Puheääntä, kuvaa ja musiikkia hyödyntävät teknologiaratkaisut ikäihmisten kotona asumisen tukena

Kirjoittajat: Liisa Calonius, Tanja Haulismaa, Katja Jääskeläinen, Anna Salo, Tuula Turunen, Tuija Rinkinen & Hannele Tiittanen

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata kotona asuvien ikäihmisten suhtautumista puheääntä, kuvaa, musiikkia, sekä tunto- ja hajuaistia hyödyntäviin ratkaisuihin. Näillä ratkaisuilla voidaan muistuttaa ikäihmistä erilaisista arjen toiminnoista, aktiviteettien suorittamisesta ja päivärytmissä pysymisestä. Uusien teknologiaratkaisuiden innovointi ja ikäihmisten näkemysten selvittäminen liittyvät LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoiden Hyvinvointiteknologia ja innovaatiot -opintojakson kehittämistehtävään.

Uusia teknologioita vanhusten hoitamiseksi kaivataan kipeästi niin että vähenevillä resursseilla pystytään vastaamaan kasvavan ikääntyvän väestön avun tarpeisiin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020; Sajid & Naaz 2022.) Ikääntyneiden päivittäisistä toiminnoista, rutiineista, elintoiminnoista ja tapaturmista kotiympäristössä voidaan saada tietoa erilaisten sensoreiden avulla. Sensorit voivat olla puettavaa sensoriteknologiaa tai ympäristöön asennettuja sensoreita tai näiden yhdistelmiä. Sensorit tunnistavat liikkeen, paineenvaihtelun, äänen tai kontaktin esineen kanssa. (Uddin 2018, 7–8.)

Ääniavusteiset teknologiat muistuttajina ja yhteydenpidon välineinä

Älykaiuttimien kaltaiset teknologiat ovat lisääntyneet ikäihmisten keskuudessa. Älykäs virtuaaliavustaja voi olla erittäin hyödyllinen henkilölle, jolla on kognition tai muistin ongelmia tai fyysisiä rajoitteita. Laitetta voi käyttää ääniohjatusti eli yksinkertaisesti puhumalla siihen. (Sajid & Naaz 2022.) Älykaiuttimet, virtuaaliavustajat ja digitaaliset avustajat ovat äänikomentojen ja kaiuttimen yhdistelmiä. Ne vastaavat puhuttuihin äänikomentoihin ja kysymyksiin tekoälyn avulla. Laite aktivoidaan käyttämällä tiettyjä äänikomentoja ja se voi muodostaa yhteyden myös muihin kodin älylaitteisiin. Avustavia tekoälyyn perustuvia kaiuttimia löytyy eri valmistajilta. Kaiuttimet toimivat parhaiten omien apuohjelmiensa kanssa, joista jo olemassa olevia esimerkkejä ovat Alexa, Bixby, Cortana, Google Assistant ja Siri. (Senior Lifestyle.)

Ääniavustajat ovat osoittautuneet merkittäväksi avuksi käyttäjilleen muun muassa muistuttamalla lääkkeenotosta ja keräämällä tietoa päivittäisistä toiminnoista, kuten ruuanlaitosta. Niiden avulla voi pitää yhteyttä perheeseen ja ystäviin, ja ne mahdollistavat myös ruoan ja päivittäistavaroiden tilaamisen. Ne tukevat ikäihmisten tiedonsaantia, terveydenhuoltoa, hyvinvointia, itsenäistä elämää ja sosiaalisuutta. Laitteiden avulla voidaan lisäksi säätää valaistusta ja ohjata televisiota, löytää puhelin, kysyä säätietoja tai uutisraportteja, kuunnella äänikirjoja tai musiikkia, asettaa ajastimia esimerkiksi lieden sammuttamiseen tai pyykkikoneen tyhjentämiseen, sekä saada muistutuksia tapahtumista. (Senior Lifestyle; Thankachan ym. 2023.)

