Terveydenhoitajan ammatti ja suomalainen terveydenhoitajatutkinto nähdään maailmalla ainutlaatuisena. Laaja-alainen ja itsenäinen työ vaatii erityistä osaamista niin ammatin kuin yleisten valmiuksien osalta. Terveydenhoitajan tehtävään vaadittu osaaminen saavutetaan tällä hetkellä kaksoistutkinnolla, joka sisältää sairaanhoitajan (AMK) -tutkinnon sekä 60 opintopisteen terveydenhoitajan (AMK) -tutkinnon. Koulutuksen tavoitteena on valmistaa terveydenhoitajia työelämän tarpeeseen, tulevaisuuden osaaminen huomioiden. Tämän vuoksi alueellinen yhteistyö on välttämätöntä ja tarpeen jo koulutuksen aikana.
Kirjoittaja: Sanna Imeläinen
Terveydenhoitaja toimii kansanterveystyön, terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn sekä perusterveydenhuollon asiantuntijana. Työssä edellytetään sekä lainsäädännön että kansallisten suositusten ja ohjeistusten sisäistämistä. Näyttöön perustuvassa työssä tulee osata soveltaa tutkittua tietoa käytäntöön ja toiminnan tulee perustua parhaaseen ajantasaiseen näyttöön. Terveydenhoitajilla tuleekin olla valmius ja halu jatkuvaan itsensä kehittämiseen, osaamisen syventämiseen sekä muutosmyönteisyyttä työn vaateiden muuttuessa. Työssä edellytetään vahvaa osaamista työn itsenäisen luonteen vuoksi. Osaamisen tulee olla moninaista ja sen tulee perustua eri tieteenalojen yhteistyönä tuottamaan näyttöön. Myös työyksiköissä tarvitaan erilaisia keinoja osaamisen tukemiseen. (Mäenpää ym. 2022; Terveydenhoitajaliitto 2022.)
Terveydenhoitajakoulutuksen erityispiirteet
Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen erityispiirteenä on alan voimakas sääntely (Konkola ym. 2021). Terveydenhoitaja saa työskennellä Valviran myöntämällä luvalla toimiessaan laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä (Valvira 2023). Terveydenhoitajatutkinto on kaksoistutkinto, jonka aikana opiskelija suorittaa sekä terveydenhoitajan että sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnot. Opintoihin kuuluvat yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan opinnot (180 op) sekä terveydenhoitajatyön ammattiopinnot (60 op). (Opintopolku 2023.) Osaaminen syvenee ja laajenee terveydenhoitajatyön omissa ammattiopinnoissa (Haarala 2022).
Kangasniemen ym. (2018) selvityksen mukaan ammattialakohtainen substanssiosaaminen muodostaa sote-osaamisen ytimen. Osaamisen ja koulutuksen uudistamisessa on varmistettava, etteivät muutokset vahingoita tai heikennä ammattialakohtaista substanssiosaamista ja sen koulutusta. Peruskoulutukselta edellytetään, että kaikilla opiskelijoilla on riittävät ja yhtäläiset tiedot ammattialalla vaadittavista perusvalmiuksista. (Kangasniemi ym. 2018.) Kansallisesti kootut terveydenhoitajien ammatilliset osaamisvaatimukset varmistavat valmistuvien terveydenhoitajien ammatillisen osaamisen tasalaatuisuuden ja vertailtavuuden. (Haarala 2022).
Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointiryhmä on suositellut, että opiskelijoiden valmiuksien kehittymistä edistetään korkeakoulujen ja työelämätoimijoiden yhteistyönä. Työelämä- ja asiakaslähtöisyys sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt tulisi huomioida nykyistä paremmin. Korkeakouluissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota sosiaali- ja terveysalan kokonaisuudistukseen ja sen tavoitteisiin sekä huomioida uudistuksen vaikutukset koulutuksen sisällöissä ja osaamistavoitteissa. Opiskelijoiden osaamisen kehittymistä tulisi laajentaa eri yksiköiden yhteistyössä ja monialaisina kokonaisuuksina. Suosituksissa on lisäksi huomioitu TKI-toiminta ja oppimisen paikat työelämässä. Hankesidonnaisten yhteistyömuotojen lisäksi tulisi kehittää myös pysyviä rakenteita. (Konkola ym. 2021.)
