Lasten ja nuorten hyvinvointi ja sosiaalisen median haitalliset vaikutukset ovat nousseet viime aikoina laajaan keskusteluun. Algoritmit ohjaavat sosiaalisen median käyttäjää, hyvässä ja pahassa. Sanonta ”se kasvaa, mitä ruokit”, sopii sosiaalisen median käyttäjää ohjaaviin mekanismeihin. Millaisia mahdollisuuksia on vähentää tai välttää sosiaalisen median haitallisia vaikutuksia, kun tunnemme tämän sosiaalisen median käyttäjän toimintaa ja ajattelua ohjaavan rakenteen? Voisimmeko terveydenhuollon ammattilaisina ohjata lapsia ja nuoria hyödyntämään aiempaa enemmän sosiaalisen median hyvinvointia tukevia sisältöjä?

Kirjoittajat: Venla Tuliniemi & Mia Blomqvist

Sosiaalinen media ja algoritmit

Sosiaalisen median sisältö perustuu pääsiassa algoritmeihin. Algoritmit ovat sääntöjä, joiden mukaan sosiaalisen median käyttäjälle näytetään tietynlaista sisältöä. Näytettävään sisältöön vaikuttaa se, mistä käyttäjä on ollut kiinnostunut, mistä tykännyt ja mitä kommentoinut. Algoritmit toimivat useimmiten ainoastaan palvelun tarjoajan tavoitteiden eduksi. Ne pyrkivät maksimoimaan ja optimoimaan sen ajan, jonka käyttäjä some-alustalla kuluttaa. Sosiaalinen media luo algoritmin avulla riippuvuutta, mielikuvia ja mielentiloja, joka voivat johtaa maailmankuvan kaventumiseen. Vaarana on, että vain tiettyä näkökulmaa voimistavat sisällöt vääristävät ajatteluamme (Auvinen 2021). Sosiaalisen median alkuperäinen hyvä tarkoitus yhdistää ihmisiä onkin kääntynyt myös polarisoitumiseen ja ääriajattelun lisääntymiseen.

Algoritmien seuraukset ovat erityisen vahingollisia nuorille ja lapsille. Lapset ja nuoret altistuvat sosiaalisessa mediassa heidän ikätasoonsa ja kehitykseensä nähden haitalliselle sisällölle ja ilmiöille. Monet lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, eivätkä he vielä osaa suhtautua kriittisesti näkemäänsä materiaaliin. Yle loi tekoälyn avulla 13-vuotiaan tytön profiilin ja testasi, minkälaista sisältöä TikTok-sovellus hänelle näytti. Tämä kuvitteellinen 13-vuotias tyttö oli viime aikoina tuntenut olonsa masentuneeksi ja lihavaksi. Tuntien kuluessa videot muuttuivat terveellisistä ruoka- ja treenivideoista syömishäiriötä ja itsetuhoisuutta ihannoiviin videoihin. Tällainen sisältö vaikuttaa negatiivisesti lasten ja nuorten itsetuntoon ja mielenterveyteen. (Auvinen 2021; Karppinen 2023.)

Lapsia tuijottamassa älylaitteita.

Kuva 1. Algoritmit, sosiaalinen media ja lapset. Kuva tehty tekoälypohjaisella Microsoft Copilot -sovelluksella. (Kuva: Venla Tuliniemi & Mia Blomqvist)

Sosiaalinen media hyvinvoinnin riskitekijänä

LABin terveydenhoitajakoulutukseen sisältyvällä Koululaisen ja opiskelijan terveydenhoitajatyö -opintojaksolla käsiteltiin sosiaalisen median ja algoritmien vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Suomalaisten lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi. Samaan aikaan myös PISA-tutkimuksen tulokset ovat heikentyneet. On havaittu, että sosiaalisen median käyttö lisää ja pahentaa mielenterveysoireita. Toisaalta myös ahdistus- ja masennusoireista kärsivät nuoret käyttävät sosiaalista mediaa muita nuoria enemmän (Mielenterveystalo 2024). Suomalaistutkimus on vahvistanut jo melko itsestään selvän ajatuksen siitä, että sosiaalinen media lisää ulkonäköpaineita erityisesti nuorilla naisilla (Koivula ym. 2020). Paljon ihaillut somevaikuttajat luovat kuvaa luksuselämästä ja aiheuttavat nuorille paineita siitä millaiselta elämän pitäisi näyttää.

Myös kiusaaminen, häirintä ja ahdistelu on saanut uuden ulottuvuuden sosiaalisen median myötä. Grooming on aikuisen toimintaa, jossa pyritään houkuttelemaan lapsi näennäisesti vapaaehtoiseen kanssakäymiseen. Sen tavoitteena on mahdollistaa lapseen kohdistuva seksuaalinen väkivalta netissä tai netin ulkopuolella. Pelastakaa lapset ry:n tekemän selvityksen mukaan grooming on valitettavan yleistä ja lapset aloittavat matalalla kynnyksellä viestittelyn “groomaajan” kanssa. Lapset eivät välttämättä ymmärrä tapahtumaa tai sen vahingollisuutta. Jotkut saattavat tunnistaa, että jotakin sopimatonta tapahtuu vasta sitten kun keskusteluun liittyy jotakin seksuaalissävytteistä. Tällainen voi aiheuttaa lapselle masennusta, häpeää ja syyllisyyttä (Juusola ym. 2021).