Ikäihmisten suhtautuminen puheohjattuihin laitteisiin, avustaviin ja sosiaalisiin robotteihin

Ikäihmisille puheohjatut laitteet (VCD, Voice Controlled Devices) mahdollistavat helpon pääsyn digitaalisiin palveluihin. Dietmarin (2022) systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa on käsitelty tutkimuksia (n=60) VCD-laitteiden käytettävyydestä, käytöstä ja oppimisesta ikäihmisten keskuudessa, sekä tunnistettu VCD-laitteiden positiiviset ja negatiiviset ominaisuudet sekä käytön esteet ikäihmisillä. Tulosten mukaan tutkimusten määrä on viime vuosina lisääntynyt ja kyseinen väestöryhmä saa niissä yhä enemmän huomiota. Tulokset osoittavat, että ikäihmisillä on vain vähän ongelmia VCD-laitteiden oppimisessa ja käytössä. Tutkimusten mukaan VCD-laitteita pidetään ikäihmisille hyödyllisinä, ja myös ikäihmiset itse pitävät niitä hyödyllisinä. Ikäihmiset kokivat VCD-laitteiden käytön helpoksi niiden äänipohjaisen käytön vuoksi. Ongelmat johtuvat yleensä komentojen virheellisestä puheentunnistuksesta tai laitteen liian pienestä näytöstä, joka näyttää visuaaliset komennot. (Dietmar 2022.) Myös Thankachanin ym. (2023) tutkimuksessa ikäihmiset suhtautuivat positiivisesti puheen ja äänen käyttämiseen vuorovaikutusmuotona. Äänikomento tuntui luonnollisemmalta verrattuna esimerkiksi puhelimen tai kaukosäätimen painikkeen painamiseen. Puheavustajia ei kuitenkaan haluttu käyttää julkisissa paikoissa. Käytön esteenä puolestaan on suurelta osin koettu yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevat huolenaiheet (Dietmar 2022).

Avustavilla roboteilla (Assistive Robotics) ja sosiaalisilla avustavilla roboteilla (Socially Assistive Robotics, SAR) voidaan parantaa ikääntyneiden elämänlaatua ja itsenäisyyttä etenkin, jos taustalla on muistisairauden aiheuttamaa suorituskyvyn heikkenemistä. Robottien avulla voidaan saada tietoa potilaan jokapäiväisestä elämästä ja saada hälytyksiä poikkeavuuksista sensoriteknologian avulla. Robottien hyväksymisen edellytyksenä on, että käyttäjät kokisivat ne hyödyllisiksi ja vuorovaikutuksen robotin kanssa helpoksi. Valvontalaitteiden käyttöön saattaa liittyä tungettelemisen tunnetta, mitä tulisi saada minimoitua personoimalla robottijärjestelmä kullekin asiakasryhmälle sopivaksi. Di Napolin ym. (2022) tutkimuksen mukaan asiakkaat kokivat sosiaalisten robottien toiminnan luotettavana, ja ne aiheuttivat yleisesti positiivisen reaktion ja hyväksymisen. Käyttäjät, joilla robotit olivat olleet pidempään, olivat tyytyväisempiä robotin läsnäoloon. Broadbentin ym. (2018) tutkimuksessa sosiaalisten avustavien robottien todettiin parantaneen lääkehoidon toteutumista, kuntoutusta ja hoitoon sitoutumista. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista piti robottia hyödyllisenä. Kamera koettiin häiritsevänä, tekniset ongelmat turhauttavina ja robotin koettiin haittaavan yksityisyyttä.

Asiakasraati arvioimassa teknologiaratkaisuja

Vapaaehtoisen asiakasraadin avulla selvitettiin ikäihmisten suhtautumista puheääntä, kuvaa, musiikkia sekä tunto- ja hajuaistia hyödyntävistä teknologiaratkaisuista. Asiakasraadin arviointeja kerättiin lokakuun 2023 aikana.  Teknologioiksi valikoitui älykaiutin, integroitu älyseinä, älykello, robottiystävä, hajuaistiin perustuva diffuusori sekä tuntoaistiin perustuvat teknologiat kuten älyvaatteet ja älypeitot. Asiakasraadin keskustelujen tueksi valmisteltiin PowerPoint-esitys, jossa kyseiset teknologiat havainnollistettiin tekstin ja kuvien avulla.

