CSUQ - tehokas työkalu käytettävyyden arviointiin

Computer System Usability Questionnaire (CSUQ) on laajasti käytetty työkalu erilaisten järjestelmien käytettävyyden arviointiin. Kysely soveltuu niin ohjelmistojen, verkkosivustojen kuin mobiilisovellustenkin arviointiin. Sen avulla organisaatiot voivat kerätä arvokasta tietoa käyttäjäkokemuksesta ja kehittää järjestelmiään vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita.

Kirjoittaja: Sami Heikkinen

Jim Lewis kehitti CSUQ-kyselylomakkeen vuonna 1995 järjestelmien kokonaisvaltaiseen arviointiin käytettävyystutkimuksen lopuksi. CSUQ muistuttaa läheisesti Lewisin aiemmin kehittämää Post-Study System Usability Questionnaire (PSSUQ) -kyselyä, jossa on vain pieniä eroja sanamuodoissa. PSSUQ suunniteltiin alun perin henkilökohtaisesti täytettäväksi, kun taas CSUQ suunniteltiin täytettäväksi postitse tai verkossa (Lewis 1995).

Kyselyn rakenne ja osa-alueet

CSUQ koostuu 19 väittämästä, joita käyttäjä arvioi seitsemänportaisella asteikolla ”vahvasti eri mieltä” – ”vahvasti samaa mieltä”. Kyselyssä on mahdollista valita myös vaihtoehto ”ei sovellettavissa”. Väittämät on muotoiltu positiivisesti, mikä tekee kyselystä helposti lähestyttävän ja selkeän täyttää.

Kyselyn tulokset voidaan jakaa neljään pääkategoriaan: järjestelmän hyödyllisyys, tiedon laatu, käyttöliittymän laatu ja yleinen tyytyväisyys. Tämä jaottelu auttaa tunnistamaan, millä osa-alueilla järjestelmä toimii hyvin ja missä on vielä kehitettävää. Esimerkiksi järjestelmä voi olla teknisesti toimiva, mutta käyttöliittymän heikkoudet voivat haitata sen tehokasta käyttöä.

Soveltuvuus eri toimialoille

CSUQ:ta on hyödynnetty monipuolisesti eri aloilla. Terveydenhuollon mobiilisovelluksissa sitä on käytetty esimerkiksi arvioimaan alkoholin kulutuksen seurantaan tarkoitettua SmartIntake-sovellusta. Tutkimus osoitti CSUQ:n tehokkuuden mobiilisovellusten käytettävyyden mittaamisessa ja korosti sen mukautuvuutta perinteisten tietokoneohjelmien ulkopuolelle (Fazzino et al. 2018).

Koulutuksen saralla CSUQ:ta on sovellettu oppimisenhallintajärjestelmien arvioinnissa. Utami et al. (2021) käyttivät kyselyä Moodle-pohjaisen oppimisalustan arviointiin heikommassa asemassa olevien koulujen tarpeisiin. Tämä vahvisti kyselyn soveltuvuuden koulutusteknologian arviointiin. Tolle et al. (2020) puolestaan hyödynsivät CSUQ:ta kemian oppimispelin käytettävyyden testaamisessa, mikä edelleen osoitti kyselyn monipuolisuuden erilaisissa oppimisympäristöissä.

Kyselylomakkeen sisältö

CSUQ:n 19 väittämää kattavat järjestelmän käytön eri näkökulmat. Ensimmäiset väittämät keskittyvät järjestelmän yleiseen käytettävyyteen, kuten ”Olen tyytyväinen siihen, kuinka helppoa järjestelmää on käyttää” ja ”Järjestelmän käyttö oli yksinkertaista”. Nämä väittämät antavat yleiskuvan järjestelmän käytettävyydestä.

Seuraavat väittämät pureutuvat järjestelmän tehokkuuteen ja käytön oppimiseen. Käyttäjältä kysytään esimerkiksi, pystyikö hän suorittamaan tehtävät tehokkaasti ja nopeasti, ja oliko järjestelmän käytön oppiminen helppoa. Nämä kysymykset auttavat ymmärtämään, miten hyvin järjestelmä tukee käyttäjän työskentelyä.

Virheiden käsittelyyn liittyvät väittämät selvittävät, miten hyvin järjestelmä tukee käyttäjää ongelmatilanteissa. Kyselyssä tiedustellaan muun muassa virheilmoitusten selkeyttä ja sitä, kuinka helposti käyttäjä pystyi toipumaan virhetilanteista. Tämä on tärkeää, sillä hyvä virhetilanteiden hallinta on keskeinen osa käyttäjäkokemusta.

