Tarpeellista ja hyödyllistä tietoa ilman tarpeettomia sanoja

Vuonna 2022 LAB-ammattikorkeakoulun Lahden OSKE LAB -hanke kehitti ja pilotoi Kehitä opiskelun ja työelämän taitojasi -kurssin, joka tukee maahanmuuttotaustaisia heidän pyrkiessään korkeakouluopintoihin tai työelämään. Kurssikokonaisuus vastaa osaamisen kehittämisen tarpeisiin, mitkä vuorostaan ovat keskeisellä sijalla koulutustason ja työllistymisasteen nostamisessa. Artikkelissa kuvaillaan kurssin tavoitteet, sen sisältö ja ominaisuudet sekä palaute, jonka kurssi sai osallistujilta. Kurssista saadun palautteen perusteella voidaan sanoa, että kurssi edistää maahan muuttaneiden integroitumista suomalaiseen yhteisöön.

Kirjoittaja: Mariia Baliasina

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin (Valtioneuvosto 2019, 130) ja koulutustason nostaminen niin, että nuorten aikuisten korkeakoulutettujen määrä nousisi 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (Valtioneuvosto 2019, 164). Hallitusohjelma koskee kaikkia Suomessa asuvia, myös maahan muuttaneita. Heidän kotoutumistaan ja työllistymistään edistetään kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella (Valtioneuvosto 2019, 138). Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelmassa (2021, 22) on esitetty toimenpiteet maahan muuttaneiden työllistymisen tueksi, joista yksi on LAB-ammattikorkeakoulun toteuttama työllistymisen tarpeisiin vastaava tiedon ja koulutuksen tarjoaminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja LAB-ammattikorkeakoulun toteuttama Lahden OSKE LAB -hanke vahvistaa Päijät-Hämeen elinvoimaisuutta ja osaamisen uusiutumista tukemalla korkeakoulutettuja ulkomaalaistaustaisia sekä korkeakouluopinnoista kiinnostuneita maahan muuttaneita (LAB-ammattikorkeakoulu 2022). Hanke kehittää keinoja, joilla voidaan ratkaista osaamisen kehittämisen tarpeita. Yhtenä ratkaisuna on opetuskokonaisuus, joka tukee maahan muuttaneita heidän hakeutuessaan opiskelemaan tai työelämään kotoutumiskoulutuksen päättyessä.

Kurssin tavoitteena on vahvistaa luottamusta omaan osaamiseen

OSKE LAB -hankkeen opetuskokonaisuutta Kehitä opiskelun ja työelämän taitojasi suunniteltaessa otettiin huomioon hanketoiminnasta saatu haastatteluaineisto sekä kokemus maahan muuttaneiden ohjauksesta. Vuonna 2022 OSKE LAB -hankkeen järjestämiin haastatteluihin osallistui seitsemän korkeakoulutettua ja pidemmän aikaa Suomessa asunutta maahan muuttanutta. Haastateltaville tarjottiin mahdollisuus katsoa taaksepäin kotoutumispolullaan ja arvioida asioita, jotka olivat edistäneet tai estäneet heidän työllistymistään Suomessa. Haastatteluaineistosta nousi esille tarve tunnistaa oma osaaminen, vahvistaa suomen kielen osaamista ja täydentää omaa ammatillista osaamista. Haastateltavat korostivat omaa motivaatiota ja aktiivisuutta työllistymisen edistämiseksi. (Baliasina, Kiijärvi-Pihkala & Pirttikoski 2022, 62–65.) Kurssi pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin.

OSKE LAB -hankkeen kehittämä kurssi on tarkoitettu maahanmuuttotaustaisille henkilöille, joiden tavoitteena on hakea opiskelemaan korkeakouluun tai työllistyä kotoutumiskoulutuksen päättyessä. Kurssilla ei ehdoteta oman kotoutumispolun rakentamista eikä tarjota varsinaista suomen kielen opetusta. Silti on tärkeää, että osallistujilla on jo suunnitelmat kohti työtä tai koulutusta. Kurssin avulla heidän taitojaan ja tietojaan täydennetään.

