Etäopiskelussa hyvää on vapaus valita opiskelupaikkansa

Koronaelämää on takana noin vuosi. Keväällä olin huolissani omien opiskelijoideni jaksamisesta ja halusin tietoa, miten etäopetusta tulisi kehittää. Huhtikuussa 2021 toteutettiin kysely muutamille hoitotyön opiskelijaryhmille koronan ja etäopiskelun vaikutuksista. Kysely lähetettiin noin sadalle opiskelijalle ja kyselyyn vastasi noin kolmannes (n=31). Avoimia kysymyksiä sisältävä kysely toteutettiin Webropolin kautta anonyymisti.

Kirjoittaja: Miia Tyrisevä-Ryösö

Etäopiskelun eduiksi koettiin, että voi opiskella missä haluaa ja toisaalta kotona on helpompi keskittyä kuin koulussa. Joku oli saanut opintoja paremmin aikaiseksi kotona, ja muutamat kertoivat itseopiskelutaitojensa kehittyneen. Suureksi eduksi koettiin, että on voinut valita oppimisympäristönsä vapaasti, ja opiskella omalla kotipaikkakunnallaan. Jokunen vastasi jaksamisen kohentuneen, koska matkoihin ja kouluun valmistautumiseen ei ole mennyt aikaa, ja sen myötä on ollut paremmin aikaa itselle. Myös opiskelu ja työ on ollut helpompi yhteensovittaa. Aamulla on saanut nukkua pidempään, aamut ovat olleet kiireettömämpiä ja silloin on ollut mahdollista olla laittamassa lapsia kouluun. Luentoja on voinut kuunnella rennosti collegehousut jalassa kotisohvalla, ja bensaa sekä aikaa on säästynyt koulumatkojen poisjäätyä.

Sosiaalisen elämän väheneminen

Koulun ja luokan tarjoama sosiaalinen ympäristö, normaali jutustelu, ihmiskontaktit sekä vertaistuki ovat jääneet lähes kokonaan pois, ja tämä on aiheuttanut paljon yksinäisyyttä. Etäopiskelussa koetaan myös ryhmähengen osin hajonneen. Opiskelun koetaan olevan etäaikana enemmän yksinäistä puurtamista. Opettajia on ollut joskus vaikea tavoittaa ja heidän koetaan olevan entistä kauempana. Opettajan olisi hyvä pitää kamera päällä ainakin tunnin alussa.

Suurin osa opiskelijoista vastasi, että on jaksanut etäopetusaikana huonommin kuin aiemmin. Osalla olo on ollut ylikuormittunut, ja YTHS on ollut tukena. Poikkeusajan alkaessa jaksaminen oli parempaa, mutta nyt tilanteen jatkuessa jaksaminen on heikentynyt. Vastauksista tulee ilmi myös kavereiden ja ystävien merkitys, ilman heitä ei olisi jaksettu. Osa on jaksanut kokonaisuudessaan hyvin, vaikka sosiaaliset kontaktit ovat olleet minimaaliset. Perheelliset eivät ole kokeneet yksinäisyyttä samoin kuin yksin asuvat opiskelijat.

Vaikutukset opiskeluun

Kyselyyn vastanneet toivat pääosin esille etäopiskelun olevan raskaampaa kuin koululla tapahtuvan opetuksen, vaikka joukossa oli muutama, jotka taas kokivat etäopetuksen helpommaksi. Etäopetus on aiheuttanut motivaation laskua, laiskuutta, saamattomuutta ja keskittymisongelmia. Vaikeaksi koetaan tehtävien palautusaikataulujen pitäminen, keskittyminen ja hereillä pysyminen tunneilla. Etäaikana opiskelun koetaan myös olevan enemmän omalla vastuulla. Esille tuotiin, että luennon aloittaminen kameran avaamisella aamulla toisi päivään ryhtiä, kun luentoa ei voisi jäädä kuuntelemaan sänkyyn. Toisaalta kamerapakko myös stressaa. Jatkuva koneella istuminen puuduttaa sekä aiheuttaa niskan ja pään kipeytymistä, ja tuntien tauotus koetaan tärkeäksi. Kotona oleva perhe voi myös häiritä luennoille osallistumista.

Vastaajat kokivat, että opetusmenetelmiä ei ole muutettu tarpeeksi etäopetukseen sopiviksi. Toisaalta etäopetus on osan mielestä ollut samanlaatuista kuin lähiopetuskin. Ryhmätyöt koettiin hankaliksi, jos muita ryhmäläisiä ei saa kiinni tai aikatauluja sovitettua yhteen. Ruokatauko ei aina riittänyt ajallisesti ja ruokaa tuli kokattua luentoa kuunnellessa. Koulun ruokaa onkin jo ikävä. Itseopiskeltavan asian määrä koettiin suureksi, vaikka tilanne olisi joillain kursseilla ollut luultavasti kuitenkin sama niin etä- kuin lähiopetuksessa. Etäopetus vaatii enemmän itsensä johtamisen taitoja kuin lähiopetuksena toteutettu opetus ja etäopetuksen katsotaankin sopivan parhaiten teoriapainotteiseen opintojaksoon. Kädentaitojen harjoitusten vähenemisen takia opiskelumotivaatio on laskenut ja harjoitteluun on ollut pelottavampaa mennä. Teoriaopetus etänä kestetään paremmin, jos koululla pidetään käytännön harjoitustunteja ja tulee tuntuma, että kädentaidot eivät täysin ruostu.

