Esimerkkejä biojätteen lajittelun tehostamistoimenpiteistä vuonna 2024

Vuonna 2021 voimaan astunut jätelaki on alkanut vaikuttamaan taajamien asukkaiden elämään viimeistään tänä kesänä, kun biojätteen erilliskeräysvelvoite laajeni koskemaan kaikkia yli 10 000 asukkaan taajamia. Alueellisesti velvoite voi koskea myös harvemmin asuttuja alueita, kuten Etelä-Karjalassa koko maakuntaa ja sen asukkaita. Kampanjointi biojätteen lajittelun tehostamiseksi on ajankohtaista kaikkialla Suomessa, sillä suuri osa biojätteestä päätyy yhä sekajätteen joukkoon. Tässä artikkelissa nostetaan esimerkkejä vuonna 2024 toteutetuista lajittelun tehostamistoimenpiteistä Suomessa.

Kirjoittajat: Marjo Maijanen & Kaisu Isomäki

Biojätteen lajitteluvelvoite koskettaa suurta osaa suomalaisista

Suomessa biojätteen lajittelun säädökset tiukentuivat heinäkuussa 2024. Jätelakia täydentävän asetuksen mukaan kunnan tulee järjestää biojätteen erilliskeräys kaikille kiinteistöille yli 10 000 asukkaan taajama-alueella. (Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021.) Tämän myötä lajitteluvelvoitteen piiriin kuuluvat taloyhtiöiden ja omakotitalojen asukkaat sekä mökkiläiset voivat kierrättää biojätteensä keräysastiaan, jonka jäteauto käy säännöllisesti tyhjentämässä. Vaihtoehtoisesti asukkaat voivat kompostoida biojätteensä ja ilmoittaa siitä kompostointi-ilmoituksella. (Etelä-Karjalan Jätehuolto a, b.)

Kuva 1. Haja-asutusalueella kompostori on hyvä vaihtoehto biojätteen kierrättämiseksi. (Kuva: Marjo Maijanen)

Lainsäädännön lisäksi asukkaita velvoittavat kunnalliset jätehuoltomääräykset, jotka tarkentavat lainsäädäntöä alueellisesti esimerkiksi laajentamalla keräyksen taajamien ulkopuolelle tai ulottamalla lajitteluvelvoitteen alle 10 000 asukkaan taajama-alueille (Ympäristöministeriö). Esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla Ekoroskin toiminta-alueella biojätteen lajitteluvelvoite koskee kaikkia asuinkiinteistöjä ja loma-asuntoja (Etelä-Karjalan Jätehuolto a; Ekorosk). Käytännössä siis kaikkien näiden alueiden biojätteiden pitäisi päätyä kiertoon joko jatkojalostettavaksi tai omiin kompostoreihin, mutta todellisuus on toinen. Kotitalouksien sekalaisesta jätteestä, yhdyskuntajätteestä eli puhekielessä seka- tai kuivajätteestä tehdään koostumustutkimuksia. Kaikesta biojätteestä noin 60 % päätyy sekajätteen joukkoon (Valtioneuvosto 2020). Suomen Kiertovoima pitää yllä valtakunnallista koostumustietopankkia, jonne tulokset kirjataan. Vuonna 2023 koostumustutkimuksissa sekajätteestä löytyi 32,3 % biojätettä. Biojätteen määrä oli vähentynyt alle prosentin vuodesta 2020. (Suomen Kiertovoima.)

Nostoja biojätteen lajittelun tehostamiseen liittyvistä toimenpiteistä Suomessa

Mihin kuuluvat esimerkiksi kalan ruodot, kahvipakkaukset, kuplamuovi tai vaikka kiuaskivet? Moni jäteyhtiö panostaa neuvontaan ja lajittelutiedon lisäämiseen, ja useilta nettisivuilta löytyy hyvin tietoa lajittelusta myös jätekohtaisesti.

