Nykyisin moni työ on aivotyötä. Erilaiset työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja työelämän jatkuva muutos haastavat työikäisten aivoterveyttä ja hyvinvointia. Työuupumus uhkaa yhä useampaa työikäistä. Psykososiaalinen kuormitus ja siihen liittyen aivoterveys ja aivoergonomia on tärkeää huomioida työpaikoilla.
Kirjoittajat: Sari Soutukorva ja Päivi Kousa
Aivoergonomialla työhyvinvointia ja tuottavuutta
Tänä päivänä moni työ on aivotyötä (Kalakoski ym. 2022; Työterveyslaitos 2023). Aivotyössä korostuu kyky käsitellä tietoa ja oppia jatkuvasti uutta. Yksilön tiedonkäsittelyn kyvyt ovat kuitenkin rajalliset. (Kalakoski ym. 2020.) Aivoergonomian käsite tarkoittaa aivojen normaalien toimintojen ja rajoitteiden huomioimista niin, että ylimääräiseltä ja haitalliselta aivokuormitukselta vältytään. Aivoergonomia sisältää affektiivisen ergonomia, kognitiivisen ergonomia sekä informaatioergonomian näkökulmat. (Aejmelaeus ym. 2022.) Affektiivinen ergonomia huomioi työn vuorovaikutus- ja tunneympäristön sekä työn eettisen kuormituksen (Päätalo ym. 2023), kognitiivinen ergonomia huomioi aivojen tiedonkäsittelyn piirteet ja rajat, ja informaatioergonomia pyrkii puolestaan vähentämään turhaa informaatiokuormaa (Aejmelaeus ym. 2022). Aivoergonomiaan panostamalla luodaan lisää työhyvinvointia, työkykyisiä työpäiviä ja tuottavuutta.
Aivot ovat herkkiä sosiaalisille signaaleille. Hyvä vuorovaikutus- ja tunneympäristö sekä psykologinen turvallisuus ovat merkittäviä aivoterveyttä suojaavia tekijöitä työssä. Niihin liittyvät puutokset ovat puolestaan aivoterveyttä uhkaavia riskitekijöitä Affektiivinen ergonomia keskittyy työpaikan vuorovaikutus- ja tunneympäristöön sekä kartoittaa työn eettistä kuormitusta. Näillä osa-alueilla on merkitystä aivojen kuormittumiselle ja aivoterveydelle. Affektiiviseen ergonomiaan liittyvien tekijöiden tunnistaminen, arviointi sekä yhteinen keskustelu ja affektiivisen ergonomian kehittäminen työpaikoilla on tärkeää. Apuna voi käyttää esimerkiksi Kestävä aivoterveys –hankkeessa luotua affektiisen ergonomian tarkistuslistaa. (Päätalo ym. 2023.)
Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa työn suunnittelemista yksilön käytettävissä olevien resurssien mukaiseksi niin, että kognitiiviset eli tiedolla työskentelyn vaatimukset ja työolosuhteet ovat työskentelyä tukevia (Työturvallisuuskeskus 2023). Työn kognitiiviset kuormitustekijät, kuten häiriöt, keskeytykset, työn pirstaloituminen ja monitekeminen, kuormittavat aivoja (Kalakoski ym. 2020; Työturvallisuuskeskus 2023). Hallitsemattomina kognitiiviset kuormitustekijät heikentävät tiedonkäsittelyä ja työstä suoriutumista (Kalakoski ym. 2020; Kalakoski ym. 2022). Kognitiiviset kuormitustekijät ovat yhteydessä myös työturvallisuuteen ja työn terveysvaikutuksiin (Kalakoski ym. 2020). Hallitsemattomina ne voivat johtaa työuupumukseen ja työkyvyn heikkenemiseen (Hartikainen ym. 2021). Kognitiivista kuormitusta voidaan hallita työssä esimerkiksi huomioimalla aivoergonomiaan liittyvät tekijät työn suunnittelussa ja kehittämisessä sekä vahvistamalla työyhteisön tukea (Kalakoski ym. 2022).
Informaatioergonomian on lähikäsite kognitiiviselle ergonomialle. Informaatioergonomialla pyritään vähentämään aivojen tarpeetonta kuormitusta, joka aiheutuu tietotulvasta ja erilaisista tiedonkulkuun tai työympäristöön liittyvistä häiriöistä. Usein turhaa kuormitusta voi syntyä myös silloin, kun eri viestintävälineiden käyttöön liittyy epäselvyyksiä. Työpaikalla ei ole esimerkiksi laadittu selkeitä pelisääntöjä siitä, mitä viestintäkanavia käytetään eri asioissa. Tällöin työntekijä voi joutua etsimään työhönsä liittyviä tarpeellisia tietoja useasta eri kanavasta. (Työterveyslaitos 2023; Geier 2022.)
