Askelmerkki kohti seuraavaa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa

Yhdistä, toimi ja kiihdytä. Korkeantason asiantuntijaryhmä suosittelee merkittäviä uudistuksia EU:n seuraavaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan. Samaan aikaan EU:ssa käydään keskustelua muistakin vaihtoehdoista TKI-rahoituksen kehittämiseksi.

Kirjoittaja: Elina Humala

Isoimmat uudet avaukset

Euroopan komission asettama korkeantason asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on neuvoa komissiota seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman suunnittelussa, julkaisi 16.10.2024 loppuraporttinsa ja strategiset suosituksensa. Ryhmä ehdottaa merkittäviä uudistuksia EU tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan, mukaan lukien riippumattoman teollisen kilpailukyvyn ja teknologian neuvoston sekä eurooppalaisen yhteiskunnallisten haasteiden neuvoston perustamista yhteistutkimuksen ohjaamiseksi (European Commission 2024). Tämä tarkoittaisi, että valtaosa seuraavasta ohjelmasta, alustavasti nimeltään puiteohjelma 10 tai FP10, hallinnoitaisiin komission ulkopuolella. Nykyisin Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) vastaa huippututkimuksen rahoituksesta, ja Euroopan innovaationeuvosto (EIC) tukee innovaatiorahoitusta. Näiden rinnalle ehdotetaan nyt kahden uuden neuvoston perustamista, joiden tavoitteena olisi sitouttaa merkittävät sidosryhmät rahoituksen valintaan ja ohjaukseen sekä samalla tehdä hakuilmoituksista vähemmän rajaavia.

Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Manuel Heitorin mukaan Euroopan tulisi toteuttaa muutosohjelma, joka keskittyy neljään kriittiseen ja keskinäisesti riippuvaiseen toimintakokonaisuuteen (neljä neuvostoa). Tämä muutosohjelma tulisi jalkauttaa konkreettisin toimin Horisontti Eurooppa -ohjelman viimeisinä vuosina (2025–2027), jotta rakenteet olisivat valmiit seuraavalle ohjelmakaudelle (2028–2034). (Heitor et al. 2024.)

Ryhmä suosittelee myös, että tutkimus- ja innovaatiobudjettia kasvatettaisiin merkittävästi nykyisestä 93,5 miljardista eurosta 220 miljardiin euroon, jotta Euroopan kilpailukyky säilyisi. Euroopan on todettu jääneen jälkeen kilpailijoistaan. Budjetin korottamisen perusteluina on mm. se, että aikaisemmissa ohjelmissa jokainen investoitu euro on tuottanut vähintään viisi euroa hyötyä yhteiskunnalle. Lisäksi monet erinomaisiksi arvioidut hakemukset ovat jääneet ilman rahoitusta, mikä on johtanut resurssien tuhlaukseen valmisteluvaiheessa. (European Commission 2024.) Raportissa korostetaan, että budjetin kasvattamisen lisäksi tarvitaan muita julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta Eurooppa voi kuroa kiinni muiden maiden etumatkaa.

Kolmas merkittävä uudistusehdotus on sisällyttää ohjelmaan ”kaksoiskäyttöön” tarkoitetut innovaatiot, jotka voivat vastata myös turvallisuus- ja puolustushaasteisiin. Kaksoiskäytön perusteluna on, että sitä esiintyy jo luonnostaan, ja Euroopan muuttunut turvallisuustilanne puoltaa tutkimuksen rahoittamista, joka voi johtaa kaksoiskäyttöön. (European Commission 2024.)

Kokonaisuudessaan raportti tarjoaa 12 suositusta, joiden tavoitteena on parantaa EU tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Tämän toivelistan hyväksyminen ei ole varmaa, mutta se ilmestyy keskellä keskusteluja, jotka voivat johtaa merkittäviin uudistuksiin EU tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa. Euroopan komission sisällä valmistellaan parhaillaan ehdotuksia vieläkin radikaalimmille muutoksille, kuten tutkimus- ja innovaatiovarojen yhdistämiselle yhdeksi kilpailukykyrahastoksi osana seuraavaa pitkäaikaista budjettia vuosille 2028–2034 (Zubașcu 2024). Nämä ehdotukset saattavat osittain olla ristiriidassa keskenään, ja on mielenkiintoista seurata, mitkä ideat saavat kannatusta jäsenvaltioilta ja Euroopan parlamentilta.