Työelämälähtöisen terveydenhoitajakoulutuksen pilotointi
Ammattibarometrin (2022) mukaan sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista on pulaa Suomessa. Koulutuksen sekä työn veto- ja pitovoimaan onkin tärkeää kiinnittää huomiota. Osaamisen kehittyminen nähdään jatkuvana prosessina. Osaamista arvioidaan hoitotyössä jo koulutuksen aikana ja arviointi jatkuu läpi koko uran. (Flinkman ym. 2017.) Vastavalmistuneille tulisi luoda houkuttelevia ja mielekkäitä työmahdollisuuksia, mutta valmistuneet tarvitsevat myös tukea erilaisten uramahdollisuuksien lisäksi (Kuokkanen ym. 2016).
Syksyllä 2022 aloitettiin LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa. Tarkoituksena on ollut vastata laadukkaan koulutuksen kehittämiseen muuttuvassa yhteiskunnassa. Toimintamallin avulla pyritään vastaamaan työelämän tarpeeseen tulevaisuuden osaajia koulutettaessa laajaan ja itsenäiseen työhön. Toimintamallin kehittämisessä otettiin huomioon viimeisimmät kansalliset suositukset, ammattikorkeakoulun oma strategia (LAB 2023) sekä esille nousseet tarpeet ja toiveet. Kehittäminen on tukenut myös terveydenhoitajakoulutuksen opetussuunnitelman uudistamista. Toimintamallin kehittämiseen on sitoutunut koko terveydenhoitajaopettajien tiimi osaamispäällikön johdolla ja kehittäminen on koettu erittäin tärkeäksi.
Pilotin lähtökohtana on ollut vahvempi yhteistyö työelämän, opetuksen sekä TKI-toiminnan välillä. Toimintamallissa on haluttu pitää esillä kestävyys, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Lisäksi korostuvat yhteinen vastuu ja jaettu asiantuntijuus opiskelijoiden osaamisen vahvistamisen tukena. Työelämän rajapintoja terveydenhoitajakoulutuksessa on avattu kuviossa 1. Työelämän rajapinnalla toteutetun yhteistyön lisäksi terveydenhoitajaopettajien tiimitapaamisissa on vieraillut työelämän edustajia sekä oppilaitokselta tiimiin nimetty TKI-asiantuntija. Yhteistyötä ja erilaisia ketteriä kokeiluja on tehty eri opintojaksojen sisällä työelämän tarpeeseen vastaten.
Kuvio 1. Työelämän rajapinnat terveydenhoitajakoulutuksessa. (Kuva: Sanna Imeläinen)
Tulevaisuuden muistelu toimintamallin suunnittelussa
Suunnitteluvaiheessa kerättiin ajatuksia ja näkemyksiä LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön terveydenhoitajaopettajilta, -opiskelijoilta ja TKI-asiantuntijoilta. Kartoituksen yhteydessä tuotiin esille, että tulosten avulla kehitetään työelämälähtöisen terveydenhoitajakoulutuksen pilottia ja tuloksia raportoidaan ryhmittäin avoimesti. Terveydenhoitajaopiskelijat vastasivat kysymyksiin pienissä ryhmissä, jolloin yksittäiset vastaajat eivät olleet tunnistettavissa. Terveydenhoitajaopiskelijat myös teemoittelivat, ryhmittelivät ja nimesivät post-it -lapuille kootut näkemykset itse samoissa ryhmissä. Henkilöstön osalta yksittäiset vastaukset kerättiin Teams-tapaamisen chat-kentässä ja vastaukset teemoiteltiin jälkikäteen. Osallistuminen oli vapaaehtoista ja vastaamalla annettiin lupa tulosten hyödyntämiseen.
Ennakointidialogien avulla voidaan koordinoida yhteistoimintaa ja ne toimivat hyvin myös suunnittelu- ja strategiatyössä. Näkemyksiä kerättiinkin tulevaisuuden muistelu -menetelmällä. Menetelmässä hyödynnetään olemassa olevia muistoja sijoittamalla ne tulevaisuuteen, jossa jokin asia on jo muuttunut. Tällä pyritään tekemään tulevaisuudesta arkipäiväistä ja ihmisläheistä. Muistelussa katsottiin terveydenhoitajakoulutuksen osalta aikaa, jolloin kyseisestä hetkestä oli kulunut kahdesta kolmeen vuotta. (Sitra 2020, THL 2023.) Kaikilla vastaajaryhmillä kysymysten taustana oli positiivinen lähtökohta:
Miten asiat ovat, kun koulutusta tai opetuksen ja TKI:n integraatiota pidetään hyvänä ja toimivana. Olemme päässeet hyvin tavoitteisiin, olemme itse ylpeitä koulutuksesta ja olemme saaneet koulutuksesta kiitosta.
