Lauritsalan biojätekokeilut: Asukaslähtöisiä ratkaisuja Etelä-Karjalassa

Lauritsalan biojätekokeiluissa Lappeenrannassa pyrittiin tehostamaan biojätteen lajittelua asukaslähtöisillä ratkaisuilla. ASKI-hankkeen puitteissa kahdeksassa kerrostalossa toteutettiin erilaisia biojätteen erilliskeräyksen tehostamiseen tähtääviä kampanjoita, kuten biopussien ja lajitteluastioiden jakoa, sekä asukasiltoja. Kokeilujen tulokset osoittavat, että monipuoliset toimenpiteet ja aktiivinen viestintä lisäävät asukkaiden tietoisuutta ja sitoutumista biojätteen lajitteluun.

Kirjoittajat: Marjo Maijanen & Henri Heikkilä

Valtakunnallinen jätesuunnitelma ja ruokahävikin vähentäminen

Suomen Kiertovoima ry ylläpitää koostumustietopankkia, johon kunnalliset jätelaitokset ilmoittavat sekajätteen koostumustutkimusten tulokset. Vuonna 2023 koko Suomessa biojätettä oli kuivajätteen seassa 32,3 %. (Suomen Kiertovoima 2024.) Tämä osoittaa, että biojätteen lajittelussa on vielä paljon parannettavaa.

Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite edellyttää muun muassa seka- ja biojätteen koostumustutkimusten lisäämistä. Näin saadaan tarkempaa tietoa jätteiden koostumuksesta ja voidaan kohdentaa lajitteluneuvontaa, sekä ruokahävikin vähentämistoimia entistä tehokkaammin. (Ympäristöministeriö 2022.)

Etelä-Karjalassa biojätteen lajittelu on kannattavaa, sillä yhdestä biojätepussista voidaan tuottaa biokaasua, joka riittää jopa kahden kilometrin ajomatkalle (Etelä-Karjalan Jätehuolto 2022).

ASKI-hanke: Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut

Etelä-Karjalassa toteutetaan ASKI-hanketta, jonka tavoitteena on edistää kiertotaloutta kolmella eri työpaketilla:

Asukaslähtöinen biojätteen lajittelun tehostaminen
Kiertotalouden asukaslähtöiset ratkaisut
Kiertotalouden palvelut kartalle asukkaan näkökulmasta. (LAB University of Applied Sciences 2024.)

Hankkeeseen osallistui kahdeksan kerrostaloa Lappeenrannasta joulukuu 2023- toukokuu 2024 välillä, ja sen tavoitteena oli saada asukkaat lajittelemaan biojätteet oikein, sekä kerätä tietoa keinoista, jotka auttavat lisäämään lajittelua.

Kuva 1. Taloyhtiöihin jaettiin ilmaisia paperisia biojätepusseja. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Kokeiluina tiedotusta, haastatteluja, lajitteluastioita ja biojätepusseja

Ensimmäisessä kokeilussa jaettiin kaikille kahdeksalle kerrostalolle alkutiedote, jossa kerrottiin kampanjasta ja sen kestosta. Kampanjan aikana postiluukuista jaettiin biopusseja ja kaksikielisiä lajitteluohjeita. Asukkailla oli mahdollisuus osallistua puhelinhaastatteluun ja saada palkkioksi elokuvalippuja. Haastatteluun osallistui 11 asukasta kuudesta kerrostalosta. Tähän kokeiluun osallistui yhteensä 124 asuntoa.

Toisessa kokeilussa lisättiin edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi lajitteluastioiden jako. Kerrostaloissa koettiin olevan vähän tilaa lajittelulle allaskaapin alla, joten jaoimme asukkaille käytännöllisiä lajitteluastioita. Lajitteluastiat jaettiin kerrostalojen pihalla kahdesti, ja niitä oli mahdollista hakea jälkikäteen. Kokeiluun osallistui kaksi kerrostaloa, joissa oli yhteensä 46 asuntoa.