Aivoterveys on otettava huomioon niin työssä kuin työn ulkopuolella
Kansallisessa aivoterveysohjelmassa tuodaan esiin tarve huolehtia työikäisten aivoterveydestä esimerkiksi varmistamalla työikäisille aivoergonomiset työ- ja toimintaympäristöt ja panostamalla aivoergnomiaan. Työpaikoilla on myös jaettava riittävästi aivoterveystietoutta, sillä aivoterveyden huomioiminen ja edistäminen kuuluu kaikille. (Aejmelaeus ym. 2022.)
Aivoterveys on muutakin kuin aivoergonomiasta huolehtimista. Esimerkiksi kansallinen aivoterveysohjelma korostaa sitä, että työikäisten aivoterveyden edistämiseen on panostettava työn ulkopuolella kiinnittämällä huomiota työikäisten uneen ja sosiaalisiin suhteisiin. Työikäiset tarvitsevat riittävää ja virkistävää unta sekä kanssalaisuutta eli osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. (Aejmelaeus ym. 2022.) Myös aivoterveyttä suojaaviin muihin tekijöihin – kuten terveelliseen ruokavalioon, fyysiseen aktiivisuuteen, luovaan tekemiseen, musiikkiin ja luontoon – on kannustettava työikäisiä (E2 Tutkimus 2022).
Aivot ovat työelämän tärkein pääoma ja työväline. Miten teidän työpaikkanne huomioi ja edistää aivoterveyttä? Miten hyvin työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja aivoergonomia ovat hallinnassa? Miten hyvin esimerkiksi työpäivän aikaiset palautumis- ja liikuntahetket ovat osa käytännön arkea?
Lähteet
Aejmelaeus, R., Hartikainen, K., Kalla, K., Keltto, T., Korkeila, J., Larivaara, M., Lisko, I.,Lähteenkorva, S., Ojanen, V., Pyykkö, M., Ristikari, T., Sajaniemi, N. & Unkila, K. 2022. Kansallinen aivoterveysohjelma. Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta. Aivoliitto. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://dyajetwym1cg9.cloudfront.net/assets/files/21257/inhimillisesti_kestava-_aivoterveytta_tukeva_yhteiskunta-_edit_2023.pdf
E2 Tutkimus. 2022. Mikä edistää aivoterveyttä? Tutkimustietoon perustuva selvitys. Viitattu 8.12.2023. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/site/assets/files/18939/e2_tutkimus_selvitys_0322.pdf
Geier, S. 2022. Informaatioergonomia: säädä aivoillesi työrauha! Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://blogit.jamk.fi/turbinaattori/2022/05/10/informaatioergonomia-saada-aivoillesi-tyorauha/
Hartikainen, K.M., Pihlaja, M., Räisänen, S., Bordi, L., Saariluoma, P., Päätalo, K. & Kolonen, M. 2021. Työuupumus – onko aivot unohdettu? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 58(1), 89-94. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.102208
Kalakoski, V., Lahti, H., Paajanen, T., Valtonen, T., Ahtinen, S., Kauppi, M., Turunen, J., Ojajärvi, A. & Luokkala, K. 2022. Viisi avausta aivotyöhön – Viisikko: Tutkimushankkeen loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-044-7
Kalakoski, V., Selinheimo, S., Paajanen, T., Ylisassi, H., Käpykangas, S., Valtonen, T., Turunen, J., Ojajärvi, A., Toivio, P., Lahti, H., Järnefelt, H. & Hannonen, H. 2020. SujuKE – Sujuvuutta työhön kognitiivisella ergonomialla: interventiotutkimuksen loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618955
Päätalo, K., Susipolku, R. & Saarnio, R. 2023. Tarkistuslista työpaikan affektiivisen ergonomian arviointiin. Viitattu 4.1.2024. Saatavissa https://vanha.oamk.fi/oamkjournal/2023/tarkistuslista-tyopaikan-affektiivisen-ergonomian-arviointiin/
Työterveyslaitos. 2023. Aivotyö sujuvaksi. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/aivotyo-sujuvaksi
Työturvallisuuskeskus. 2023. Tietotyö, kognitiivinen kuormittuminen ja tietoergonomia. Viitattu 19.10.2023. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/asiantuntija-ja-toimistotyo/tietotyo-kognitiivinen-kuormittuminen-ja-tietoergonomia/
Kirjoittajat
Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft, väitöskirjatutkija) työskentelee LABin Hyvinvointiyksikössä lehtorina ja toimii Aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksessa kehittämistehtävien ohjaajana. Opetustyön lisäksi hän tekee työhyvinvointiin ja aivoterveyteen liittyvää TKI-työtä. Hän on kiinnostunut työhyvinvoinnin ja aivoterveyden tutkimisesta ja kehittämisestä.
Päivi Kousa (th YAMK, AmO, tth) työskentelee LABin Hyvinvointiyksikössä lehtorina ja toimii Aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen vastuuopettajana. Hänen mielenkiintonsa kohteena on aivoterveys, työkyvyn tuki ja työhyvinvointi.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/teko%C3%A4ly-aivot-ajattelu-4389372/ (Pixabay Licence)
Julkaistu 31.1.2024
Viittausohje
Soutukorva, S. & Kousa, P. 2024. Aivoterveys huomioon työpaikoilla. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/aivoterveys-huomioon-tyopaikoilla/