Terveydenhoitajaopettajilla yhteinen tahtotila
Terveydenhoitajaopettajien vastauksia koottiin yhteisessä tiimipalaverissa Teamsin kautta. Taustoituksen jälkeen opettajille esitetyt kysymykset olivat:
- Millainen koulutus on parin vuoden kuluttua?
- Mikä on tukenut näiden vuosien aikana?
- Mistä voimme kiittää toisiamme?
Opettajat (n=6) näkivät koulutuksen muodostavan tulevaisuudessa eheän kokonaisuuden, jossa punainen lanka säilyy koko opintojen ajan. Koulutus nähtiin laadukkaana, monipuolisena, sujuvana ja kansainvälisenä. Koulutuksella tulee olemaan hyvä vetovoima ja siitä saadaan kiitosta. Tulevaisuuden osaavat työntekijät valmistuvat hyvässä yhteistyössä työelämän ja muiden koulutusalojen kanssa. He huomioivat tulevaisuuden tarpeet, valmistuvat ajallaan ja ovat motivoituneita ja innostuneita oppimaan. Koulutuksen kehittämistä tukee hyvä yhteistyö, avoimuus, yhteinen tavoite ja yhteiset toimintamallit, työntekijöiden sitoutuminen toimintatapaan, riittävän ajan ja osaamisen varmistaminen suunnitteluun sekä työntekijöiden vaihtuvuuden väheneminen. Onnistunut kehittämisprosessi sai kiitosta kehittämisen aikana saadusta tuesta, tsempistä, neuvoista, ohjauksesta ja käytännön avusta. Kiitosta sai myös avoin, kannustava ja hieno yhteistyö sekä innostava, luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri.
Opetus, tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot tukemassa koulutusta
Myös TKI-asiantuntijoita tavattiin Teams -tiimipalaverin yhteydessä. Menetelmän taustoituksen jälkeen TKI-asiantuntijoille esitetyt kysymykset olivat:
- Miten opetuksen ja TKI:n integraatio näkyy arjessa parin vuoden kuluttua?
- Mikä on tukenut meitä viimeisen 2 vuoden aikana saavuttaaksemme tämän?
- Mistä voimme erityisesti kiittää toisiamme?
Vastaajien (n=14) mukaan onnistuneessa opetuksen ja TKI:n integraatiossa mahdollistetaan resurssit, suunnittelu ja kohtaamiset. Lisäksi tunnistetaan osaaminen ja yhteistyökumppanit yli erilaisten rajojen sekä opetuksen tarpeet ja tavoitteet. Kaikilla on yhteinen tahtotila ilman vastakkainasettelua. TKI-toiminta näkyy kasvualustojen lisäksi myös opetussuunnitelmissa. Opiskelijat ovat mukana toteutuksissa osana opintojaan ja kehittämistä tukevat nopeat kokeilut nähdään mahdollisuuksina.
Integraatiota ovat tukemassa:
- Rakenteet, kuten oppimisen mahdollisuudet hankkeissa sekä niiden rohkea rikkominen.
- Ajan varaaminen yhteiselle suunnittelulle ja keskustelulle (myös TAS).
- Avoin ja turvallinen keskustelukulttuuri, yhteisten käytänteiden luominen ja yhdessä tekeminen (kuten työpajat).
- Toisten työn tunteminen ja mukavuusalueen ulkopuolelle kannustaminen.
Onnistuneessa integraatiossa voidaan kiittää monista asioista. Tavoitteiden saavuttamiseksi toiminta on ennakkoluulotonta ja tahtotila nykyisen rakenteen purkamiseen on vahva. Arjessa saa apua toisilta, mutta sallitaan myös epäonnistuminen. Teemaryhmittäisessä toiminnassa törmäytetään niin TKI-asiantuntijat, opettajat kuin opiskelijat. Työyhteisö on riittävän heterogeeninen ja rohkea, keskustelukulttuuri on avoin ja ilmapiiri on innovatiivinen. Toimintaa uskalletaan muuttaa isosti, ei ole vain abstrakteja tavoitteita. Muutoksen mahdollistavat johtaminen ja konkreettiset tavat.
Opiskelijoiden näkemykset tulevina terveydenhuollon ammattilaisina
Terveydenhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä kuultiin asiakaslähtöisen terveydenhoitajatyön opintojaksolla. Konkreettisen aiheen kautta harjoiteltiin samalla ennakointidialogia ja osallistamista. Opiskelijoille esitettyjä tarkempia kysymyksiä olivat seuraavat.
