Energiatehokkuuteen tai uusiutuvaan energiaan tehdyt investoinnit ovat tehokas tapa pienentää yrityksen hiilijalanjälkeä ja ympäristövaikutuksia, sekä saavuttaa taloudellisia säästöjä. Energiatehokkuuden parantamisen muita hyötyjä yrityksille ovat esimerkiksi rakennusten arvonnousu, asiakastyytyväisyys, vastuullisuus, yrityksen maine ja kilpailukyky. Energiatehokkuuden parantamistoimenpiteet kannattaa toteuttaa kassavirtaneutraalisti siten, että investointi maksaa itsensä energiansäästöillä.

Kirjoittaja: Mika Keski-Luopa

Järjestelmien energiatehokkuudella on väliä

Lämpöpumput ovat yleisin maaseudulla käytössä oleva uusiutuvan energian muoto. Kiinteistön lämmityksen lisäksi lämpöpumppuja voidaan käyttää teollisuuden prosesseissa. Lämpöpumput ovatkin hyvä keino saavuttaa taloudellisia säästöjä ja ympäristöhyötyjä. Lämpöpumppujärjestelmien mitoituksessa on otettava huomioon lämmönkulutuksen ja lämmönlähteen vaihtelut. Järjestelmät kannattaakin mitoittaa joustaviksi, jotta ne voivat palvella hyvällä hyötysuhteella kaikissa tilanteissa.

Ilmanvaihdon lämpöhäviöiden osuus lämmitysenergiasta on tyypillisesti 25–35 prosenttia kohteissa, joissa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa (Motiva 2016b). Uudet rakennukset varustetaan rakennusmääräysten mukaisesti ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Suomessa on paljon vanhempia kiinteistöjä, joissa ilmanvaihtoa ei ole varustettu lämmöntalteenottoratkaisuilla. Näissä tapauksissa koneelliseen poistoilmanvaihtoon on jälkeenpäin asennettavissa lämmöntalteenottoratkaisuja.

Suomessa aurinkoenergian tuotto painottuu kesäaikaan. Siksi kesällä paljon sähköä kuluttavat kiinteistöt ovatkin ideaalisimmat kohteet aurinkosähkön tuotannolle. Alueellisia aurinkosähköjärjestelmätarjouksia voi vertailla aurinkosahkoakotiin.fi-sivuston kautta.

Teollisuusyrityksissä paineilma on usein tarpeellinen, mutta kallis käyttöhyödyke. Paineilmakompressorit käyttävät teollisuuden sähköenergiasta 3-12 prosenttia, mutta paineilmajärjestelmä on merkittävimpiä kohteita, joissa kohtuullisin keinoin voidaan säästää sähköä (Hagner, 4). Lämmönvaihdinten likaantumisesta johtuvien kustannusten arvioidaan olevan vuosittain Suomessa 500 miljoonaa euroa (Motiva 2016a, 3). Lämmönvaihtimia on esimerkiksi lämpöpumpuissa ja kylmälaitteissa.

Energiakatselmuksissa pyritään etsimään keinoja, joilla nykyisiä laitteita voitaisiin käyttää energiatehokkaammin säätämällä laitteita ja järjestelmiä sekä muuttamalla toimintatapoja. Motivan mukaan energiakatselmuksissa on havaittu, että toimistorakennuksien energiansäästöpotentiaali on 15 prosenttia ja PK-teollisuuden kiinteistöissä ja tehdaspalvelujärjestelmissä 16 prosenttia (Motiva 2018, 14–16).  Palvelualalla noin kolmasosa energiakatselmuksissa havaituista energiansäästötoimenpiteistä voidaan toteuttaa säätämällä laitteita ja järjestelmiä, sekä muuttamalla toimintatapoja (Motiva 2018, 6).

