen 2023) mukaan yrityksen omistajuuteen liittyy aina vastuullisuus omistajan vastuuna henkilökunnasta, toimittajakunnasta ja asiakkaista. Yrityksen omistajan tavoitteena on Leinon mukaan tuottaa hyvää myös muille yrityksille. Mutta viime vuosikymmeninä perinteisen yrittäjän vastuun rinnalle ovat nousseet uudet vastuun muodot: hyvä hallintotapa tai taloudellinen vastuu, sosiaalinen ja ympäristövastuu. Viimeisien neljän vuoden aikana vastuullisuusasiat ovat Leinon mukaan entisestään korostuneet yrityksissä. Myös suomalaiset sijoituksia tekevät organisaatiot seuraavat vastuullisuutta ja sen raportointia. (Haatanen 2023.)

Yhteiskuntavastuu, ESG ja yritysvastuu

Yritysvastuun määrittely vaikuttaa yritysvastuun toteutumisen arviointiin ja sen kehittämiseen. Koipijärven ja Kuvajan (2017, 17) mukaan yritysvastuuta rakennettiin pitkään sen varaan, miten yritys onnistuu välttämään haittojen tuottamista ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Se oli negatiivista vastuuta. Sittemmin katse on laajentunut ja nyt halutaan tuoda esiin kaikki hyvä, mitä yritykset tuottavat yhteiskunnalle ja yhteisöille. (Koipijärvi & Kuvaja 2017, 17.)

Ennen yritysvastuun käsitettä Suomessakin käytettiin käsitettä yrityksen yhteiskuntavastuu. Lautjärvi (2022, 99) kertoo sen määrittelyssä painottuneen pitkään näkemys, jossa vastuullisuus alkaa siitä, mihin yhtiön välittömät intressit ja yhtiötä velvoittava oikeus päättyvät. Mutta myöhemmin yhteiskuntavastuussa on korostettu yhtiön omista lähtökohdista nousevaa halua vaikuttaa myönteisesti yritystä ympäröivään yhteiskuntaan. Se on sidottu strategiaan.

Uudenlaiseen muotoon yrityksen vastuu nousi pitkälti Rion kansainvälisen ympäristökokouksen myötä vuonna 1992 (UN 2023). Silloin alettiin puhua kestävästä kehityksestä, jonka toteuttamiseen toivottiin heti yrityksiä laajasti mukaan. Erilaisten standardien mukaiset johtamisjärjestelmät saivat sijaa liike-elämässä. (Niskala ym. 2019, 67) Lähestyttäessä 2000-lukua alettiin puhua toiminnanohjauksesta ja yhteiskuntavastuusta, joka rahoituksen vastuullistuessa alkoi muotoutua ensin ESG -käsitteeksi ja sitten yritysvastuuksi (ESG= environment, social and governance).

Yritysvastuun sääntely selkeyttää kilpailua sisä -ja ulkomarkkinoilla

Erilaiset vastuullisuuden johtamisen ja toteutuksen lähtökohdat, tarpeet ja tavat ovat olleet moninaiset. Siten niistä raportoimisen standardien, ohjeiden ja julkilausumien kirjo on kasvanut suureksi ( Koipijärvi & Kuvaja 2017, 38; Huttunen ym. 2022) Kuitenkin niiden soveltaminen on ollut vapaaehtoista ja on ollut osin sidoksissa siihen, millä toimialalla ja -alueella yritys toimii sekä mitkä ovat sen tärkeimmät sidosryhmät, joille se haluaa viestiä.

Yritysten vaikuttaessa joka tapauksessa monin tavoin maailmaan sekä hyvässä että haitallisesti on Euroopassa ja Suomessa vuosia keskusteltu tarpeesta säädellä sitä laeilla. (Euroopan Parlamentti 2023; KPMG 2022; Kaupan liitto 2020.) Hautalan (2022) mukaan iso joukko yrityksiä, mukaan lukien nimekkäitä yrityksiä, on vaatinut yritysvastuun sääntelyä lailla. EU:n laajuista yritysvastuu- lainsäädäntöä pidetään tarpeellisena tasaamaan kilpailutilannetta sisämarkkinoilla, koska osassa jäsenmaista on jo kansallista sääntelyä asiassa (Euroopan Parlamentti 2023; Suomen yrittäjät 2022) . Harmonisoinnin lisäksi direktiivi vahvistaa ensi kertaa myös maailmanlaajuisesti tomivien yritysten haitan kärsijöiden oikeudellista asemaa (Piirto 2022; Walters 2023). Aiemmin kansainvälisesti OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden laiminlyönneistä on voinut kannella valvovalle toimielimelle, mutta ilman oikeudellisia seuraamuksia (Euroopan parlamentti 2023).