- Miten edelleen kehitetty koulutus näkyy valmistuvien opiskelijoiden arjessa?
- Mikä on tukenut tämän saavuttamisessa?
- Mistä voidaan kiittää toisiamme?
Opiskelijoiden (n=20) vastauksista nousi heihin itseensä kohdistuvien näkemysten lisäksi opetukseen ja kouluun, ympäristöön sekä työelämään ja harjoitteluun liittyvät pääteemat. Valmistumisen kynnyksellä opiskelijat näkivät itsensä ammattitaitoisina terveydenedistäjinä, jotka siirtyvät työhön oppimaan lisää konkreettisten työelämätaitojen myötä. Työnkuva nähdään laajana ja työstä saadaan opintopisteiden sijasta palkkaa. Työllistymisen osalta haaveiltiin sijoittumisesta oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan. Tukea koettiin saatavan opiskelijayhteisöstä, kavereilta, perheeltä, harjoitteluiden ammattitaitoisilta ohjaajilta sekä opiskelun ja vapaa-ajan hyvästä tasapainosta. Tukena nähtiin myös Kela sekä opiskeluterveydenhuolto.
Opiskelijoiden oman toiminnan vahvuutena nousi esille aktiivisuus, motivaatio, itsevarmuus, ammattitaito ja elämäntavat, kuten uni ja harrastukset. Koulussa tukena ovat olleet opettajat ja hyvä ilmapiiri. Oppilaitoksen osalta koettiin tärkeänä laadukas ja monipuolinen opetus, opinto-ohjaus, toimivat tilat ja asiantuntijavierailut. Esille nousi myös hyvä ravitsemus kouluruoan merkeissä. Työelämän näkökulmana kuvatiin harjoittelut ja harjoittelupaikkojen saaminen. Tärkeänä yksityiskohtana mainittiin erikseen Jobiilin kautta harjoittelupaikoista kilpaileminen. Tämä kilpailuasetelma ja järjestelmä oli opiskelijoiden haaveissa jäänyt tulevaisuudessa pois. Työharjoitteluita ohjaavilla terveydenhoitajilla koettiin olevan iso merkitys.
Tiivis yhteistyö työelämän kanssa
Toimintamallin mukaisessa ensimmäisessä tapaamisessa kuultiin myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ennaltaehkäisevien palveluiden esihenkilöiden (n=3) näkemyksiä terveydenhoitajien osaamistarpeista. Vastauksissa tuli ilmi, että terveydenhoitajatyö on laaja-alaista, itsenäistä ja vastuullista. Terveydenhoitajilta vaaditaankin organisaatiotaitoja ja rohkeutta. Kestävä kehitys, kulttuurinen kohtaaminen, digitalisaatio ja teknologia näkyvät arjessa. Lisäksi tarvitaan tiimityötaitoja, kun arjessa toimitaan moniammatillisissa ja monialaisissa verkostoissa. Tulevien terveydenhoitajien olisi hyvä saada ymmärrys jo opiskeluaikana muun muassa sosiaalialan työstä ja lainsäädännöstä. Esimerkiksi toisen asteen opiskeluhuollon palvelut muodostavat Etelä-Karjalassa erillisen monialaisen yksikön. Toisen työn tuntemus luo luottamusta ja auttaa toimimaan yhteistyössä asiakkaiden parhaaksi.
Terveydenhoitajatyöhön heijastuu myös oleelliset yhteistyökumppanit erityisesti opiskeluhuollon kokonaisuudessa. Psykologi ja lääkärivaje on näkynyt alueella viime vuosina ja varsinkin lääkäri on oleellinen ja tärkeä työpari terveydenhoitajalle. Tarvetta erillisestä tuesta tuotiin esille myös ennaltaehkäisevien palveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille. Huolet ja haasteet ovat usein suuria perusterveydenhuollon (ehkäisevien palveluiden) kannateltaviksi, ja toisaalta erikoissairaanhoidon kriteerit eivät täyty. Esimerkkeinä nousi esille mielialaan liittyvät huolet ja haasteet. Tämä näkyy entistä enemmin terveydenhoitajien laaja-alaisessa työssä ja osaamisen tarpeessa.