Kolmannessa kokeilussa tarjottiin biopusseja jätekatoksessa olevasta postilaatikosta kaikkien talojen yhteisten toimenpiteiden lisäksi. Jätekatoksiin asennettiin postilaatikot, jotka täytettiin biopusseilla tarpeen mukaan. Biopussien menekki ei kuitenkaan ollut kovin suurta. Kokeiluun osallistui kaksi kerrostaloa, joissa oli yhteensä 48 asuntoa.

Asukasilta ja viestintä

Toukokuussa järjestettiin asukasiltamat kolmen vierekkäisen kerrostalon asukkaille. Illan aikana tarjottiin pientä syömistä, kysely biojätteen lajittelusta sekä toiminnallista ohjelmaa. Mukana oli myös Etelä-Karjalan Jätehuolto pitämässä lajittelupeliä. Illan aikana kävijöitä oli 18. Lisäksi Lappeenrannan asuntopalvelu on viestinyt kampanjasta omissa sosiaalisen median kanavissaan.

Kuva 2: Infograafi Lauritsalan biojätteen keräyksen tehostamiskokeiluista (Katariina Pakarinen)

Johtopäätökset

Lauritsalan biojätekokeilut osoittavat, että asukaslähtöisillä ratkaisuilla voidaan tehostaa biojätteen lajittelua ja edistää kiertotaloutta. Kampanjoiden monipuoliset toimenpiteet, kuten biopussien ja lajitteluastioiden jakaminen, sekä asukasillat, auttavat lisäämään tietoisuutta ja sitoutumista biojätteen lajitteluun.

Kampanjan tuloksia oli tarkoitus arvioida kuivajätteen koostumustutkimuksilla ennen ja jälkeen kampanjan. Koostumustutkimukset saatiin hyvin toteutettua, mutta niissä huomattiin tulosten sattumanvaraisuus. Otanta oli pieni, kun jokaisesta kerrostalosta tutkittiin vain yksi 660l kuivajäteastia. Astia oli voinut täyttyä nopeastikin esimerkiksi siivouksen tai asunnosta muuton yhteydestä. Kaikista tuloksista saatiin kuitenkin hyvää yhteenvetoa alueen tilanteesta. Biojätteen osuus kuivajätteen seassa oli noin 30 % ja sen osuus oli hiukan noussut kampanjan jälkeen.

Kampanjan onnistumista arvioitiin myös asukkaiden haastattelujen perusteella. Haastatteluun sai osallistua kaikki asukkaat ja erityisesti toivottiin asukkaita, jotka eivät lajittele jätteitä. Haastatteluun osallistui asukkaita, jotka kokevat jätteiden lajittelun tärkeänä. He antoivat positiivista palautetta kampanjan aikana jaetuista biojätepusseista, sekä lajitteluastioista. Haastatteluissa kävi ilmi, että kampanjointi ja tiedon lisääminen lajittelusta koettiin tärkeänä.

Lähteet

Etelä-Karjalan Jätehuolto. 2022. Biojätteet Hyödyksi! Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://indd.adobe.com/view/b35b2652-4fc3-45a8-be19-98f7cf48b7c2

LAB University of Applied Sciences. 2024. Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa – ASKI. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/asukaslahtoiset-kiertotalouden-ratkaisut-etela-karjalassa-aski

Suomen Kiertovoima. 2024. Koostumustietopankki. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://kivo.fi/ymmarramme/koostumustietopankki/

Ympäristöministeriö. 2022. Kierrätyksestä kiertotalouteen. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027. 2022:13. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163978/YM_2022_13.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kirjoittajat

Marjo Maijanen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian insinööriksi ja on harjoittelijana mukana Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa.

Henri Heikkilä toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa ja projektipäällikkönä ESR+-rahoitteisessa KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1350881 (CC0)