Asiakasraati koostui ikäihmistä, joiden keski-ikä oli 76,7 vuotta. Kaikkia yhdeksää osallistujaa yhdisti se, että he asuvat omassa kodissa ilman kotihoidon tukea ja ulkopuolista apua. Lähes kaikilla oli käytössään älypuhelin. Viisi osallistujaa käytti myös kannettavaa tietokonetta. Asiakasraatiin osallistuneiden digitaidoissa oli suurta vaihtelua. Kahdella osallistujalla ei ollut digitaitoja lainkaan, kaksi koki omat digitaidot kohtalaisiksi ja he tarvitsivat tukea sähköisten palveluiden asioinnissa. Viisi osallistujista asioi sähköisissä palveluissa itsenäisesti tietokoneella tai mobiililaitteella.

Asiakasraadin keskusteluista tehtiin muistiot, ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti teemoitellen. Javadin ja Zarean (2016, 34–35) mukaan teemoittelu on laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmä, joka korostaa keskeisiä näkökohtia eli teemoja, vastaten niiden avulla asetettuun kysymykseen.

Tulokset

Teknologioista suosituimmiksi nousi puheääntä hyödyntävä teknologia, kuten älykello, älykaiutin ja integroitu älyseinä. Toivottiin, että laite puhuisi suomea, äänenvoimakkuus olisi säädettävissä, puheääni ei olisi monotoninen ja se olisi vaihdettavissa. Puhe koettiin mukavana ja antavan tunteen, että joku huolehtii. Älykaiuttimen uskottiin auttavan myös yksinoloon ja toimivan keskustelukumppanina. Teknologioiden monipuolisuutta koettiin lisäävän laitteiden integroitavuus toisiinsa, jolloin laitteita voisi käyttää rinnakkain. Toisaalta uskottiin, että äänten kuuluminen voi muistisairaalla aiheuttaa jopa harhojen ja pelkojen pahenemista. Musiikkia ei nähty kovin tehokkaana keinona esimerkiksi asioista muistuttamisessa.

Osa asiakasraadin jäsenistä koki älyseinän monipuolisimpana ratkaisuna, kun muistutteluun oli mahdollista yhdistää puhe, musiikki ja kuvat. Älyseinän kautta tulevien kuvamuistutusten koettiin tehostavan sanallista ohjausta ja sen kautta haluttiin saada esimerkiksi kuvilla varustettuja ruokaohjeita tai ohjattuja jumppavideoita. Toisaalta osa koki älyseinän myös hankalana ja kömpelönä, vievän liikaa tilaa ja vaikuttavan kodin viihtyvyyteen. Seinällä näkyvä avatar koettiin toisaalta hyvänä, toisaalta vieraana ja epäaitona. Kyseiset vastaajat suhtautuivat älykaiutinjärjestelmään myönteisemmin.

Älykaiutin ja älyseinä koettiin hyvänä muistutuskeinona lähes kaikissa arjen toiminnoissa, kuten lääkkeenotto, ruokailuajat, ulkoiluun kannustaminen ja nukkumaanmeno. Rauhallinen musiikki voisi iltaisin muistuttaa rauhoittumisesta. Teknologioiden toivottiin muistuttavan kalenterin tapahtumista, kuten ajanvarauksista, laskujen hoitamisesta, veroilmoituksen tekemisestä, nuohoojan kutsumisesta ja muista muistettavista asioista. Toivottiin, että teknologiat voisivat muistuttaa myös avainten ja puhelimen mukaan ottamisesta ulos lähtiessä ja että avainten ja puhelimen sijainti olisi äänikomennolla paikannettavissa. Lisäksi nähtiin hyvänä, jos teknologia voisi muistuttaa uunia lämmittäessä peltien avaamisesta ja sulkemisesta.

Älykellon koettiin voivan muistuttaa pääasiassa samoista asioista kuin älykaiutin ja älyseinäkin. Näiden ominaisuuksien lisäksi älykellon hyvinä puolina nähtiin muun muassa värinätoiminto, GPS-paikannus ja mahdollisuus tehdä turvahälytys kellon avulla. Osa oli tottunut pitämään kelloa ranteessa, minkä vuoksi kello tuntui helpolta ratkaisulta, kun taas osa ei halunnut pitää kelloa ollenkaan. Älykellon käytön haasteina ja jopa mahdollisina esteinä nähtiin pieni näyttö sekä kellosta mahdollisesti tuleva puheääni julkisilla paikoilla.