Tapahtumissa ja neuvontakiertueilla asukkaat pääsevät keskustelemaan kierrättämisestä alan ammattilaisten kanssa. Rosk’n Rollin jäteasemilla järjestettiin kesällä 2024 neuvontaa ja onnenpyörä (Rosk’n Roll 2024). Salpakierron kierrätyskoutsit kiertävät kesätapahtumissa toimialueellaan ja Loimi-Hämeen Jätehuollolla oli talvella neuvontakiertue kauppojen yhteydessä (Salpakierto 2024; Loimi-Hämeen Jätehuolto 2024a). Lisäksi eri puolilla Suomea järjestetään kierrätykseen liittyviä tapahtumia, kuten Jätteiden yö Sastamalassa ja Forssassa, jossa lajittelun pariin johdatetaan muun muassa kierrätysaiheisten pelien avulla (Loimi-Hämeen Jätehuolto 2024b). Lisäksi esimerkiksi Perämeren Jätehuolto (2024) on järjestänyt Marttojen kanssa yhteistyössä kompostointikursseja.

Jotkut jätehuoltoyhtiöt tarjoavat ilmaisia biojätepusseja. Stormossen tarjoaa omia paperisia biojätepusseja mm. hyötykäyttöasemilta, kirjastoilta, Vaasan kansalaisinfosta ja kokeiluna muutamista kaupoista (Stormossen 2024). Botniarosk jakaa ilmaisia biojätepusseja ja -telineitä hyötykäyttöasemilta. Biojätteen keräysastiat ovat pääosin maksullisia, mutta mm. Botniaroskilta saa ilmaisen biojäteastian taloyhtiöille ja Vestialta saivat nyt ne, joille biojätteen lajittelu muuttuu pakolliseksi Ylivieskan alueella (Botniarosk 2024; Vestia).

Myös omaperäisiä ideoita, joilla on pyritty kannustamaan asukkaita kierrättämään biojätteitä, löytyy. Keväällä 2024 Oulun seudulla toimiva Kiertokaari arpoi kuukausittain vuoden maksuttoman biojätepalvelun biojätekeräykseen liittyneiden kesken (Kiertokaari). Pirkanmaan Jätehuolto taasen pyysi asukkailta yhtiön 30-vuotissyntymäpäivien lahjatoiveena biojätettä (Pirkanmaan Jätehuolto 2024).

Kohdennettua kampanjointia hankkeen voimin

Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hanke kampanjoi Lappeenrannassa biojätteen lajitteluun liittyen kevään 2024 aikana kohdennetusti kahdeksan kerrostalon asukkaille. Kampanjan aikana kaikkiin taloihin jaettiin tiedotteita ja paperisia biojätepusseja postiluukuista. Kampanja oli eri kerrostaloissa hieman erilainen: osaan taloista jaettiin ilmaiseksi lajitteluastioita, osa sai jätekatokseen postilaatikon, josta sai hakea ilmaisia biojätepusseja ja osalle järjestettiin asukasiltamat. Kampanjan loppuvaiheessa asukkaat saivat osallistua vapaaehtoiseen haastatteluun. Haastatteluun osallistuneet kokivat lajittelun tärkeäksi ja olivat yllättyneitä, kuinka paljon biojätettä sekajätteen seassa todella on. Ilmaiseksi jaetut paperiset biojätepussit ja lajitteluastiat saivat kehuja, minkä lisäksi asukkaat pitivät tärkeänä, että lajittelutietoutta ja sen tärkeyttä lisätään tiedottamisen avulla. (Maijanen & Heikkilä 2024.)

Etelä-Karjalan Jätehuolto on järjestänyt Lappeenrannassa biojätteen erilliskeräystä jo vuodesta 2002 ja silti kuivajätteen seassa on hankkeen koostumustutkimusten perusteella yli 30 % biojätettä, joten työtä riittää vielä. Biojätteen lajittelun tehostaminen on osa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hanketta (LAB 2023). Seuraavaksi hanke kampanjoi Savitaipaleella. Kampanjan alussa järjestetään asukastilaisuus, jossa keskustellaan asukkaiden kanssa biojätteen lajittelusta ja pyritään selvittämään, millä tavoin heidän talossaan voitaisiin lisätä biojätteen lajittelua.

