Ehdotus uudeksi energiatehokkuusdirektiiviksi laadittiin 14.7.2021. Ehdotuksen mukaan energiatehokkuusratkaisuja on pidettävä etusijalla tehtäessä suunnittelu- ja investointipäätöksiä ja laadittaessa uusia sääntöjä tai lakeja kaikille toimialoille, joilla on vaikutusta energiankulutukseen tai energiatehokkuuteen. Ehdotuksessa energiakatselmuksien pakollisuus on muutettu määräytyvän energiankulutuksen, eikä yrityskoon mukaan.

Kirjoittaja: Mika Keski-Luopa

Uudet energiatehokkuusvaatimukset auttavat ilmastoneutraalin Euroopan saavuttamisessa

Ennusteiden mukaan nykyiset lainsäädäntöön asetetut energiatehokkuustoimet johtaisivat noin 45 prosentin kasvihuonepäästöjen vähennykseen vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna, kun ei oteta huomioon maankäytön päästöjä ja hiilen sitomista. Vuoden 2030 ilmastotavoitesuunnitelmassa esitetään kunnianhimoisempia tavoitteita. Tavoitteiden toteuttamiseksi Euroopan komissio ilmoitti vuonna 2021 55- valmiuspaketista ”Fit for 55”. 55- valmiuspaketissa esitetään kasvihuonepäästöjen vähentämisen vähintään 55 prosentilla 2030 mennessä ja ilmastoneutraalin Euroopan saavuttamisesta vuonna 2050. (Euroopan komissio 2021, 2)

Vaikutusarvioinnin mukaan energiatehokkuutta olisi parannettava huomattavasti nykyisestä 32,5 prosentin tavoitetasosta. Tämä tarkoittaa energiatehokkuuden edistämistä aina, kun se on kustannustehokasta. ”Energiatehokkuus etusijalle”-ajatus nousee Euroopan unionin energiapolitiikan johtavaksi periaatteeksi. Energiatehokkuusratkaisuja on esityksen mukaan pidettävä etusijalla tehtäessä suunnittelu- ja investointipäätöksiä ja laadittaessa uusia sääntöjä tai lakeja. (Euroopan komissio 2021, 2–3)

Yritysten energiatehokkuus

Teollisuudessa energiatehokkuutta on vuosikymmenten aikana parannettu merkittävästi. Silti edelleen riittää kustannustehokkaita säästömahdollisuuksia. Lämmitys ja jäähdytys vievät noin puolet Euroopan unionin energian loppukulutuksesta. Teollisuudessa on vielä paljon mahdollisuuksia vähentää energiankäyttöä saavuttaen silti prosessien ja kiinteistöjen tarvitsemat lämpötilat. Lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuudella on ratkaiseva osuus Euroopan unionin tavoitteessa siirtyä puhtaaseen ja hiilineutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä. (Euroopan komissio 2021, 3)

Energiatehokkuusdirektiivillä on yhteys erityisesti lämmityksen ja jäähdytyksen osalta uusiutuvia energialähteitä koskevaan direktiiviin. Energiatehokkuusdirektiivi tarjoaa puitteet jäsenvaltioiden uusiutuvan energian potentiaalin ja lämmityksen sekä jäähdytyksen energiatehokkuuden määrittämiselle. Direktiivissä edellytetään jäsenvaltioita tekevän toimenpiteitä tämän potentiaalin hyödyntämiseksi. (Euroopan komissio 2021, 8)

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoittaman Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeessa on mukana 11 pien- ja mikroyritystä Kymenlaakson ja Etelä – Karjalan maaseudulta.  Analysointien perusteella METE- yrityksissä uusiutuvan energian käyttö on suhteellisen vähäistä ilmalämpöpumppuja lukuun ottamatta. Näitä METE-yrityksissä käytetään tukilämmitysmuotona ja tiloissa, jotka kaipaavat kesällä jäähdytystä. Analyysissä havaittiin yrityksillä myös olevan potentiaalia aurinkoenergian hyödyntämiseen.