Kurssin tavoitteena on kehittää osallistujien valmiuksia, joita tarvitaan erityisesti ammattikorkeakouluopinnoissa sekä työskenneltäessä digiympäristössä. Tavoitteet määriteltiin seuraavanlaisiksi:

Toiminnallisen sanavaraston laajentaminen opiskelu- ja työkonteksteissa. Tutkimuksissa (esim. Duff 2019, 18) ja haastatteluaineistoissa korostui se, että oman polun etenemiseksi maahan muuttanut tarvitsee runsasta kielenkäyttöä erilaisissa ympäristöissä. Aallon ym. (2009, 24) mukaan kaikista parhaalla tavalla kielenoppiminen sujuu silloin, kun se on integroitu sisältöjen oppimiseen ja taitojen kehittämiseen. Ehdotettu kurssi on yksi keino laajentaa osaamista sekä kokeilla opittua, koska se tarjoaa vuorovaikutuksellista ja toiminnallista käyttökontekstia. Kurssi ei sisällä suomen kielen opiskelua, vaan tukee kielen käyttöä ja sen osaamisen laajentamista.
Digiosaamisen laajentaminen. Digitalisaatio on tullut yhä olennaisemmaksi osaksi korkeakoulutusta ja työtä. Digiosaaminen kuuluu monilukutaitoon, joka on yksi kotoutumiskoulutuksen laaja-alaisista osaamistavoitteista (Opetushallitus 2022, 28–29). Monilukutaito ei rajoitu pelkästään tekstiin, vaan realisoituu monilla eri semioottisilla aloilla, ja ihmisten on oltava lukutaitoisia niissäkin (Norton & Toohey 2011, 432). On tärkeää, että maahan muuttanut saa vahvistusta digitaitoihinsa.
Tuki tulevaan opetukseen ja työelämään -kurssin tehtävien avulla yritetään vahvistaa osallistujien asemaa työmarkkinoilla. Sen avulla pyritään vaikuttamaan myös heidän motivaatioonsa. Tavoitetta pidetään hyödyllisenä, koska ammatillinen menestys on monelle tärkeää (Dörney & Ushioda 2009, 28; haastatteluaineisto). Tietämyksen lisääminen tukee maahan muuttaneiden itsetuntoa sekä heidän etenemistään omalla polulla.

Monenlainen sisältö sopii osallistujien eri tarpeisiin

Asetetut tavoitteet määrittelevät kurssille sopivat työskentelytavat. Pääteltiin, että kurssin tulee sisältää erityyppisiä tehtäviä osallistujien kokemuksien rikastuttamiseksi. Vaikka kokonaisuus suunniteltiin vain kuudelle tapaamiselle, sitä ei pidetä suppeana, koska oppiminen ja opitun käyttö alkaa sosiaalisen toiminnan mikrotasolta ja tapahtuu paikan päällä (The Douglas Fir Group 2016, 27). Kurssilla pyritään rakentamaan ilmapiiriä, missä olisi helppo keskustella ja kysyä. Vuorovaikutuksen kautta on helpompaa saada monet asiat itselle selville. Mahdollista tukikieltä, esimerkiksi englantia, ei hylätä, koska kurssin tavoitteena on lisätä kurssilaisten tietämystä ja kehittää heidän osaamistaan. On todistettu (The Douglas Fir Group 2016, 29; Aalto ym. 2009, 25), että taitojen kehittäminen edellyttää vaihtelevuutta ja muutosta, sen takia kurssilla käytetään niin paljon erityyppisiä tehtäviä.

Digitaidot korostuivat kaikkien sisältöjen kohdalla. Niille on myös oma osionsa kurssiohjelmassa. Lähi- ja etätapaamisissa harjoiteltiin toimintaa digitaalisessa oppiympäristössä, LAB-ammattikorkeakoulun Moodlessa. Siinä osallistujat tutustuivat uuteen toimintaympäristöön, laajensivat osaamistaan sekä saivat tietoa, miten korkeakouluopinnot järjestetään Suomessa. Etätapaamisien aikana tutustuttiin erityisesti digipelisääntöihin ja Suomen toimintakulttuuriin. Etätapaamiset ovat tärkeitä, koska ne ovat vakiintuneet nykyiseen työ- ja opiskelurutiiniin. Toisaalta lähitapaamiset olivat tärkeitä, koska kasvokkainen vuorovaikutus on maahan muuttaneille helpompaa. Silloin sanallista kommunikointia voi tukea eleillä, kasvon ilmeillä tai kehon asennoilla.