Lähteet

Botniarosk. 2024. Biojätteen erilliskeräys. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://botniarosk.webflow.io/fi/lajittelu/jatetyypit/biojatteen-erilliskerays

Ekorosk. Vapaa-ajan asunnoissa. Viitattu 9.7.2024. Saatavissa https://www.ekorosk.fi/fi/kotitaloudet/lajittelu/vapaa-ajan-asutuksen-kerayspaikat/

Etelä-Karjalan Jätehuolto a. Pientalot ja loma-asunnot. Viitattu 9.7.2024. Saatavissa https://ekjh.fi/pientalot-ja-loma-asunnot/

Etelä-Karjalan Jätehuolto b. Kompostointi. Viitattu 9.8.2024. Saatavissa https://ekjh.fi/kompostointi/

Kiertokaari. Ilmoita liittymisestä biojätekeräykseen nyt. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://kiertokaari.fi/voima/

LAB. 2023. Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa – ASKI. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.12.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/asukaslahtoiset-kiertotalouden-ratkaisut-etela-karjalassa-aski

Loimi-Hämeen Jätehuolto. 2024a. LHJ:n biojätteen neuvontakierros starttaa ensi viikolla. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://lhj.fi/lhjn-biojatteen-neuvontakierros-starttaa-ensi-viikolla/

Loimi-Hämeen Jätehuolto. 2024b. Tapahtumat. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://lhj.fi/lajittelu-ja-neuvonta/tapahtumat/

Maijanen, M. & Heikkilä, H. 2024. Lauritsalan biojätekokeilut: Asukaslähtöisiä ratkaisuja Etelä-Karjalassa. LAB Pro. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/lauritsalan-biojatekokeilut-asukaslahtoisia-ratkaisuja-etela-karjalassa/

Perämeren Jätehuolto. 2024. Kompostointikurssit yhteistyössä Marttojen kanssa. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://jakala.fi/ajankohtaista/kompostointikurssit/

Pirkanmaan Jätehuolto. 2024. Biojäte on paras lahja! Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://pjhoy.fi/30vee/

Rosk’n Roll. 2024. Tuo jätepulmasi jäteasemalle. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://rosknroll.fi/tuo-jatepulmasi-jateasemalle/

Salpakierto. 2024. Kierrätyskoutsit tavattavissa erilaisissa kesätapahtumissa ympäri toimialuetta. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://salpakierto.fi/kierratyskoutsit-tavattavissa-erilaisissa-kesatapahtumissa-ympari-toimialuetta/

Stormossen. 2024. Biojäte. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://www.stormossen.fi/lajitteluohjeet/biojate/

Suomen Kiertovoima. Biojätteen osuus kotitalouksien sekajätepussissa vähenemässä. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://kivo.fi/biojatteen-osuus-kotitalouksien-sekajatepussissa-vahenemassa/

Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021. Finlex. Viitattu 9.7.2024. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210978#Pidm46111191718992

Valtioneuvosto. 2020. Suomalaiset laiskoja lajittelemaan biojätettä – erilliskeräyksen ympäristöhyötyjä ei tunnisteta. Viitattu 9.8.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/suomalaiset-laiskoja-lajittelemaan-biojatetta-erilliskerayksen-ymparistohyotyja-ei-tunnisteta-1

Vestia. Ylivieskan taajamassa lajiteltava biojätteet 1.7.2024 alkaen. Viitattu 10.7.2024. Saatavissa https://www.vestia.fi/ylivieska-biojate/

Ympäristöministeriö. Jätelaki ja asetukset – mikä muuttui, miten toimin? Viitattu 12.8.2024. Saatavissa https://ym.fi/jatteet/jatelaki

Kirjoittajat

Marjo Maijanen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian insinööriksi ja on harjoittelijana mukana EAKR-rahoitteisessa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa.

Kaisu Isomäki toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä EAKR-rahoitteisessa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa.

Artikkelikuva: Tehostamiskampanjan ajan kahden taloyhtiön asukkaat saivat napata paperisia biopusseja käyttöönsä jätekatokseen asennetusta postilaatikosta (Kuva: Kaisu Isomäki)