Yritysvastuun sääntelyllä on perinteitä Suomessa

Yritysvastuusta on säännelty vastuu- ja osa-alueittain runsaastikin. Suomessa ympäristönsuojelulaki (2014) on yleislaki, joka koskee niin kansalaisia kuin yrityksiä. Sen ja monien muiden lakien avulla on annettu yksityiskohtaisempia ja toimialakohtaisia rajoituksia. Työsuojelu- ja tuoteturvallisuuslainsäädäntö (Työsuojelu 2023; Ristaniemi 2022, 56) sekä erilaiset kansainväliset sopimukset ja julistukset ovat jo nyt säädelleet sosiaalista vastuuta (European Comission 2022; Ristaniemi 2022, 61-65). Osakeyhtiölaki (Lautjärvi 2022, 103-104) ja muun muassa pankkien toimintaa ohjaavat säädökset sekä viranomaisohjeet (Lehtonen & Wuolijoki 2022, 307-313) ovat olleet viemässä yritysten taloudellisen vastuun arviointia ja kehittämistä eteenpäin.

Siten yritysvastuu ei ole lainsäädännöllisesti Suomessa uusi asia. Sen sijaan nyt se halutaan kokonaisvaltaisemmin ympäristö- ja sosiaalisen vastuun osalta arvioitavaksi, velvoittavaksi ja valvottavaksi koko EU:ssa ja sen alueella toimivissa kansainvälisissä yrityksissä (Walters 2023).

Pitkä yritysvastuun kaari saanee sitovan ja velvoittavan muotonsa vuoden 2023 aikana

Teollistumisen ajasta alkanut yrittäjän vastuu paikkakunnan työläisistä ja heidän perheistään on laajentunut toiminnaksi monimutkaisten ketjujen verkostossa ja vastuuksi tuon verkoston osista. Yritysvastuudirektiivillä yritetään selkeyttää eri toimijoiden vastuuta, sen rajoja, kohteita ja vahinkojen torjuntaa, hallintaa ja korvaamista. Se tullee selkeyttämään myös yritysvastuun käsitettä ja pk-yrittäjien asemaa suhteessa isoihin yrityksiin. Direktiivi on tarkoitus hyväksyä EU:n parlamentissa vuoden 2023 loppuun mennessä (Nieminen 2023). Tämän jälkeen Suomessakin aloitetaan lainsäädännön kehitys direktiivin sisällyttämiseksi suomalaiseen lainsäädäntöön. Sen puitteissa odotetaan valtiolta lisäohjeita direktiivin toteuttamiseksi ja erityisesti pk-yritysten asemasta siinä. LAB- ja Laurea -ammattikorkeakoulujen EU-rahoitteinen yhteishanke, ”Vihreä vastuu” kehitti osin yritysvastuun tulevia näkymiä varten pk-yrityksille suunnatun työkalun niiden vastuullisuuden raportoinnin aloittamiseksi. (Vihreävastuu 2023)

Lähteet

Euroopan parlamentti. 2023. Euroopan parlamentin tarkistukset(1) 1. kesäkuuta 2023 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta (COM(2022)0071 – C9-0050/2022 – 2022/0051(COD))(2) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Viitattu 15.6.2023. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2023-0209_FI.html

European Comission. 2022. ANNEX to the proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on Corporate Sustainability Due Diligence and amending Directive (EU) 2019/1937. Brussels, 23.2.2022 COM(2022) 71 final. Viitattu 16.5.2023. Saatavissa https://commission.europa.eu/system/files/2022-02/1_2_183888_annex_dir_susta_en.pdf

Haatanen. K. 2023. Omistamisen näkyvyys liiketoiminnassa. Podcast. Yle Areena. Julkaistu 8.2.2023. Viitattu 4.5.2023. Saatavissa https://areena.yle.fi/podcastit/1-64596132

Hautala, H. 2022. EU:n laajuinen yritysvastuulaki käänteentekevä saavutus ihmisoikeuksille ja ympäristölle. Viitattu 15.5.2023. Saatavissa https://heidihautala.fi/fi/eun-laajuinen-yritysvastuulaki-kaanteentekeva-saavutus-ihmisoikeuksille-ja-ymparistolle/

