Johtaminen on tullut entistä haasteellisemmaksi yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössämme. Erityisesti itsensä johtamisen merkitys korostuu johtamisen tärkeänä perustana. Johtamisen ollessa tavoitteellista vuorovaikutusta, jossa vaikutetaan ja tullaan vaikutetuiksi, on sen oltava myös arvostavaa yhteistoimintaa, joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Myös itsensä johtamisessa kannattaa toimia arvostavasti ja muistaa pitää huolta myös omasta hyvinvoinnista mahdollistaakseen muiden johtamisen ja muista huolen pitämisen.

Kirjoittaja: Nina Haukemaa

Mitä on älykäs johtaminen

Älykkäässä johtamisessa lähestytään älykkyyttä laaja-alaisesti, mikä ei ole uusi asia, mutta usein unohdettu näkökulma. Älykkyyttä voidaan katsoa olevan neljänlaista: käden älykkyyttä (taitoa tehdä asioita), pään älykkyyttä (kykyä järkeillä asioita), sydämen älykkyyttä (tietoisuutta omista tunteista) ja sielun älykkyyttä (selkeyttä toimintaa ohjaavista arvoista). Johtamisessa tämä siis tarkoittaa, että johtajan on käytännöllisen ja rationaalisen älykkyyden lisäksi osattava käyttää emotionaalista ja henkistä älykkyyttä. Älykäs johtaminen pohjaa myös laaja-alaiseen ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on tekevä, tietävä, tunteva ja merkitystä etsivä. Perinteisesti asioiden johtaminen (management) ja ihmisten johtaminen (leadership) on erotettu toisistaan, ja vaikka näissä johtamisen osa-alueissa on monia eroavaisuuksia älykkäässä johtamisessa asioiden ja ihmisten johtaminen yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi (leaderment). (Sydänmaanlakka 2024, 23-25)

Älykkään johtamisen viitekehys

Sydänmaanlakka (2024) toteaa että älykäs johtaminen on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa asioiden ja ihmisten johtaminen yhdistetään. Johtamisen perustehtävä on prosessi, joka pitää sisällään ainakin suunnittelua, organisointia, vaikuttamista, kontrollointia, ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa, oli sitten kyseessä asioiden, ihmisten tai itsensä johtaminen. Älykäs johtaminen on johtajan ja asiantuntijoiden välinen vuorovaikutusprosessi, jossa he tietyssä tilanteessa yrittävät saavuttaa tavoitteet mahdollisimman tehokkaasti. Määritelmän voisi kiteyttää jopa muotoon: johtaminen on tavoitteellista yhteistoimintaa. Mahdollisesti eniten vaikutteita älykäs johtaminen on saanut systeemiajattelusta, tavoitejohtamisesta, tilannejohtamisesta, transformatiivisesta johtamisesta, tiimijohtamisesta, arvojohtamisesta ja itsensä johtamisesta. Näiden teorioiden parhaat piirteet ovat siirtyneet osaksi älykästä johtamista. Älykäs johtaminen ei ole uusi yksinkertainen johtamisen ismi, vaan se on johtamisen innovaatio, jossa johtaminen on päivitetty vastaamaan nykyisen toimintaympäristön haasteisiin. Siinä yhdistyvät johtamisen käytäntö ja teoria innovatiivisella tavalla peilattuna nykyiseen nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Kaiken johtamisen lähtökohtana on kuitenkin itsensä johtaminen. Kyetäkseen johtamaan muita on ensin tunnettava itsensä, vahvuutensa, kehittämiskohteensa ja oltava tietoinen omista ajatuksista, tunteista ja arvoista. On siis ensin pystyttävä johtamaan itseään oppiakseen johtamaan muita. (Sydänmaanlakka 2024, 25-31)