Iso osa vastanneista koki, että ei ole jaksanut panostaa kouluun samalla tavoin kuin ennen, ja koulumenestys on laskenut tämän myötä. Moni kertoi opiskelumotivaation olevan huono. Vastaajista osa on kuitenkin saanut kasaan enemmän opintopisteitä kuin lähiopetusaikana, ja ajanhallinta on jopa parantunut. Toisilla motivaatio ja arvosanat ovat pysyneet ennallaan, ja joku on oppinut etänä paremmin. Osa kokee tilanteen ristiriitaiseksi, koska toisaalta etäopiskelu on kivaa, toisaalta taas kampuksen lähiopetukseen on ikävä ja erityisesti kädentaitojen harjoituksia kaivataan. Korona on keskeyttänyt harjoitteluja tai siirtänyt niitä kokonaan, joten opinnot ovat viivästyneet tai vaatineet uudelleen järjestelyjä. Yleinen epävarmuus ja muuttuvat tilanteet stressaavat opiskelijoita sekä pelko harjoittelujen keskeyttämisestä ja täten opintojen uudelleen järjestelyistä. Ajatuksissa on myös pelko, että tämä jatkuu pitkään. Epätietoisuus tulevasta on aiheuttanut stressiä ja epätoivon hetkiä. Etäopiskelu on toisaalta ollut kivaa vaihtelua, mutta takaisin normaaliin jo kaivataan.

Pähkinänkuoressa

Etäopetuksen haasteina koetaan sopivan pedagogiikan osaaminen, itsenäisten tehtävien määrä, kädentaitojen harjoittelun mahdollistaminen, vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen.

Tämän pienen kyselyn (n=31) tulokset ovat kovin samansuuntaisia kuin Helsingin yliopiston (2020) opiskelijoille (n=1573) teetetyn kyselyn ja SAMOK – Suomen opiskelijakuntien liiton (2021) 19 ammattikorkeakoulun opiskelijoille teettämän kyselyn (n=7341) tulokset. Pandemia-aika on heikentänyt monen opiskelijan jaksamista (SAMOK – Suomen opiskelijakuntien liitto 2021). Etäopiskelun suurimpia haasteita ovat yksinäisyys, sosiaalisten ja psykologisten perustarpeiden tyydyttymättömyys ja yhteenkuuluvuuden tunteen puuttuminen, jotka lisäävät uupumista ja vähentävät opiskeluintoa. (Salmela-Aro & Peltonen 2020; SAMOK – Suomen opiskelijakuntien liitto 2021.) Yksi suurimmista mietteistä onkin, että miten voimme opiskeluyhteisössä tukea opiskelijoitamme niin, etteivät he uupuisi ja tulisi hoidon tarvetta (Vähäsarja 2021). Yksin asuvat kokevat luonnollisesti enemmän yksinäisyyttä kuin perheelliset (SAMOK – Suomen opiskelijakuntien liitto 2021). Näyttää siltä, että opettajina olemme ensin yrittäneet selvitä digiloikasta, jotta opetus ja opiskelu etänä mahdollistuvat. Jos tilanne jatkuu, tai otamme etäopetuksesta elementtejä, meidän tulee kehittää ratkaisuja, miten saamme luotua yhteisöllisyyden tunteen ja sosiaaliset verkostot etänä. Etäopetuksessa on huomioitava muutakin kuin opittava asia, on kyse myös dialogisuuden ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistamisesta.

Lähteet

Salmela-Aro, K. & Peltonen, M. 2020. Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointi jatkaa laskua. Helsingin yliopisto. [Viitattu 3.5.2021]. Saatavissa: https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/opetus-ja-opiskelu-yliopistossa/yliopisto-opiskelijoiden-hyvinvointi-jatkaa-laskua

SAMOK – Suomen opiskelijakuntien liitto. 2021. AMK-opiskelijoiden etäopiskelukyselyn tulokset. [Viitattu 1.6.2021]. Saatavissa: https://samok.fi/wp-content/uploads/2021/05/amk-opiskelijoiden-etaopiskelukyselyn-tulokset-2021.pdf

Vähäsarja, S. 2021. Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat lisääntyivät harpaten viime vuonna – näillä 5 tavalla se näkyy. [Viitattu 3.4.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11888188