Huttunen, L., Isola, T. Ja Maunula, S. 2022. Toimintaympäristön muutokset, sidosryhmien odotukset ja menettelyohjeet ohjaavat yrityksiä vastuullisuusraportointiin. Teoksessa Sivén S. (toim.) Vastuullisuuden taustavaikuttajat. Laurea ammattikorkeakoulu. Laurea julkaisut 194 .38-45

Kaupan Liitto. 2020. Lausunto yritysvastuulakia koskevasta oikeudellisesta selvityksestä. 30.9.2020. Viitattu 15.6.2023. Saatavissa https://kauppa.fi/uutishuone/2020/09/30/lausunto-yritysvastuulakia-koskevasta-oikeudellisesta-selvityksesta/

Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. 2017. Yritysvastuu: Johtamisen uusi normaali. Helsinki: Kauppakamari.

KPMG. 2022. Yritysvastuun muuttuva pelikenttä -nostaako yritysvastuun sääntely vastuulliset pk-yritykset kirkkaampaan valokeilaan? KPMG Finland. Pinnalla 03/2022. Viitattu 15.6.2023. Saatavissa https://kpmg.com/fi/fi/home/Pinnalla/2022/03/yrtitysvastuun-muuttuva-pelikentta-nostaako-yritysvastuusaantely-vastuulliset-pk-yritykset-valokeilaan.html

Lautjärvi, K. 2022.Yhtiön johto ja yritysvastuun oikeudellinen ulottuvuus. Teoksessa Vanhala, A. Ja Ristniemi, M. (toim.) Yritysvastuu & oikeus. Helsinki: Sitra. 98-124.

Lehtonen, A.-I. & Wuolijoki, S. 2022. Kestävät rahoituksen vaatimukset yritysrahoituksessa. Kirjassa Vanhala, A. ja Ristaniemi, M. (toim.) Yritysvastuu & oikeus. Helsinki: Kauppakamari. 290-320.

Nieminen, H.2023. Tiedottaja. Euroopan parlamentti. Suomen toimisto. CSDDD l. yritysvastuudirektiivi. Vastaus sähköpostiviestiin 15.6.2023.

Niskala M., Tarna-Mani K., Puroila J. & Pajunen T. 2019. Yritysvastuu. Raportointi- ja laskentaperiaatteet. 3.uud. painos. Helsinki: ST-Akatemia.

Piirto, L. 2022. Kansallinen yritysvastuulaki on mahdollinen, mutta olisiko EU-sääntely vaikuttavampaa? Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 16.3.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/kansallinen-yritysvastuulaki-on-mahdollinen-mutta-olisiko-eu-saantely-vaikuttavampaa-

Ristaniemi, M. 2022. Mitä on yritysvastuuoikeus? Teoksessa Vanhala, A. ja Ristaniemi, M. (toim.) Yritysvastuu & oikeus. Helsinki: Kauppakamari 21-96.

Saloranta, J.2022. Esipuhe. Teoksessa Vanhala, A. ja Ristaniemi, M. (toim.) Yritysvastuu & oikeus. Helsinki: Kauppakamari. 5-7

Suomen Yrittäjät. 2022. Yrittäjät: Yritysvastuun sääntelyssä edettävä yhdessä EU:n kanssa. Tiedote 18.3.2022. Viitattu 15.6.2023. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/tiedtteet/yrittajat-yritysvastuusaantelyssa-edettava-yhdessa-eun-kanssa/

Työsuojelu. 2023. Ajantasainen työsuojelulainsäädäntö. Viitattu 28.6.2023. Saatavissa https://www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/toiminta/lainsaadanto

UN. 2023. United Nations Conference on Environment and Development, Rio de Janeiro, Brazil, 3-14 June 1992. Viitattu 20.6.2023. Saatavissa https://www.un.org/en/conferences/environment/rio1992

Vihreä vastuu. 2023. Vihreä vastuu -hankkeen esittely. Viitattu 28.6.2023. Saatavissa https://vihreavastuu.fi/tietoja/

Walters, L. 2023. Press conference by Lara WOLTERS rapporteur on corporate sustainability: companies to address impact on human rights and environment. 1.6.2023. Viitattu 13.6.2023. Saatavissa https://multimedia.europarl.europa.eu/en/webstreaming/press-conference-by-lara-wolters-rapporteur-on-corporate-sustainability-companies-to-address-impact_20230601-1400-SPECIAL-PRESSER

Ympäristönsuojelulaki. 27.6.2014/527. Finlex. Viitattu 26.6. 2023. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527