Harva yritys toimii 24/7. Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeen (METE) tapausyrityksiä analysoimalla suurimmaksi geneeriseksi energiatehokkuuskeinoksi nousi sisälämpötilan laskeminen yritysten toiminta-aikojen ulkopuolella. Yrityksen toimitilojen lämpötilaa voisi pudottaa käyttöajan ulkopuolella yrityksen toiminnan siitä kärsimättä. Yhden asteen pudotus huonelämpötilassa tarkoittaa viiden prosentin säästöä lämmityskuluissa (Motiva 2021).

Uudessa ehdotuksessa energiatehokkuusdirektiiviksi todetaan, että on epätodennäköistä uuden energiatehokkuuden tavoitetason toteutuvan pelkästään markkinavoimien, markkinajärjestelyiden ja teknologian kehittämisen avulla (Euroopan komissio 2021, 2). Tämä voi tuoda uusia velvoitteita yrityksille energiatehokkuuden parantamiseksi. METE-hankkeessa pyritään etsimään keinoja, joilla nykyisiä laitteita voitaisiin käyttää energiatehokkaammin säätämällä laitteita ja järjestelmiä sekä muuttamalla toimintatapoja.

Energiakatselmuksen pakollisuuden kriteerit muuttuvat

Voimassa olevassa energiatehokkuusdirektiivissä jäsenvaltioiden edellytetään vaativan pakollisia energiakatselmuksia suurilta yrityksiltä ja kehittävän ohjelmia, joilla kannustetaan pk-sektorin yrityksiä teettämään energiakatselmuksia (Euroopan komissio 2021, 14). Yritys on suuri, jos kaksi seuraavista rajoista ylittyy: henkilöstömäärä >250, liikevaihto >40 M€, taseen loppusumma >20 M€. Yrityskoko on huono mittari määriteltäessä energiakatselmuksen pakollisuutta, sillä yrityskoko ei välttämättä korreloi yrityksen energiankäyttöä.

Uudessa ehdotuksessa pk-yritysten kannustus teettää energiakatselmuksia pysyy ennallaan. Uutta ehdotuksessa on, että yrityksiltä, joiden keskimääräinen energiankulutus on yli 100 TJ/a edellytetään energianhallintajärjestelmän käyttöönottoa. Pakollinen neljän vuoden välein tehtävä energiakatselmus koskisi yrityksiä, joiden energiankulutus on yli 10 TJ/a ja joilla ei ole käytössä energianhallintajärjestelmää. Energiatehokkuussopimuksen täytäntöön panneet yritykset vapautetaan edellä mainituista pakollisista toimista, jos energiatehokkuussopimus on vaatimusten mukainen. (Euroopan komissio 2021, 104–105).

10 Tj on 2778 MWh. METE-yritysten energiankulutus on enemmillään alle 20 prosenttia energiakatselmuksen pakollisuuden alarajasta. Energiakatselmus ei ole tulossa pakolliseksi mikro- ja pienyrityksille. Muutoksen vaikutukset näkyvät suurimmissa teollisuuden pk-sektorin yrityksissä ja suurissa yrityksissä, jotka eivät harjoita teollista toimintaa.  Uusitun energiatehokkuusdirektiivin tullessa voimaan suuret pk-sektorin teollisuusyritykset joutuvat tekemään energiakatselmuksen neljän vuoden välein ja vähän energiaa kuluttavat suuret yritykset vapautuvat energiakatselmuksen tekemisestä.

Lähteet

Euroopan komissio. 2021. Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu). [Viitattu 10.11.2021]. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:a214c850-e574-11eb-a1a5-01aa75ed71a1.0009.02/DOC_1&format=PDF

Motiva. 2021.  Hallitse huonelämpötiloja. [Viitattu 17.11.2021]. Saatavilla: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/hallitse_huonelampotiloja

Kirjoittaja

Mika Keski-Luopa on energiatekniikan insinööri, joka on lisäksi käynyt materiaali- ja energiakatselmoijan koulutuksen. Kirjoittaja toimii energia-asioiden TKI-asiantuntijana METE-hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on edistää Kaakkois-Suomen maaseudun mikro- ja pienyritysten energiatehokkuutta.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/623458 (CCo)

Julkaistu 25.11.2021

Viittausohje

Keski-Luopa, M. 2021. Energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotuksen suurimmat vaikutukset yrityksien energiatehokkuusvaatimuksiin. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/energiatehokkuusdirektiivin-muutosehdotuksen-suurimmat-vaikutukset-yrityksien-energiatehokkuusvaatimuksiin/