Arviointitieto hyvinvointialueen päätöksenteon tukena

Hyvinvointialueiden päätöksenteossa tarvitaan luotettavaa ja vertailukelpoista arviointitietoa. Arviointi tukee strategista johtamista, auttaa suuntaamaan kehittämistä ja vahvistaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Tarkastuslautakunnat ovat keskeisessä roolissa tiedon tuottajina, mutta arviointikäytännöt vaihtelevat alueittain. Yhdenmukaisuuden lisääminen edellyttää hyvinvointialueiden tarkastuslautakuntien ja arviointihenkilöstön tiivistä yhteistyötä sekä yhteistä käsitteistöä arviointityössä.

Kirjoittajat: Jaana Koskela & Sari Suominen

Hyvinvointialueuudistuksella on tavoiteltu yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamista sekä hyvinvointierojen kaventumista Suomessa. Sillä on tavoiteltu myös kustannusten kasvun hillintää. Hyvinvointialueiden ensimmäisen kauden aluevaltuustot ovat johtaneet isoa suomalaista reformia. Muutosjohtaminen vaatii luotettavaa tietopohjaa, jotta päätökset perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon. Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena onkin myös tieto- ja tiedolla johtamisen vahvistaminen. Sen saavuttaminen edellyttää yhtenäistä tietopohjaa. Tietojen yhtenäisyydellä varmistetaan samalla niiden vertailukelpoisuus ja mahdollistetaan laadukas toiminnan ja talouden arviointi. (Leppänen ym. 2024.)

Julkishallinnon arvioinnille ei vakiintuneita standardeja

Arviointi on tapa arvottaa toimintoja tai kokonaisuutta. Arvioinnilla kerrotaan, missä on onnistuttu, ja missä olisi parantamisen varaa. Arvioinnin tuella annetaan kehittämisehdotuksia ja voidaan osoittaa toiminnan tuloksellisuus. Arvioinnin tehtävänä on siten auttaa organisaatiota ja sen johtoa suoriutumaan paremmin ja saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. (Aalto-Kallio ym. 2009, 1–3, 120.)

Julkisessa johtamisessa korostuvat hyvä hallinto, sen edistäminen sekä avoimuus ja läpinäkyvyys. Keskiössä on luottamus. (Valtioneuvosto 2025, 10–16.) Julkiseen johtamiseen yhdistetty avoimuus liittyy myös siihen, että kansalaisten on mahdollista arvioida julkishallinnon toimivuutta (Virtanen & Stenvall 2019, 128). Tarkastuslautakunnat ovat avaintoimijoita julkishallinnossa ja sen arvioinnissa. Arviointitiedon tuottaminen on tietojohtamisen näkökulmasta keskeinen osa julkista hallintoa, julkisjohtamista ja julkista talousjohtamista (Vakkuri ym. 2021, 74).

Hyvinvointialueen tarkastuslautakunta on suoraan valtuuston alainen, muusta hallinnosta riippumaton toimielin. Tarkastuslautakunnan päätehtävänä on arvioida, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet, ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain arviointikertomuksen, jossa aluevaltuustolle raportoidaan arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään hyvinvointialueen tilinpäätöksen yhteydessä. (Laki hyvinvointialueesta 611/2021.)

Tarkastuslautakunnan arviointityölle ei ole Suomessa kansallista standardia. Standardisointiyrityksiä on kyllä ollut, mutta arviointien standardisointia Suomessa on haastanut se, että arvioinnin laatu ja laajuus ovat aina suhteessa arviointikohteeseen, jotka vaihtelevat paljon. (Virtanen 2007, 210–211.) Arviointikohteet valitaan arviointisuunnitelman perusteella: arvioinnit ovat lähtökohtaisesti erilaisia ja tilannesidonnaisia. Lisäksi arviointistandardit ovat kulttuurisidonnaisia (Virtanen 2007, 237). Maailmalta haettavat mallit eivät välttämättä sovellu suomalaiseen yhteiskuntaan.

OECD (2020) on antanut kansainvälisen arviointisuosituksen, joka on ensimmäinen oikeudellinen ohje aiheesta. Suosituksessa määritellään kolme keskeistä pilaria, joilla varmistetaan päätöksenteon arvioinnin vaikuttavuus: rakenne, laatu ja käyttö. Jotta arviointitieto on käytettävää ja hyödynnettävää, tulee sen olla laadukasta ja luotettavaa. OECD:n suosituksessa kannustetaan ottamaan käyttöön laatustandardeja ja -mekanismeja, joilla varmistetaan arviointiprosessin ja lopputuotoksen laatu. (Salama & Picalarga 2024, 331.)