METE, Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hanke

Energiakatselmuksia tehdään pääasiassa keskisuurille ja suurille yrityksille, mutta energiasäästötoimenpiteet ovat samankaltaisia yrityskoosta riippumatta. Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen rahoittaman 1,5 vuotta kestävän METE-hankkeen tavoitteena on edistää Kaakkois-Suomen maaseudun mikro- ja pienyritysten elinvoimaisuutta ja energiansäästöä. Se tapahtuu tuottamalla tietoa uusituvista energiaratkaisuista ja energiatehokkuutta edistävistä toimenpiteistä sekä teknologioista. LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanina hankkeessa toimii JS Enviro. Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut- hankkeen logossa on ylhäällä teksti METE ja alhaalla teksti maaseudun vähähiiliset energiaratkaisut. Logon värit tarkoittavat sähköä, lämpöä, jäähdytystä ja uusiutuvaa energiaa.

Kuva 1.  Maaseudun mikroyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeen logo. (Kuva: METE-hanke)

Hankkeeseen valitaan mukaan 20–30 pien- ja mikroyritystä Kaakkois-Suomen maaseudulta. Ensimmäisessä vaiheessa valittujen yritysten energiankulutus analysoidaan. Tuloksista tehdään raportti, jossa kuvataan mitä yleisiä energiatehokkuustoimenpiteitä erilaisissa tapauksissa voisi tehdä. Tämän vaiheen painopiste on käyttötottumuksien ja eri laitteiden käyttöaikojen muutoksissa.

Toisessa vaiheessa tiedon tuottamista syvennetään 5–8 tapausyrityksen avulla. Näiden avulla tehdään tarkempia esimerkkilaskelmia energiatehokkuuden parantamiseksi eri energiankulutusprofiileille usealta eri toimialalta. Tämä vaihe pitää sisällään myös laskelmia esimerkinomaisista energiatehokkuusinvestoinneista, joita eri tapauksissa kannattaisi tehdä.

Kaikki tuotettu tieto julkaistaan erilaisten digitaalisten kanavien kautta yritysten käyttöön siten, ettei mukana olleiden yksittäisten yritysten tietoja voida tunnistaa. Tuloksia ja aiheeseen liittyviä blogeja julkaistaan myös hankkeen kotisivuilla, sekä myöhemmin perustettavilla hankkeen Facebook-sivuilla. Fyysisiä keskustelu- ja infotilaisuuksia tullaan järjestämään syksystä 2021 alkaen koronan sallimissa puitteissa. Tapausyritysten kanssa tehdään myös videoita, joissa yrityksen edustaja kertoo muille yrityksille heidän energiantehokkuustoimenpiteistään.  Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan kolmen vuoden kuluessa sen päättymisestä esimerkiksi opinnäytetyönä tehtävällä yrityskyselyllä. Opinnäytetyön kustannuksista vastaa LAB.

Lähteet

Hagner, B. Energiakatselmoijan käsikirja osa 3 luku 2. [Viitattu 10.3.2021]. Saatavilla: http://www.motiva.fi/files/1720/kat-energiakatselmoijan-kasikirja-osa-3-2-A.pdf

Motiva. 2016a. Energiatehokas lämmönsiirto. [Viitattu 10.3.2021]. Saatavilla: https://www.motiva.fi/files/11078/Energiatehokas_lammonsiirto_opas.pdf

Motiva. 2016b. Lämmitysenergiankulutus. [Viitattu 10.3.2021]. Saatavilla: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiaeksperttitoiminta/tietoa_energian-_ja_vedenkulutuksesta/lammitysenergiankulutus

Motiva. 2018. Energiakatselmus kannattaa. [Viitattu 10.3.2021]. Saatavilla: https://www.motiva.fi/files/15399/Energiakatselmus_kannattaa_2018.pdf

Kirjoittaja

Mika Keski-Luopa on energiatekniikan insinööri, joka on lisäksi käynyt materiaali- ja energiakatselmoijan koulutuksen. Kirjoittaja toimii energia-asioiden TKI-asiantuntijana METE– hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on edistää Kaakkois-Suomen maaseudun mikro- ja pienyritysten energiatehokkuutta.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/liikemies-ohjaus-menestys-tilastot-3492380/ (CC0)

Julkaistu 7.4.2021

Viittausohje

Keski-Luopa, M. 2021. Energiatehokkuus tehostaa yritystoimintaa. LAB Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/energiatehokkuus-tehostaa-yritystoimintaa/