Kurssi painottuu pari- ja pienryhmätehtäviin, koska ne edellyttävät enemmän vuorovaikutusta. Kurssi sisälsi myös itsenäistä työskentelyä. Oppimisympäristö, valitut materiaalit ja tehtävät tarjoavat valintamahdollisuuksia osallistujille. Esimerkiksi itsenäiseen opiskeluun kurssilaiset saivat valita itselleen sopivimmat tai kiinnostavimmat kohteet. Näin huomioidaan osallistujien moninaisuutta sekä heidän mahdollista kielitaitoeroansa. Valintamahdollisuus perustuu The Douglas Fir Groupin (2016, 30) väitteeseen, jonka perusteella edes samassa luokkahuoneessa ei ole olemassa kahta ihmistä, jotka käyttävät kieltä täsmälleen samalla tavalla.

Opetuksessa käytetään vertaistukea, joka on monelle maahan muuttaneelle uusi kokemus. Vertaistuki on ehdottomasti yksi kulttuurisidonnaisista asioista ja siihen tuleekin kiinnittää lisää huomiota opetuksessa.

Kurssin osallistujia ei arvioida, koska kurssi on lyhyt ja vapaaehtoinen. Osallistujat saavat kuitenkin osallistumisestaan todistuksen, jonka he voivat näyttää omavalmentajalleen ja josta voi olla hyötyä tulevissa haastattelutilanteissa.

Pilotoitu kurssi sai positiivista palautetta

Kurssi syntyi Hybridillä koulutukseen ja työelämään -lyhytkurssista, jota pilotoitiin syksyllä 2021 OSKE LAB ja Miestämö -hankkeiden voimin. Vuonna 2022 Kehitä opiskelun ja työelämän taitojasi -kurssi järjestettiin kaksi kertaa. Toiselle toteutukselle osallistui 13 maahan muuttanutta eri-ikäistä naista, toiselle kahdeksan Ukrainasta paennutta henkilöä. Osallistujia haettiin TE-toimiston ja LABin hankkeiden avulla. Vaikka osallistuminen oli vapaaehtoista, molempien ryhmien osallistujat olivat aktiivisia ja innokkaita kehittämään osaamistaan. Osallistujien mielestä kurssin sisältö tuki heidän opiskelumotivaatiotaan.

Kurssien loppuvaiheessa osallistujille tarjottiin mahdollisuus antaa palautetta. Kahdeksan henkilöä vastasi Webropol-palautelomakkeen kyselyyn ja kaksi antoi suullista palautetta kotoutumiskoulutuksensa ohjaajalle. Ohjaajan mukaan suullisessa palautteessa korostettiin motivaation lisääntymistä ja oman polun selkeyttämistä. Webropolin kautta saatu palaute oli samansuuntaista.

Kyselyyn vastaajat olivat sitä mieltä, että kurssin ilmapiiri oli mukava ja kurssikokonaisuus oli tuonut heille jotain uutta. Eniten kiinnostusta herättivät ammattikorkeakouluun ja opiskeluun liittyvät aiheet, kuten Moodle-oppimisympäristö, haku ammattikorkeakouluun, valintakoe ja kurssikuvauksien lukeminen.

Opin paljon hyödyllistä tietoa, ei vain itse oppilaitoksesta, vaan myös ammattikorkeakouluun pääsemisestä.

Palaute tukee alkuperäistä ajatusta siitä, että maahan muuttaneet kaipaavat tietoa Suomen toimintatavoista. Perehtyminen uusiin toimintaympäristöihin on maahan muuttaneille hyödyllistä, se antaa heille uusia tietoja ja kokemuksia, joita on mahdollista käyttää tulevassa opiskelussa tai töissä.

Tarpeellista ja hyödyllistä tietoa ilman tarpeettomia sanoja.

Palautteessa kurssin hyödyllisimpänä kohteena nostettiin esille myös mahdollisuus tunnistaa oma osaaminen. Itsestä kertominen on kulttuurisidonnaista ja siksi vaikeaa monille maahan muuttaneille. Kurssin osallistujille oli tärkeää saada vinkkejä esimerkiksi haastattelutilanteisiin. Oman osaamisen ja omien tavoitteiden miettiminen on hyödyllistä myös osaamisen kehittämisen ja mahdollisten jatkopolkujen näkökulmasta. Palautteiden mukaan kaikki vastaajat suosittelisivat kurssia tuttavalle tai ystävälle. Enemmistö oli sitä mieltä, että kurssi tuki heidän kotoutumistaan sekä vahvisti polkua kohti työelämää.