Vähiten innostusta aiheuttivat robottiystävät sekä tunto- ja hajuaistiin perustuvat älyteknologiat.  Robottiystävät koettiin enimmäkseen epämiellyttävänä ja pelottavana. Erityisesti liikkuvaa robottia ei omaan kotiin haluttu. Haju- ja tuntoaistiin perustuvat teknologiat herättivät eniten kielteisiä tunteita eikä kyseisillä teknologioilla koettu olevan juurikaan potentiaalia arjen toiminnoista muistuttamisessa. Noin puolet asiakasraatiin osallistuneista kokivat tuntoaistiin perustuvat muistutukset käyttökelpoiseksi korkeintaan herätyksessä, älyvaatteen ryhdistä ja asennosta muistuttamisessa sekä liikkeelle lähdön aktivoimisessa esimerkiksi älykellon värinän muodossa. Toinen puoli osallistujista koki tuntoaistiin perustuvat teknologiat pelottavaksi, oudoksi, ärsyttäväksi ja sen ajateltiin säikäyttävän. Myös tuoksut koettiin pääasiassa ärsyttävänä ja vieraana. Tuoksujen nähtiin soveltuvan muistutusta paremmin viihtymiseen, esimerkiksi yhdistämällä kuvaa ja ääntä luonnon, metsän, takan tai kukkien tuoksuun. Asiakasraatiin osallistuneiden suhtautuminen eri teknologioihin on kuvattu kuvassa 1.

Kuva 1. Asiakasraadin suhtautuminen eri teknologioihin (Kuva: Liisa Calonius, Tanja Haulismaa, Katja Jääskeläinen, Anna Salo & Tuula Turunen).

Pohdinta

Vaikka oikean ihmisen läsnäoloa ja kosketusta pidettiin tärkeänä, asiakasraatiin osallistuneet näkivät älyteknologian hyvänä apuna, ja sen uskottiin vähentävän terveydenhuollon kuormitusta. Jokaisen teknologian kohdalla mielipiteet vaihtelivat ääripäästä toiseen aiheuttaen hyvin erilaisia tunteita ja ajatuksia eri henkilöillä. Se, mikä tuntui yhdestä parhaalle vaihtoehdolle, ei toinen voinut kuvitellakaan ottavan käyttöönsä. Laitteita asiakkaille valittaessa tulisikin huomioida asiakkaiden yksilöllisyys ja antaa mahdollisuus valita erilaisista vaihtoehdoista itselle sopivin. Teknologiaan tottuminen ja opettelu nähtiin tärkeänä. Asiakasraatiin osallistuneita kiinnosti myös älyratkaisujen hinta ja miten laitteiden huolto toteutuisi.

Tulosten perusteella tuotekehittelyyn suositellaan älykaiuttimia, älyseinää sekä älykelloa. Erilaiset teknologiavaihtoehdot mahdollistavat valinnanvapauden ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Päivittäisten toimien muistuttelun lisäksi toivottiin, että laitteita voisi käyttää myös esimerkiksi viihdekäyttöön. Tämä toisi palvelulle lisäarvoa, sitouttaisi asiakasta ja lisäisi halukkuutta laitteen käyttöön, kun teknologiasta on muutakin etua kuin arjen toiminnoista muistuttelu.

Asiakasraatiin osallistuneet toivoivat, että puheavustaja puhuisi Suomea. Myös Thankachanin ym. (2023) tutkimuksessa kaikki haastateltavat odottivat kommunikoinnin laitteen kanssa tapahtuvan suomeksi, mikä on tällä hetkellä haaste. Kallion ym. (2020) mukaan ääniavusteiset älyteknologiat yleistyvät, mutta suomen kieltä niistä harvat kunnolla ymmärtävät. Suomalaisessa Lahjoita puhetta -hankkeessa tavoitteena on ollut opettaa puhuvia älylaitteita ja robotteja ymmärtämään suomen kieltä sujuvasti myös murteet huomioiden.

