A++ -luokan kulttuurimatkailua: sukupolvien yhteinen Suomi Grand Tour

Culture Tourism for City Breakers -hanke on suomalaisiin kaupunkeihin suuntautuvan kansainvälisen kulttuurimatkailun kehittämishanke, joka tuo luovan alan ja matkailualan toimijat yhteen. Hankkeen tavoitteena on ollut monialaisen kulttuurimatkailun verkostomallin – kehittäjäfoorumin – luominen ja juurruttaminen sekä luovan alan ja matkailualan yhteistyöverkoston tuominen mukaan oppilaitosten oppimisympäristöihin. Hankkeessa on vahvistettu luovan alan toimijoiden ja matkailualan toimijoiden yhteistyötä. Todella mielenkiintoisessa hankkeessa mukana olleena olen miettinyt tarkemmin kulttuurimatkailua ja sen sisältöjä sekä itseäni kulttuurimatkailijana.

Grand Tourin historiaa

1600 -luvulta 1800-luvun puoliväliin noin 21 vuoden iässä oleva nuori brittiläiseen aristokratiaan kuuluva mies (myöhemmin myös nainen) matkusti Eurooppaan noin kaksi vuotta kestävälle Grand tourille ciceronen, tutorin opastamana perehtymään antiikin kulttuuriin, renessanssiin ja arkkitehtuuriin sekä kehittymään ihmisenä. Kohteina olivat ikuinen kaupunki Rooma, romanttinen Pariisi ja tietysti silloisen eurooppalaisen sivistyksen kehto Kreikka. Entisaikoina ihmisen katsottiin olevan todella sivistynyt vasta sitten, kun hän oli kokenut maailman tärkeimmät paikat. Grand touriin kuului pakollisten nähtävyyksien lisäksi myös huvitukset tanssiaisineen.

Grand touria ennen matkoja tehtiin pääosin välttämättömyydestä tai tarpeesta: kauppiaat, löytöretkeilijät ja pyhiinvaeltajat kukin olivat lähteneet matkaan omasta syystään. Sen sijaan Grand tour oli matkustamista huvin vuoksi, siis matkailua. Matkaa tehtiin laivalla ja hevoskärryillä, kunnes 1800-luvun puolenvälin jälkeen höyryjuna mahdollisti keskiluokan vapaa-ajan matkustamisen. Grand tour loi pohjan nykymatkailulle. Matkoillamme etsimme ymmärrystä ja laajennamme maailmankuvaamme vierailemalla museoissa, luonto- ja kulttuurikohteissa, tutustumalla paikallisiin ihmisiin, ruokaan ja perinteisiin historioineen. (Kiviaho-Kallio 2020, Sutinen 2020).

Kuva 1. Teatteri ja musikaalit ovat ihan parasta yhdessä. Jälkikäteen sitten keskustellaan, miten jokainen esityksen koki. (Kuva Jutta Sihvonen)

Matkailu ja kulttuuri, entäpä kulttuurimatkailu?

Palviainen (2019) määrittelee kulttuurimatkailun siten, että siinä tuotetaan kulttuurituotteita ja -palveluja liiketaloudellisin perustein alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä ja osallistua niihin, näin vahvistaen ihmisen identiteetin rakentumista, sekä oman ja muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta.

Hovin (2017, 64–65) mukaan kulttuurimatkailussa vieraillaan paikoissa, joilla on kulttuurista arvoa. Yksinkertaisimmillaan se on matkustamista kulttuurisesti merkittäviksi määriteltyihin paikkoihin. Kulttuurimatkailijat Hovi (2017, 66) jaottelee McKercherin (2002, 32–33) pohjalta viiteen kategoriaan:

Tarkoituksellinen kulttuurimatkailija, jolle kulttuurinen oppiminen vaikuttaa kohteen valintaan ja joka matkaltaan saa syvän kulttuurisen kokemuksen.
Nähtävyyksiä katseleva kulttuurimatkailija, jolle kulttuurista oppimisella on merkitystä, mutta saatu kokemus on pinnallisempi ja viihteellisempi.
Rento kulttuurimatkailija, jolla kulttuurinen oppiminen vaikuttaa vain vähän kohteen valintaan ja kulttuurinen kokemus on pinnallinen.
Satunnainen kulttuurimatkailija, jolla kulttuurista oppiminen ei vaikuta kohteen valintaan, mutta hän osallistuu kohteessa kulttuurisiin aktiviteetteihin. Kulttuurinen kokemus on pinnallinen.
Spontaani kulttuurimatkailija, jolla kulttuurista oppiminen ei vaikuta kohteen valintaan, mutta hän osallistuu kohteessa kulttuurisiin aktiviteetteihin ja saa syvän kulttuurisen kokemuksen.

