Opinnäytetyön ja kehittämistehtävän merkitys näyttöön perustuvan terveydenhoitajakoulutuksen ja -työn taustalla

Kirjoittaja: Sanna Imeläinen

Ammattikorkeakoulututkinnolla asiantuntijatehtäviin

Ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) opintojen rakenteeseen kuuluu perus- ja ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja, ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä opinnäytetyö. Terveydenhoitajan koulutus sisältää myös sairaanhoitaja (AMK) -tutkintonimikkeeseen johtavan koulutuksen, jonka tulee täyttää Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset.  Terveydenhoitaja (AMK) -tutkinto on laajuudeltaan yhteensä 240 opintopistettä. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129.)

AMK-tutkinnon suorittaneella tulisi olla laaja-alaiset käytännön perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä. Tutkinnon myötä saadaan valmiuksia seurata ja edistää oman ammattialan kehittymistä sekä edellytyksiä oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi saadaan riittävä viestintä- ja kielitaito oman alan tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129.) Ammattikorkeakoulutuksen on annettava opiskelijoille myös valmiudet jatkuvaan kasvuun. Ammatillinen asiantuntijuus on kykyä tarttua kokonaisvaltaisiin ja erilaisiin työelämän kysymyksiin niin ongelmiin, vaikeuksiin kuin riemuihin. (Mutanen & Friman 2023.)

Asiantuntijuus saavutetaan jatkuvan kehittymisen myötä. Jatkuvan kasvun perustana eivät voi olla tietyt tiedot vaan tietyt valmiudet, joita pidetään metodisina valmiuksina. (Mutanen & Friman 2023.) Ammattikorkeakoulut toteuttavat tutkintokoulutuksen lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Tällä toiminnalla on tärkeä kytkös koulutukseen ja opetukseen. Opetus järjestetään usein työelämältä saatujen projektien muodossa ja opinnäytetyöt toteutetaan työpaikoille tehtävinä kehittämishankkeina. Lisäksi TKI-toiminnan avulla varmistetaan koulutuksen sisältöjen kytkeytyminen uusimpaan tietoon ja osaamiseen. (TKI.fi 2024.)

Asiantuntijat työelämän kehittäjinä

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa meitä kehittämään osaamista ja ajattelutapoja jatkuvasti. Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, kuinka osaaminen voi uudistaa työelämää ja työelämäosaamista. Tavoitteellinen yhteistyö tuottaa lisäarvoa kaikille osapuolille ja toimii samalla uudistumisen tapana. (Arola ym. 2022.) Tiedon, osaamisen ja ICT:n tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on keskeistä. On tärkeää pohtia, kuinka ihmiset saadaan luomaan ja parantamaan yhdessä innovaatioita sekä toimintatapoja. Yhteistyön ja kehittämisen tuloksena syntyy entistä parempia prosesseja sekä uusia tuotteita ja palveluja. (Satonen 2024.)

Työpaikoilla käytetään tutkimustietoa omien tarpeiden mukaisesti työelämän kehittämisessä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024). Työelämän muutos on erittäin monimuotoista, ja digitalisaatio muokkaa työn tekemisen paikkoja, aikoja ja tapoja sekä organisaatioiden rakenteita (Työterveyslaitos 2024). Myös terveydenhoitajilla tulee olla valmius ja halu jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Lisäksi tarvitaan muutosmyönteisyyttä työn vaateiden muuttuessa. (Terveydenhoitajaliitto 2024.)

Geneerisiä eli yleisiä asiantuntijataitoja tarvitaan työelämässä kaikilla aloilla. Nämä taidot ovat avainasemassa myös korkeakouluopiskelijoiden oppimisessa ja koulutusalakohtaisen asiantuntijuuden rakentumisessa. Opintojen kannalta keskeisiä geneerisiä taitoja ovat muun muassa kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, tietolähteiden arviointi, perusteleminen, vuorovaikutustaidot, oman toiminnan säätely sekä kirjoittaminen. (Hyytiäinen ym. 2021.)

Opinnäyte- ja kehittämistyö vahvistavat ammatillista kasvua

Ammattikorkeakoululain mukaan jokaiseen tutkintoon sisältyy opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyön laajuus on 15 op, joka sisältää lisäksi kypsyysnäytteen. (Haarala 2022.) Opinnäytetyö on pitkäkestoinen prosessi, joka edellyttää opiskelijalta pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Opintopisteet vastaavat noin 2–4 kuukauden työskentelyä. (Ammattikorkeakouluopinnot.fi 2021.) Opinnäytetyöprosessi on jaettu kolmeen eri vaiheeseen, joista ensimmäisenä on aloitus ja suunnittelu, toisena toteuttaminen ja kolmantena viimeistely (LAB-ammattikorkeakoulu 2024a).