Tällä hetkellä suomen kieltä tukevia puhekäyttöliittymiä ei juurikaan ole, lukuun ottamatta Applen Siriä, joka ymmärtää suomea kohtalaisen hyvin. Ikäihmisille suunnatuista puhuvista roboteista olemassa olevia esimerkkejä ovat esimerkiksi Zora Botsin Billy-Billy, Nao ja Pepper, Intuitin Roboticsin ElliQ, Robotien Emma-palvelurobotti, Menumatin kotiateriapalvelun puheella ohjattavat ohjainyksikkö, sekä Evondos ja Evondos Anna -lääkeautomaatit. (Kaartinen & Kulju 2022, 17–18.) Tulevaisuudessa älykkäät hyvinvointiteknologiaratkaisut saadaan palvelemaan asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeita paremmin, mikäli käyttäjien toiveita kartoitetaan lisää.

Lähteet

Broadbent, E., Garrett, J., Jepsen, N., Ogilvie, V., Ahn, H., Robinson, H., Peri, K., Kerse, N., Rouse, P., Pillai, A. & MacDonald, B. 2018. Using Robots at Home to Support Patients with Chronic Obstructive Pulmonary Disease: Pilot Randomized Controlled Trial. Journal of Medical Internet Research. Vol. 20(2), e45. Viitattu 14.10.2023. Saatavissa http://doi.org/10.2196/jmir.8640

Dietmar, J. 2022. Voice Controlled Devices and Older Adults – A Systematic Literature Review. Springer Nature. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-031-05581-2_14 

Di Napoli, C., Ercolano, G. & Rossi, S. 2022. Personalized home-care support for the elderly: a field experience with a social robot at home. Viitattu 14.10. 2023. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s11257-022-09333-y

Javadi, M. & Zarea, K. 2016. Understanding Thematic Analysis and its Pitfall. An International Nursing Journal. Journal of Client Care. Vol. 1(1), 34-40. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa http://doi.org/10.15412/J.JCC.02010107

Kaartinen, J. & Kulju, M. 2022. Kotibotti-esiselvitys: puhebottien mahdollisuudet ikääntyvien digitaalisissa palveluissa. VTT Technical Research Centre of Finland. Tutkimusraportti. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/67298277/VTT_R_00591_22.pdf

Kallio, H.-L., Lappalainen, T., Solla, K. & Stammeier, J. 2020. Lahjoita puhetta ja ole mukana Suomen suurimmassa yksittäisessä puheenkeräyshankkeessa sitten Kalevalan. Yle. Viitattu 30.10.2023. Saatavissa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/16/lahjoita-puhetta-ja-ole-mukana-suomen-suurimmassa-puheenkerayshankkeessa-sitten

Sajid M. F. & Naaz S. 2022. Virtual Intelligent Assistant: A Support for Elderly People. IEEE Global Conference on Computing, Power and Communication Technologies (GlobConPT). New Delhi, India. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1109/GlobConPT57482.2022.9938174

Senior Lifestyle. Digital Assistants for Seniors. Viitattu 23.9.2023. Saatavissa https://www.seniorlifestyle.com/resources/blog/digital-assistants-for-seniors/

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Viitattu 8.11.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4

Thankachan, B., Turunen, M. & Jokinen, K. 2023. Challenges with Voice Assistants for the Elderly in Semi-Public Spaces. Viitattu 14.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1145/3594806.3596576

Uddin, Z., Khaksar, W. & Torresen, J. 2018. Ambient Sensors for Elderly Care and Independent Living: A Survey. Sensors. Vol. 18(7), 2027. Viitattu 20.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3390/s18072027

Kirjoittajat

Liisa Calonius on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveyspalveluiden digiasiantuntija (YAMK) -koulutusohjelmasta.

Tanja Haulismaa, Katja Jääskeläinen, Anna Salo ja Tuula Turunen ovat valmistuvia opiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutuksesta.

Tuija Rinkinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä

Hannele Tiittanen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/%C3%A4lykoti-%C3%A4lypuhelin-energiakriisi-7784893/ (geralt, Pixabay license)

Julkaistu 20.2.2024

Viittausohje

Calonius, L., Haulismaa, T., Jääskeläinen, K., Salo, A., Turunen, T., Rinkinen, T. & Tiittanen, H. 2024. Puheääntä, kuvaa ja musiikkia hyödyntävät teknologiaratkaisut ikäihmisten kotona asumisen tukena. LAB RDI Journal. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/puheaanta-kuvaa-ja-musiikkia-hyodyntavat-teknologiaratkaisut-ikaihmisten-kotona-asumisen-tukena/