Kuva 2. Tärkeä kohde. Piti nähdä ”kiroustaulu” livenä ja siinä samalla monta muuta merkittävää teosta Ateneumissa. (Kuva: Ulla Saarela)

Kulttuurimatkailu, tämän päivän Grand Tour?

Tänä päivänä emme pääsääntöisesti tarvitse matkustamista oppiaksemme tai sivistyäksemme, ne tarttuvat matkaan siinä sivussa. Vanha kliseinen sanonta ”matkailu avartaa” pitää kuitenkin mielestäni edelleen paikkansa. Kulttuurimatkailemalla uskon maailmankuvan laajentuvan ja matkailu antaa sielun- ja ruumiinravintoa myös kotimaan grand toureilla ja kun on mahdollisuus matkustaa kauemmaksi, niin ymmärrys maailmasta avartuu entisestään.

Tällä hetkellä mieluisinta ja arvokkainta kulttuurimatkailua itselleni ovat erilaiset kulttuurilliset retket ja matkat lapsenlapsieni kanssa. Iältään he ovat 8–10 -vuotiaita. Haluan omalta osaltani olla heille tämän ajan cicerone; kertoa, tutustuttaa ja ohjata heitä erilaisiin kulttuuristen ja elämyksellisten asioiden maailmaan. Olemme käyneet yhdessä konserteissa, festivaaleilla, teattereissa, näyttelyissä, elokuvissa, museoissa, urheilutapahtumissa ja matkoillamme sielunravinnon lisäksi tutustuneet myös paikalliseen ruokatarjontaan, hauskanpitoa tivoleineen ja sirkuksineen unohtamatta. Tanssiaisissa emme ole vielä käyneet. Kulttuurimatkailijoiden kategorioinnin perusteella olemme pääasiallisesti varmaan tarkoituksellisia ja myös usein spontaaneja kulttuurimatkailijoita. Uskoakseni myös lapsenlapsille jää tutustumiskohteistamme syvempi kulttuurinen kokemus ja muistijälki.

Kuva 3. Lapsenlapsilla on kulttuurillisia kokemuksia, jotka itseltäni puuttuvat kokonaan. En ole ollut Tavastialla edes keikkaa kuuntelemassa, lapsenlapset ovat vierailleet muutaman kerran legendaarisella bäkkärilläkin. (Kuva: A-J Saarela)

Lähteet

Hovi, T. 2017. Kulttuurimatkailu. Teoksessa: Edelheim, J. & Ilola, H. (toim). Matkailututkimuksen avainkäsitteet. Rovaniemi: Lapland University Press. 64-69. [Viitattu 13.6.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-310-952-0

Kiviaho-Kallio, P. 2020. Kulttuurimatkailun verkko-oppimiskokonaisuus. Kohti kulttuurimatkailua 5 op. Kurkistus kulttuurimatkailun historiaan! Grand Tour – Matkailijoiden kirjeitä 1700- ja 1800-luvuilta. Menneiden aikojen kulttuurimatkailua. Video. Metropolian Moodle-oppimisalusta, vaatii kirjautumisen. [Viitattu 2.5.2020]. Saatavissa: https://moodle.metropolia.fi/login/index.php

McKercher, B. 2002. Towards a classification of cultural tourists. International Journal of Tourism Research. Vol. 4, (1), 29-38. [Viitattu 13.6.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1002/jtr.346

Palviainen, S. 2019. Kulttuurimatkailun tulevaisuus. Esitys Kulttuurimatkailun Lahden kehittäjäfoorumissa: Kulttuurimatkailun tulevaisuuden trendit 9.5.2019.

Sutinen V-J. 2020. Nykyajan Grand tour. Mondo. Vol 7-8, 57-62.

Kirjoittaja

Ulla Saarela toimii suunnittelijana LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa ja on projektisuunnittelijana ESR-rahoittamassa Culture Tourism for City Breakers -hankkeessa, jota on toteutettu yhteistyöprojektina 01.8.2018 – 31.8.2020 välisenä aikana.

Artikkelikuva: Ateneum – taiteesta taidetta? (Kuva: Ulla Saarela)

Julkaistu 14.8.2020