Nuorten näkökulma kirkon digitaalisiin palveluihin huomioitava

Erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat olemassa kirkonkin arjessa. Kirkon palveluja käyttäville nuorille digitaalisten palvelujen käyttö on tuttua ja he odottavat niitä kirkolta. Nuorten mielipiteet ja toiveet digitaalisia palveluja kohtaan on tarpeellista huomioida kirkon piirissä, jotta niistä voidaan kehittää heillekin soveltuvia.

Kirjoittajat: Outi Huhtajärvi & Päivikki Lahtinen

Digitalisaation nopea kehitys haastaa kirkkoa arvioimaan ja kehittämään parempia ja saavutettavampia palveluja. Kirkon digitalisaatio -strategian ydinteemana on ihmislähtöisyys, joten digitaalisten palveluiden halutaan olevan ihmisten apuna sekä tukena ja ihmistä varten. Kirkon yleisstrategia puhuu samaa kieltä, ovet auki kaikille ja lähimmäisenrakkaus keskiöön. (Kirkkohallitus 2020; Kirkkohallitus 2025.)

Nuorten tulevaisuudenusko koetuksella

Globaali maailmantilanne ja kiihtyvä digitalisaation kehitys vaikuttavat myös nuoriin. Nuoret kokevat paineita ympäröivästä yhteiskunnasta ja sosiaalinen media nousee esiin erityisenä stressin aiheuttajana. Nuorten tulevaisuudenusko on laskenut hälyttävästi. Huoli ilmastonmuutoksesta, sodista, työn saamisesta ja yhteiskunnassa vallalla olevista arvoista on todellinen. Myös yleiset sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat nuorten turvattomuuden tunteeseen ja haastavat mielenhyvinvointia. Nuoret kokevat myös yksinäisyyttä ja huolta omasta ja muiden mielenterveydestä. (Happonen & Laine 2026; Kauhanen ym. 2022; Veijonaho & Salmela-Aro 2025.)

Z-sukupolvi, eli vuoden 1995 jälkeen syntyneet, ovat syntyneet valmiiksi digitaaliseen maailmaan tai kehitys on tapahtunut yhtä matkaa nuorten kasvaessa (Piispa 2018; Katz ym. 2021). Vaikka nuoret ovat kasvaneet samaan tahtiin teknologian kehityksen ja digitalisaation lisääntymisen kanssa, eivät tavat ja välineet tukea heitä ole kehittyneet samassa suhteessa kaikkien uusien mullistusten edessä. Olisiko kirkolla mahdollisuus tarjota parempaa ja ajankohtaisempaa apua ja tukea nuorille? Voisiko matalan kynnyksen digitaaliset palvelut olla tähän hyvä väylä? Nuorten kokemaan ilmastoahdistukseenkin digitaaliset palvelut voisivat olla avuksi tunteiden käsittelyssä ja aktiivisen toimijuuden vahvistamiseksi.

Nuorten kokemuksia kirkon digitaalisista palveluista

Huhtajärvi (2026) toteutti yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa ja osana Kirkon digitalisaatiostrategia -projektia YAMK-opinnäytetyön soveltavana laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Z-sukupolven kokemuksia kirkon ihmislähtöisistä digitaalisista palveluista ja kuinka niitä voitaisiin kehittää nuorten näkökulmasta. Tavoitteena oli saada uutta tietoa seurakuntien digitaalisen työn kehittämiseksi. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää 18–30-vuotiasta täysi-ikäistä nuorta ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Tutkimuksessa ilmeni, että nuoret ovat luontaisia teknologian ja palveluiden käyttäjiä. Nuoret käyttävät sosiaalista mediaa tiedonlähteenä ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Samaan aikaan nuoret tunnistivat sosiaalisen median negatiiviset vaikutukset omaan elämäänsä, ja he kokivat paineita mahtua tiettyyn muottiin, mitä esimerkiksi erilaiset somesisällöt tuottavat. Tiedon määrä ja sen vastaanottaminen tahtomattaankin ahdistivat nuoria. (Huhtajärvi 2026.)