OSKE LAB -hanke jatkaa toimintansa

Työ- ja elinkeinoministeriön (2020) mukaisesti ulkomailla syntyneet ja ulkomaalaistaustaiset työllistyvät Päijät-Hämeessä muuta maata huonommin. Korkeakoulutetuille tarvitaan tukitoimintaa. Valtion tarkastusviraston (2021, 49) selvityksen mukaan on monenlaisia keinoja, joiden avulla voidaan edistää integroitumista suomalaiseen yhteisöön. LAB-ammattikorkeakoulun OSKE LAB -hanke pyrkii lisäämään maahan muuttaneiden koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia kehitetyn opintokokonaisuuden avulla. Lahden OSKE LAB -hanke jatkaa ratkaisujen etsimistä ulkomaalaistaustaisten tukemiseksi kohti koulutusta ja työtä. Kehitä opiskelun ja työelämän taitojasi -kurssi toteutetaan uudestaan keväällä 2023 yhteistoiminnassa TE-toimiston ja Lahden seudun kuntakokeilun kanssa.

Lähteet

Aalto, E., Tukia, K., Taalas, P. & Mustonen, S. 2009. Suomi2. Minä ja media, opettajan opas. Helsinki: Otava.

Baliasina, M., Kiijärvi-Pihkala, M. & Pirttikoski, V. 2022. Motivation, learning and networks – OSKE LAB supports the employment of highly educated immigrants in Finland. Teoksessa Peltonen, K. & Hartikainen, A. (eds.) LAB Health Annual Review 2022. The Publication Series of LAB University of Applied Sciences, part 53, 59–73. Viitattu 26.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-429-5

Duff, P. A. 2019. Social Dimensions and Processes in Second Language Acquisition: Multilingual Socialization in Transnational Contexts. The Modern Language Journal. Vol. 103(S1), 6–22. Viitattu 26.12.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1111/modl.12534

Dörnyei, Z. & Ushioda, E. (eds.). 2009. Motivation, Language Identity and the L2 self. Second Language Acquisition. Bristol, UK: Multilingual Matters.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Lahden OSKE LAB. Hanke. Viitattu 26.12.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/oske-lab

Norton, B. & Toohey, K. 2011. Identity, language learning, and social change. Language Teaching. Vol. 44(4), 412–446.

Opetushallitus. 2022. Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022:1a. Viitattu 26.12.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kotoutumiskoulutuksen-opetussuunnitelman-perusteet-2022

Päijät-Hämeen liitto. 2021. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021−2025. Maakuntahallitus. Viitattu 26.12.2022. Saatavissa https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/02/Maahanmuutto-ohjelma2021-2025_liitteineen_final.pdf

The Douglas Fir Group. 2016. A Transdisciplinary Framework for SLA in a Multilingual World. The Modern Language Journal. Vol. 100(S1), 19–47. Viitattu 26.12.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1111/modl.12301

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2020. Integration indicators. Viitattu 26.12.2022. Saatavissa https://kototietokanta.stat.fi/PXWeb/pxweb/en/Kotoutumisenindikaattorit/?rxid=b35785af-21ff-43ef-9d5c-6114d0241409

Valtioneuvosto. 2019. Programme of Prime Minister Sanna Marin’s Government 10 December 2019. Inclusive and competent Finland – a socially, economically and ecologically sustainable society. Publications of the Finnish Government 2019:33. Viitattu 26.12.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-811-3

Valtion tarkastusvirasto. 2021. Työperäisen maahanmuuton kannustimet ja esteet. Katsaus kirjallisuuteen ja politiikkatoimiin. Valtiontalouden tarkastusviraston selvitykset 1/2021. Viitattu 26.12.2022. Saatavissa https://www.vtv.fi/app/uploads/2021/12/VTV-Selvitys-1-2021-Tyoperaisen-maahanmuuton-kannustimet-ja-esteet.pdf