Ryhmän suositukset hallintoon liittyen

Edellä mainittujen lisäksi ryhmä ehdottaa kokeellisen yksikön perustamista testaamaan uusia ohjelmia ja välineitä nopealla rahoituksella (esim. innovaatiopalkinnot, ARPA-tyyppiset ohjelmat, tekoälytyökalut ja innovatiiviset menetelmät ideoiden tunnistamiseen ja ehdotusten arvioimiseen). Lisäksi ryhmä ehdottaa huonosti suoriutuvien ohjelmien, kuten EIT- ja EIE-rahoituksen, lopettamista. Ryhmä haluaa myös radikaalin uudistuksen hakemusjärjestelmään ajatusmallilla ”luotetaan ensin, arvioidaan myöhemmin”. (European Commission 2024.)

Kansainvälinen yhteistyö

Tutkimusyhteisöt ovat korostaneet kansainvälisen yhteistyön merkitystä jo pitkään. EU tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmissa on ollut erilaisia lähestymistapoja viimeisten 40 vuoden aikana. Esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa korostettiin avoimuutta koko maailmalle, kun taas nykyisessä Horisontti Eurooppa -ohjelmassa on jo rajoituksia joidenkin maiden osallistumiselle. Työryhmä ehdottaa, että uudelle ohjelmakaudelle omaksuttaisiin tarkka, yksityiskohtainen ja tarkoituslähtöinen lähestymistapa kansainväliseen yhteistyöhön, jotta monimutkaisempi ja geopoliittisesti muuttuva ympäristö voidaan ottaa paremmin huomioon. Työryhmän mukaan maat voivat olla sekä kumppaneita, kilpailijoita että systeemisiä vastustajia, ja sama maa voi edustaa eri rooleja eri tki-alueilla (European Commission 2024.)

Seuraavaksi

Seuraavan ohjelmakauden ja FP10-ohjelman valmistelu jatkuu aktiivisesti loppuvuoden ajan. Ursula von der Leyen jatkaa komission puheenjohtajana toiselle viisivuotiskaudelle, ja hän korosti linjapuheessaan Euroopan kilpailukyvyn vahvistamista tulevan komission politiikan johtotähtenä (von der Leyen 2024). Jää nähtäväksi, miten uudet komissaarit sovittavat yhteen von der Leyenin tavoitteet EU-ohjelmien vähentämisestä ja asiantuntijaryhmän ehdotukset kahden uuden neuvoston perustamisesta.

Jäsenvaltiot antoivat kesäkuussa omat näkemyksensä tulevan ohjelmakauden valmisteluun. ERAC:n lausunnossa korostettiin tarvetta vahvistaa jäsenvaltioiden roolia strategisten suunnitelmien ja työohjelmien suunnittelussa sekä rajoittaa suuria uudistuksia (General Secretariat of the Council 2024). Asiantuntijaryhmän ehdotus kahdesta uudesta neuvostosta saattaa olla ristiriidassa tämän kanssa. Syksyllä odotetaan myös Horisontti Eurooppa -ohjelman väliarviota ohjelman tuloksellisuudesta. Lisäksi sadat eri tahot ovat antaneet kannanottoja ohjelmasta kuluneen vuoden aikana, mikä kaikki vaikuttaa Euroopan komission valmistelutyöhön FP10-ohjelman lainsäädäntöehdotusta koskien. Ehdotus odotetaan julkaistavan vuoden 2025 puolivälissä, ja neuvottelut neuvostossa ja Euroopan parlamentissa pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2027 loppuun mennessä.

Lähteet

European Commission. 2024. Align, act, accelerate – Research, technology and innovation to boost European competitiveness. Directorate-General for Research and Innovation. Publications Office of the European Union.

General Secretariat of the Council. 2024. ERAC Opinion on Guidance for the next Framework Programme for Research & Innovation. Viitattu 21.10.2024. Saatavilla file:///C:/Users/z109374/Downloads/adopted_ERAC_Opinion_FP_10_28062024_st11678.en24.pdf

Heitor, M., Ivanova, I. & Lemaître, M. 2024. Expert group report on the interim evaluation of Horizon Europe – Launch event. 16.10.2024. https://webcast.ec.europa.eu/high-level-group-event-with-commissioner-2024-10-16

von der Leyen, U. 2024. Statement at the European Parliament Plenary by President Ursula von der Leyen, candidate for a second mandate 2024-2029. European Commission. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/statement_24_3871

Zubașcu, F. 2024. Commission prepares to bundle all research and innovation money into competitiveness fund. Science Business. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa https://sciencebusiness.net/fp10/commission-prepares-bundle-all-research-and-innovation-money-competitiveness-fund

Kirjoittaja

Elina Humala, LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön TKI-päällikkö, vastaa työssään rahoitushakujen operatiivisesta toteutuksesta. Hän myös huolehtii yksikkönsä asiantuntijoiden TKI-osaamisen hyödyntämisestä ja sen kehittymisestä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/820173 (CC0)