Kirkon palvelut ja digitaalisten palveluiden suuntaviivat

Haastatellut nuoret arvostivat kirkon tekemää auttamistyötä. Kirkon nuorisotyö, yhteisöllisyys ja tarjotut sosiaaliset tilat koettiin omalle kohderyhmälle tärkeiksi. Diakoniatyö oli tunnettu työmuoto ja sitä arvostettiin. Nuoret toivoivat, että eri olemassa olevia palveluja tuotaisiin vahvemmin esiin. Nuoret toivoivat myös kirkon digitaalisten palveluiden olevan saavutettavia, yhdenvertaisia ja syrjinnästä vapaita olevia ympäristöjä. Nuoret halusivat lempeää kohtaamista, ja sitä ettei ketään tuomittaisi, vaan he saisivat olla juuri sellaisia kuin ovat. Aitous näkyi myös suhteessa tekoälyyn, sen nähtiin olevan hyödyllinen esim. chatbottina, mutta sen ei tulisi korvata ihmisen tarjoamaa apua ja palvelua. (Huhtajärvi 2026.)

Tutkimuksen tulokset näyttäytyvät selvinä. Nuoret odottavat kirkon digitaalisten palveluiden olevan yhdenvertaisia, avoimia ja matalakynnyksisiä. Nuorten kehittämisehdotuksina kirkon digitaalisille palveluille nousi esiin selkeämpi viestintä sosiaalisessa mediassa, chat-palvelut, etävastaanotot, kirkon oma sovellus ja hyvinvointiteemaiset webinaarit. Nuoret kokivat tärkeäksi sen, että eri ikäiset ihmiset pääsevät osalliseksi palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen. Nuoret arvioivat ihmislähtöisyyden olevan erityisen sopiva arvo kirkolle. Nuorten mielestä kirkko on nimenomaan ihmisiä varten. Tulokset osoittavat, että nuorten näkökulma, osallisuus ja ihmislähtöisyys on tärkeää nostaa keskiöön kirkon digitaalisia palveluja suunniteltaessa ja toteuttaessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jo nyt seurakunnissa tarttumalla nuorten ehdotuksiin sekä selvittämällä paikallisesti oman alueen nuorten toiveita. Nuoret korostivat eri ikäryhmien huomioon ottamista digitaalisia palveluita suunniteltaessa, joten osallisuuden vahvistamista seurakunnissa kannattaa laajentaa koskemaan kaikkia sukupolvia esimerkiksi kyselyillä, palautteiden kautta ja työpajatoiminnalla.

Lähteet

Happonen, K. & Laine, S. (toim.). 2026. Ihan paineissa: Nuorisobarometri 2025. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.57049/nts.1883

Huhtajärvi, O. 2026. Digitaaliset palvelut Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa nuorten näkökulmasta: Z-sukupolven kokemuksia ihmislähtöisestä digitalisaatiosta kirkossa. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveyspalveluiden digiasiantuntija (YAMK). Viitattu 19.5.26. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604298561

Katz, R., Ogilvie, S., Shaw, J. & Woodhead, L. 2021. Gen Z, Explained. The Art of Living in a Digital Age. Chicago:The University of Chicago Press.

Kauhanen, L., Wan Mohd Yunus, W. M. A., Lempinen, L., Peltonen, K., Gyllenberg, D., Mishina, K., Gilbert, S., Bastola, K., Brown, J. S. L. & Sourander, A. 2022. A systematic review of the mental health changes of children and young people before and during the COVID-19 pandemic. European child & adolescent psychiatry. Vol. 32, 995–1013. Viitattu 19.5.26. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s00787-022-02060-0

Kirkkohallitus. 2020. Ovet auki – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026. Viitattu 19.5.26. Saatavissa https://evl.fi/plus/wp-content/uploads/sites/3/2023/09/Ev.lut_.kirkko-strategia.pdf

Kirkkohallitus. 2025. Ihmislähtöisiä kirkon palveluita digitaalisesti. Kirkon digitalisaatiostrategia 2026–2031. Yleisosa. Helsinki: Kirkkohallitus. Viitattu 19.5.26. Saatavissa https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4444

Piispa, M. 2018. Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos.

Veijonaho, S. & Salmela-Aro, K. 2025. Nuoret ja Ilmastonmuutos – ilmastonmuutokseen liittyvät lukiolaisnuorten hyvinvointi- ja toimintaprofiilit. Psykologia 4/2022, 313–330. Viitattu 19.5.26. Saatavissa https://doi.org/10.62443/psykologia.v57i4.110981

Kirjoittajat

Outi Huhtajärvi on kirkon nuorisotyönohjaaja ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveyspalveluiden digiasiantuntijaksi (sosionomi YAMK).

Päivikki Lahtinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa tuntiopettajana.

Artikkelikuva: https://unsplash.com/photos/space-gray-iphone-6-on-book-near-black-wireless-headphones-v0HbU2CNJFs (Unsplash Licence)