Itsensä johtaminen osana älykästä johtamista asiantuntiatyössä

Älykkäässä organisaatiossa itsensä johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää ja työntekijöiltä odotetaan entistä itsenäisempää toimintaa ja vastuunkantoa. Itsenä johtaminen on siis entistä tärkeämpää. Älykkään itsensä johtamisen taustalla on kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, jossa yksilö on tekevä, ajatteleva ja tunteva henkilö. Itsensä johtaminen on ennen kaikkea itseensä tutustumista, jossa toistuvasti joutuu pohtimaan peruskysymyksiä kuten: Kuka minä olen? Missä minä olen? Minne minä olen menossa? Hyvä itsetuntemus mahdollistaa hahmottamaan sitä todellisuutta, jossa elää. Itsensä johtamisen perimmäinen tavoite on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Itsenä johtamien ei ole narsistista oman egon rakentamista, vaan itsensä tuntemista. Kun löytää itsensä ja pitää hyvää huolta itsestään on myös kyvykäs kohtaamaan toiset ja pitämään heistä huolta. On hyvä ymmärtää, että itsensä johtaminen on jatkuva oppimis- ja vaikuttamisprosessi, eikä siinä oletettavasti ikinä voi tulla täysin valmiiksi tai oppineeksi. (Sydänmaanlakka 2024, 39-41)

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen (2021) toteaa blogitekstissään että itsensä johtaminen on oman toiminnan suunnittelua, ohjaamista, seurantaa ja muuttamista – tavoitteena työhyvinvointi ja sujuva työ. Itsensä johtaminen on myös omien ajatusten ja tunteiden säätelyä. Itsensä johtaminen on rinnakkainen ilmiö ulkoapäin tulevalle johtamiselle ja näitä molempia johtamisen ilmiöitä tarvitaan sujuvaan toimintaan. Itsensä johtaminen ei siis ole yksintekemistä vaan se on yhteistyötä niin esihenkilön kuin vertaistenkin kesken. Itseään johtava henkilö asettaa oman työnsä tavoitteet huomioiden työyhteisönsä perustehtävän ja organisaation yhteiset tavoitteet. (Moilanen 2021)

LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön asiantuntijalehtorit ovat myös asiantuntijoita itsensä johtamisessa. Vaikka lähiesihenkilöt ohjaavat, seuraavat, tukevat ja ratkaisevat omien alaistensa työaikasuunnitteluun liittyvät ongelmatilanteet, lehtoreiden työaikasuunnittelu lähtee kuitenkin lehtorin omasta suunnitelmasta ja ehdotuksesta, eli siitä, miten lehtori johtaa itseään työnsuunnittelussa seuraavalle kalenterivuodelle. Lehtorit tuntevat siis itsensä, osaamisensa ja myös sen mihin he haluavat olla menossa. Työaikasuunnittelussa työtehtäviin voi siis suunnitella tehtäviä, joita ei ole aikaisemmin tehnyt ja joissa haluaa laajentaa osaamistaan. Tällaisia työtehtäviä voisivat olla esimerkiksi siirtyminen tekemään kilpaillun rahoituksen hankehakemusten vastuuvalmistelua rakennerahoitushakemusten lisäksi. Vuosityöaikaa tekevien lehtoreiden itsensä johtamiseen ja itsestään huolta pitämiseen kuuluu myös työpäivien ja työviikkojen rytmitys. LAB-ammattikorkeakoulussa käytössä oleva monipaikkainen eli kampuksilla ja etänä tehtävä työ osaltaan tarjoaa joustoa työelämään, ja on siten myös tukemassa ja mahdollistamassa itsensä johtamista oman työajan käytön suunnittelussa.

Lähteet

Moilanen, S. 2021. Kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja. Työ: terveys, turvallisuus: työhyvinvoinnin erikoislehti. Viitattu 31.10.2024. Saatavissa https://tttlehti.fi/kaikki-tarvitsevat-itsensa-johtamisen-taitoja/

Sydänmaanlakka, P. 2024. Innostu, innosta, innovoi: näkökulmia älykkääseen johtamiseen. Helsinki: Alma Talent.

Kirjoittaja

Nina Haukemaa toimii osaamispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1447917 (CC0)

Viittausohje

Haukemaa, N. 2024. Älykäs johtaminen on sekä asioiden että ihmisten johtamista. Askelmerkki kohti seuraavaa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/alykas-johtaminen-on-seka-asioiden-etta-ihmisten-johtamista/