Käytännön hyödyt organisaatioille

CSUQ:n vahvuus on sen monipuolisuus ja mukautuvuus erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kyselyn avulla voidaan kerätä arvokasta tietoa käyttäjätyytyväisyydestä ja järjestelmän suorituskyvystä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää järjestelmien kehittämisessä ja käyttäjäkokemuksen parantamisessa. Sitorus (2023) käytti CSUQ:ta ”Jeknyong”-jätteenkeräyssovelluksen käytettävyyden arvioinnissa, mikä korosti kyselyn käyttökelpoisuutta arkipäivän teknologioiden kehittämisessä.

CSUQ:n edut verrattuna muihin kyselyihin

CSUQ:lla on useita etuja verrattuna muihin käytettävyyskyselyihin. Toisin kuin esimerkiksi System Usability Scale (SUS), CSUQ:n kaikki väittämät on muotoiltu positiivisesti. Tämä tekee kyselystä helpommin ymmärrettävän ja vähentää vastaajien kognitiivista kuormitusta. Positiivinen muotoilu auttaa myös välttämään väärinymmärryksiä, joita voi syntyä negatiivisten väittämien kanssa.

Kyselyn laajuus (19 väittämää) mahdollistaa yksityiskohtaisemman analyysin kuin lyhyemmät kyselyt. Neljän pääkategorian avulla organisaatiot voivat tunnistaa tarkemmin, millä osa-alueilla järjestelmä toimii hyvin ja missä on kehitettävää. Tämä helpottaa kehitysresurssien kohdentamista oikeisiin asioihin.

Tulevaisuuden näkymät

Digitaalisten järjestelmien merkityksen kasvaessa myös tarve luotettaville käytettävyyden arviointityökaluille kasvaa. CSUQ:n kaltaiset standardoidut kyselyt tarjoavat organisaatioille mahdollisuuden arvioida ja kehittää järjestelmiään systemaattisesti. Erityisesti mobiilisovellusten ja verkkopalveluiden yleistyminen luo uusia mahdollisuuksia CSUQ:n soveltamiselle.

Tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntäminen voi tulevaisuudessa tehostaa CSUQ-tulosten analysointia. Automaattinen analyysi voisi auttaa tunnistamaan trendejä ja kehityskohteita nopeammin ja tarkemmin. Tämä mahdollistaisi ketterämmän järjestelmäkehityksen ja nopeamman reagoinnin käyttäjien tarpeisiin.

Yhteenveto

CSUQ on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi käytettävyyden arvioinnissa eri aloilla. Sen jäsennelty lähestymistapa mahdollistaa arvokkaan tiedon keräämisen käyttäjätyytyväisyydestä ja järjestelmän suorituskyvystä. LAB-ammattikorkeakoulussa opetetaan CSUQ:n hyödyntämisessä osana järjestelmien kehittämistä ja kehitetään erilaisia palveluja TKI-toiminnan muodossa.

Lähteet

Fazzino, T., Martin, C. & Forbush, K. 2018. The remote food photography method and smartintake app for the assessment of alcohol use in young adults: feasibility study and comparison to standard assessment methodology. JMIR mHealth and uHealth. Vol. 6(9). Viitattu 6.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.2196/10460

Lewis, J. 1995. Computer System Usability Questionnaire. International Journal of Human-Computer Interaction. Vol. 7(1), 57-78.

Sitorus, Y. 2023. Evaluation of the level of usefulness of the ”jeknyong” application using the computer system usability questionnare (csuq) method. Journal of Informatics Information System Software Engineering and Applications. Vol. 5(2), 92-103.

Tolle, H., Hafis, M., Supianto, A. & Arai, K. 2020. Perceived usability of educational chemistry game gathered via csuq usability testing in indonesian high school students. International Journal of Advanced Computer Science and Applications. Vol. 11(3). Viitattu 6.2.2025. Saatavissa http://dx.doi.org/10.14569/IJACSA.2020.0110389

Utami, I., Fakhruzzaman, M., Fahmiyah, I., Masduki, A. & Kamil, I. 2021. Customized moodle-based learning management system for socially disadvantaged schools. Bulletin of Electrical Engineering and Informatics. Vol. 10(6), 3325-3332. Viitattu 6.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.11591/eei.v10i6.3202