Pilotin jatko
LAB-ammattikorkeakoulun työntekijöiden, opiskelijoiden sekä työelämän näkemykset toimintamallista ja sen tavoitteista ovat melko yhteneväiset ja tukevat toisiaan. Tarve pilotin myötä kehitetylle toimintamallille on osoitettu ja yhteistyön tiivistämisestä ja kehittämisestä hyötyvät kaikki osapuolet. Työelämän edustajat näkivät terveydenhoitajaopettajien tiimissä mukanaolon mahdollisena muutaman kerran vuodessa. Suunnitelma mallista sai kannatusta myös opinnäytetöiden ja kehittämistehtävien osalta. Strukturoitu ja jäsennelty malli ei kuormita liikaa ja hyödyt ovat konkreettisia. Erilaisten ketterien kokeilujen avulla opitaan ja kehitetään yhdessä sekä huomioidaan ajalliset resurssit. Myös TKI-asiantuntijan osallistuminen terveydenhoitajaopettajien tiimiin kerran kuukaudessa koettiin mahdolliseksi ja tärkeäksi.
Kevätlukukauden 2023 aikana on toimintaa pilotoitu ja yhteisen tahtotilan myötä toimintamallia jatketaan myös syyslukukaudella. Lukukausi on mennyt nopeasti ja arvioinnin osalta kokemusta on kertynyt kuitenkin vielä hyvin vähän. Toisaalta toiminta on jo pilotin myötä muovannut yhteisiä tavoitteita ja yhteistä ymmärrystä. Terveydenhoitajaopiskelijat valmistuvat laaja-alaisiin, itsenäisiin ja vastuullisiin tehtäviin, yhteinen tuki on tärkeää niin koulutuksen aikana kuin valmistumisen jälkeen. Erilaisia kokeiluja on tärkeä seurata ja näistä raportoidaan jatkossa lisää. Lisäksi tulee jatkossa mitata ja kartoittaa erilaisia vaikutuksia kaikilta sidosryhmiltä, ennen kaikkea valmistuvilta opiskelijoilta.
Lähteet
Ammattibarometri. 2022. Työllistymisen näkymät eri ammateissa – Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja.
Flinkman, M., Leino-Kilpi, H., Numminen, O., Jeon, Y., Liisa Kuokkanen, L. & Meretoja, R. 2017. Nurse Competence Scale: a systematic and psychometric review. The Journal of Advanced Nursing. Vol. 73(5). Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1111/jan.13183
Haarala, P. (toim.) 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 92. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-341-1
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Anna-Maija Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7
Konkola, R., Hauta-aho, H., Hiilamo, H., Karttunen, M., Niemi, J., Tuominen, M., Huusko, M. & Väätäinen, H. 2021. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 14:2021. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/06/KARVI_1421.pdf
Kuokkanen, L., Leino-Kilpi, H., Numminen, O., Isoaho, H., Flinkman, M. & Meretoja R. 2016. Newly graduated nurses’ empowerment regarding professional competence and other work-related factors. BMC Nursing. Vol. 15(22). Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12912-016-0143-9
LAB. 2023. The Best of Both Worlds ‒ LAB strategia 2030. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia
Mäenpää, T., Hakulinen, T., Parisod, H. & Uotila-Laine, H. 2022. Terveydenhoitajan työn osaamisen haasteet ja tukeminen. Terveydenhoitajaliiton blogi. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/uutishuone/blogi/terveydenhoitajan_tyon_osaamisen_haasteet_ja_tukeminen.1569.blog
Opintopolku. 2023. Terveydenhoitaja (AMK). Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000000247
Sitra. 2020. Tulevaisuuksien muistelu. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/caset/tulevaisuuksien-muistelu/
Terveydenhoitajaliitto. 2022. Terveydenhoitaja -Ennaltaehkäisevän työn laaja-alainen asiantuntija. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/files/985/Terveydenhoitaja_-_ennaltaehkaisevan_tyon_laaja-alainen_asiantuntija_.pdf
THL. 2023. Ennakointidialogit. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/dialogiset-toimintavat/ennakointidialogit
Valvira. 2023. Ammattioikeudet. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet
Kirjoittaja
Sanna Imeläinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja on ollut koordinoimassa työelämälähtöisen terveydenhoitajakoulutuksen toimintamallia.
Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-ihmiset-lappari-business-3184418/ (fauxels, Pexels-lisence)
Julkaistu 1.6.2023
Viittausohje
Imeläinen, S. 2023. Työelämälähtöinen terveydenhoitajakoulutus – Toimintamallin pilotointi alueelliseen yhteistyöhön. LAB RDI Journal. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/tyoelamalahtoinen-terveydenhoitajakoulutus-toimintamallin-pilotointi-alueelliseen-yhteistyohon/