Aluevaltuutetut odottavat säännöllistä arviointitietoa

Tarkastuslautakunnan arviointitehtävä kohdistuu hyvinvointialueen strategiselle tasolle. Lautakunta toimii aluevaltuuston ”silmälaseina”. Tarkastuslautakunnan arviointityö perustuu valtuustokaudelle laadittuun arviointisuunnitelmaan, jossa määritellään arviointikohteet hyvinvointialuestrategian pohjalta. Vuosittain lautakunta hyväksyy työohjelman, jossa hyväksytään muun muassa kunkin arviointikohteen tiedonhankintatavat. Keskeisimpiä tiedonhankintatapoja ovat arviointitilaisuudet, joissa lautakunta kuulee tilivelvollisia ja muita asiantuntijoita. Näillä menetelmillä taataan laadukasta arviointia ja arviointitietoa päätöksentekijöille.

Koskelan (2025, 75–78) tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kehittää Lapin hyvinvointialueen arviointitiedon raportointia. Kehittämistyössä toteutettiin palautekysely aluevaltuustolle. Saadun palautteen mukaan aluevaltuutetut odottavat arviointikertomukselta ennen kaikkea arviointitiedon luotettavuutta ja raportoinnin selkeyttä. Valtuutetut odottavat myös säännöllistä arviointitietoa päätöksenteon tueksi. Arviointitiedon kiteyttäminen palvelee aluevaltuutettuja arviointitiedon hyödyntäjinä.

Kehittämistyössä toteutettu Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden arviointikertomusten vertailuanalyysi toi esille arviointityön, arviointitiedon raportoinnin ja arviointikertomusten moninaisuuden: arviointikertomukset poikkesivat toisistaan niin rakenteeltaan kuin sisällöltään. (Koskela 2025, 66–67.)

Arviointihenkilöstön yhteistyö keskiössä tulevaisuudessa

Koskelan (2025, 80–81) kehittämistyön tulokset vahvistavat, että julkishallinnon arvioinnille ei ole olemassa kansallista ohjeistusta, standardeja tai yhtenäisiä toimintatapoja. Koska standardit arviointikertomukselle puuttuvat, korostuu yhteistyön, yhteisen keskustelun ja yhteisen käsitteistön tarve hyvinvointialueilla. Muuten on riski, että arviointityö ja arviointitiedon raportointitavat entisestään eriytyvät.

Arviointityön suunnitelmallisuus on keskeinen elementti arvioinnin kohdentamisessa sekä arvioinnin laadun ja arviointitiedon hyödynnettävyyden kannalta. Jotta arvioinnit voivat vastata päätöksenteon arviointitiedon tarpeisiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, edellyttää se julkishallinnon arviointihenkilöstön aktiivista yhteistyötä. (Koskela 2025, 72, 81.)

Lähteet

Aalto-Kallio, M., Saikkonen P. & Koskinen-Ollonqvist, P. 2009. Arvioinnin kartalla matka teoriasta käytäntöön. Pori: Kehitys.

Koskela, J. 2025. Valtuutetuille kohdennetun arviointitiedon raportoinnin kehittäminen arviointikertomuksessa. Case: Lapin hyvinvointialue. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutus. Lahti. Viitattu 24.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052114324

Laki hyvinvointialueesta 611/2021. Finlex. Viitattu 4.5.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2021/611

Leppänen, P., Sorvettula, J. & Valli-Lintu, A. 2024. Hyvinvointialue. Järjestäminen, hallinto ja talous. Helsinki: Alma Talent.

OECD. 2020. Recommendation of the Council on Public Policy Evaluation. OECD Legal Instruments. Viitattu 23.5.2025. Saatavissa https://legalinstruments.oecd.org/en/instruments/OECD-LEGAL-0478

Salama, C. & Picalarga, S. 2024. Promoting policy evaluation across government: The contribution of the OECD recommendation to public policy evaluation. Evaluation. Vol. 30 (3), 327–337. Viitattu 5.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/13563890241234699

Vakkuri, J., Oulasvirta, L., Koponen, H., Vinnari, E., & Sinervo, L.-M. 2021. Talouden hallinta ja johtaminen julkisessa toiminnassa. Teoksessa Kalliomäki, H., Karppi, I. & Mäntylä, N. (toim.). Julkinen toiminta murroksessa: Tampereen ja Vaasan yliopistojen hallintotieteiden valintakoeteos 2021. Vaasan yliopiston raportteja 24. 65–79. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-958-7

Valtioneuvosto. 2025. Demokratian ja kansallisen menestyksen puolesta: Julkisen johtamisen arvot ja periaatteet. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:27. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 19.4.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-742-3

Virtanen, P. 2007. Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki: Edita.

Virtanen, P. & Stenvall, J. 2019. Julkinen johtaminen. Helsinki: Tietosanoma Oy.

Kirjoittajat

Jaana Koskela toimii ulkoisena tarkastajana Lapin hyvinvointialueen tarkastuspalveluissa ja on valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulun uudistavan johtamisen YAMK-koulutuksesta.

Sari Suominen työskentelee johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/99113 (CC0)