Oma genrensä on väkivaltaisen sisällön kuvaaminen ja jakaminen. Tutkimukset osoittavat, että väkivaltaiselle kuvamateriaalille altistuminen lisää väkivaltaista ja aggressiivista käytöstä sekä vähentää empatiaa ja auttamishalua (Anderson ym. 2017). Oma kategoriansa on myös pelkoa ja ahdistusta aiheuttava kuvamateriaali sodasta. Some on täynnä disinformaatiota, tekoälyllä luotua sisältöä ja sotapropagandaa.

Sosiaalisen median sisältöjen tuottaminen ja käyttäminen tarkasteluun

Onko mahdollista pyrkiä vähentämään algoritmien ohjaaman sosiaalisen median haittoja vahvistaen sosiaalisen median hyviä puolia? Ammattiryhmien, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden kanssa, tulisi tunnistaa sosiaalisen median merkitys hyvinvoinnille ja ohjausosaamista medialukutaidoissa tulisi vahvistaa. Terveydenhuollon palveluissa voitaisiin aiempaa enemmän hyödyntää ja myös tuottaa sosiaalisen median hyvinvointia tukevia sisältöjä ja käyttää niitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukena.

Sosiaalisesta mediasta on meille hyötyä silloin kun sen palveluiden käyttötarkoitukset ja käyttäjien aikeet olisivat asialliset ja vilpittömät. Sisältöjen tuottamisen säännöstelyyn ja valvontaan tarvitaan laaja-alaista teknologiaosaamista ja ymmärrystä hyvinvoinnin riskitekijöistä, mutta myös poliittisia linjauksia. Muun muassa Center for Human Technology -järjestö pyrkii edistämään demokratiaa ja hyvinvointia tukevaa sosiaalista mediaa. Se neuvoo ja kannustaa ihmisiä muuttamaan sosiaalisen median käyttöään terveyttä ja hyvinvointia tukevaksi. Se muun muassa muistuttaa ihmisiä kuluttamaan myös paikallista ja riippumatonta mediaa jotta ajatusmaailma pysyisi objektiivisempana. Center for Human Technology -järjestön pitkän aikavälin tavoitteena on saada sääntelyjärjestelmä sääntelemään somejättien toimintaa. Toisena tavoitteena on teknologia, joka perustuu ihmisten valitsemille arvoille. Sellainen teknologia, joka ei hyödynnä lajiominaisia heikkouksiamme, vaan pyrkisi yhdistämään ihmisiä eikä vahvistamaan konflikteja. (Center for Human Technology 2022.)

Lähteet

Anderson, C., Bushman, B., Bartholow, B., Cantor, J., Christakis, D., Coyne, S., Donnerstein, E., Funk Brockmyer, J., Gentile, D., Green, S., Huesmann, R. Hummer, T., Krahe, B., Strasburger, V., Warburton, W., Wilson, B., Ybarra, M. 2017. Screen violence and youth behavior. Pediatrics. Vol 140. (Supplement_2), 142–147. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1542/peds.2016-1758T

Auvinen. 2021. Sosiaalisen median algoritmit manipuloivat käyttäjiä ja voivat vääristää ajattelua. Voima 1/2021. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://voima.fi/artikkeli/2021/sosiaalisen-median-algoritmit-manipuloivat-kayttajia-ja-voivat-vaaristaa-ajattelua/

Center for human technology. 2022. Together we can align technology with humanity’s best interests. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://www.humanetech.com/

Juusola, A., Karhu, E., Sillfors, P., Simola, T., Tasa, J. 2021. Grooming lasten silmin – selvitys lasten ja nuorten kokemasta groomingista netissä. Pelastakaa lapset ry. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://www.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2023/06/grooming_lasten_silmin_2021-2.pdf

Karppinen, K. 2023. Masentava sovellus. Yle uutiset. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20059318

Koivula, A., Kukkonen, I., Åberg, E. 2020. A feminine burden – Appearance-related pressures on social networking sites. Telematics and informatics. Vol 46. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.tele.2019.101319

Mielenterveystalo. 2024. Sosiaalinen media ja mielenterveys. Viitattu 5.4.2024. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielenterveys-ja-toimintakyky/sosiaalinen-media-ja-mielenterveys

Kirjoittajat

Venla Tuliniemi opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajan koulutusohjelmassa

Mia Blomqvist työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/562059 (CC0)

Julkaistu 16.5.2024

Viittausohje

Tuliniemi, V. & Blomqvist, M. 2024. Algoritmit – sosiaalisen median vaikuttajat. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/algoritmit-sosiaalisen-median-vaikuttajat/