Tutkimuksellisuuden tulee olla olennainen osa ammattikorkeakoulujen koulutuskulttuuria ja samalla olennainen osa oppimista.  Opiskelijoiden oman luovan ja tutkimuksellisen otteen tulisi vahvistua opinnäytetyön prosessissa, sillä ammatillisella asiantuntijalla tulee olla kyky yhdistää teoria ja käytäntö. (Mutanen & Friman 2023.) Opinnäytetöiden aiheet liittyvätkin oman alan keskeisiin kehittämiskohteisiin, jolloin opiskelija kykenee perusteltujen valintojen tekemiseen ja luotettavan tiedon tuottamiseen. Opinnäytetyö vahvistaa opiskelijan ammatillista kasvua ja asiantuntijuutta. (LAB-ammattikorkeakoulu 2023.)

Opinnäytetyö kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa koulutuksessa hankittuja oman alan tietoja ja taitoja sekä analysointi- ja perusteluvalmiuksia eli kriittistä ajattelua. Opiskelijalla on myös mahdollisuus osoittaa opinnäytetyön myötä osaamisensa ja soveltaa tietojaan käytännössä. (Ammattikorkeakouluopinnot.fi 2021.) Opinnäytetyö onkin tärkeä osa asiantuntijuuden kehittymistä (Mutanen & Friman 2023), sillä sen avulla opiskelija osoittaa kykynsä soveltaa tutkimustietoa ongelmien ratkaisussa (Korkeakouluosaajat.fi).

Kuvaileva kirjallisuuskatsaus opinnäytetyön menetelmänä

LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoille on vahvasti suositeltu opinnäytetyön toteuttamista kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on yleiskatsaus ja yksi yleisimmin käytetyistä kirjallisuuskatsauksen perustyypeistä ilman tiukkoja ja tarkkoja sääntöjä. Käytetyt aineistot ovat laajoja ja aineiston valintaa eivät rajaa metodiset säännöt. Metodisesti kevyin kirjallisuuskatsauksen muoto on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pystytään antamaan laaja kuva käsiteltävästä aiheesta. Sen avulla on mahdollista tuottaa ajankohtaista tietoa. (Salminen 2023.)

Kirjallisuuskatsausten käyttö on vakiintunut ja monipuolistunut niin hoitotieteessä kuin muussa terveystieteellisessä tutkimuksessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on luonteeltaan aineistolähtöistä ja ymmärtämiseen tähtäävää ilmiön kuvausta. Se perustuu tutkimuskysymykseen ja tuottaa valitun aineiston perusteella kuvailevan ja laadullisen vastauksen. Hoitotyössä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta voidaan käyttää kliinisen tiedon kokoamiseen ja sitä voidaan soveltaa terveysalan tutkimustyössä myös ammattikorkeakoulussa. (Kangasniemi ym. 2013.)

Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa aineiston valinta ja analyysi ovat aineistolähtöisiä ja tapahtuvat osittain samanaikaisesti. Aineisto koostuu aiemmin julkaistusta ja tutkimusaiheen kannalta merkityksellisestä tiedosta. Tiedonhakua ohjaa tutkimuskysymykset, ja aineiston valinnassa painottuu sisällön merkitys. Aineiston riittävyyden määrää tutkimuskysymyksen laajuus. Vaikka valitun aineiston laatu arvioidaan, se ei ole valinnan osalta ratkaisevassa asemassa. Tiedonhaussa ohjataan käyttämään muun muassa hoitotyön ja hoitotieteen tietokantoja, ja näiden kautta saatavia tuloksia täydennetään manuaalisesti, esimerkiksi lähdeluetteloita hyödyntäen. Tiedonhaku ja aineiston valinnan prosessi kuvataan opinnäytetyön raportissa. (Kangasniemi ym. 2013.)

Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keskeinen vaihe on käsittelyosan rakentaminen. Tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin aineiston tuottaman laadullisen kuvauksen avulla. Kuvauksessa yhdistetään ja analysoidaan sisältöä kriittisesti sekä syntetisoidaan tietoa eri tutkimuksista, suosituksista ja lainsäädännöstä. Aineiston tarkastelun tulisi johtaa uuden tulkinnan syntymiseen ilman, että alkuperäistä tietoa muutetaan. Aineistosta esiin nouseva tieto kootaan tutkimuskysymysten mukaiseksi kokonaisuudeksi. (Kangasniemi ym. 2013.)

Viimeisessä vaiheessa tarkastellaan tuloksia, mikä sisältää sekä sisällöllisen että menetelmällisen pohdinnan, ja arvioidaan raportin sekä koko prosessin luotettavuutta ja eettisiä näkökulmia (Kangasniemi ym. 2013). Tutkimuksellinen opinnäytetyö on eettisesti hyväksyttävä ja luotettava, ja sen tulokset ovat uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön (HTK) mukaisesti. Eurooppalaisen tutkimuseettisen ohjeistuksen mukaan hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteita ovat luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto. Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjetta ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa”. (Arene 2018; TENK 2024.)

Terveydenhoitajatyön ja ammatin kehittämisosaaminen

Terveydenhoitajatyön ammattiopintoihin sisältyy opinnäytetyön lisäksi 5 op:n kehittämistyö, mikä toimii samalla terveydenhoitajatutkinnon opinnäytetyönä . Kehittämistyön avulla voidaan jalkauttaa opinnäytetyönä tehdyn kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tuloksia työelämään. Kehittämistyön tekeminen vahvistaa terveydenhoitajan työn ja ammatin kehittämisosaamista. Terveydenhoitajatyön kehittäminen kuuluu ammatillisiin osaamisvaatimuksiin. (Haarala 2022; Imeläinen 2024.)

Valmistuvan terveydenhoitajan tulee osata Haaralan (2022) julkaisun mukaan:

• ”Tunnistaa oman kehittämis-, innovaatio- ja tutkimusosaamisensa ja vahvistaa niitä terveyden edistämisen asiantuntijatehtävässään,
• seurata tutkimustuloksia ja kehittämisideoita ja kehittää terveydenhoitajatyötä aloitteellisesti ja innovatiivisesti yhteiskunnan ja työelämän tarpeista lähtien,
• tunnistaa ja toimia yhteistyössä etsittäessä ratkaisuja ja toimintatapoja tulevaisuuden globaaleissa, kansallisissa ja alueellisissa terveyden edistämisen haasteissa,
• toimia terveyden edistämisen asiantuntijana monialaisessa kehittämisessä palvelun tuottajien, käyttäjien ja sidosryhmien kanssa,
• kehittää näyttöön perustuvaa ja laadukasta terveydenhoitajatyötä sekä
• arvioida kehittämistoiminnan laatua, vaikutusta ja vaikuttavuutta.”

Terveydenhoitajan työ on melko itsenäistä ja laaja-alaista. Erillisen kehittämistehtävän avulla pyritään vastaamaan sekä ammattiosaamisen vahvistumiseen että geneerisiin työelämätaitoihin. LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksen uudessa opetussuunnitelmassa opintojakson nimi on ”Terveydenhoitajatyön kehittäminen”. Osaamistavoitteiden mukaan opiskelijan tulee osata toteuttaa ja arvioida työelämälähtöinen ja näyttöön perustuva kehittämisprosessi, integroida TKI-toimintaa terveydenhoitajan työssä, toimia terveydenhoitajatyön asiantuntijana monitoimijaisissa verkostoissa sekä edistää kestävää, vastuullista ja eettistä toimintaa sote-alalla. (LAB-ammattikorkeakoulu 2024b.)

Kehittämistehtävän myötä saatavia tietoja ja taitoja ovat ammatilliset työelämätaidot, tiimityötaidot, näyttöön perustuvan työotteen vahvistuminen, sekä vastuulliset, kestävät ja eettiset näkökulmat. Lisäksi opiskelijat oppivat projektinhallinta- ja TKI-taitoja (prosessin hallintaa), viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, ketteryyttä ja soveltamistaitoja, kriittisyyttä ja itsearviointitaitoja sekä tulevaisuudenlukutaitoja. (Imeläinen 2024.)

Kehittämistehtävän avulla voidaan vahvistaa myös työelämäyhteistyötä, kun opinnäytetyön kautta koottua näyttöön perustuvaa tietoa siirretään työelämän käyttöön. Kehittämistehtävä tuottaa usein konkreettisen tuotoksen, johon ei enää vaadita laajaa kirjallista raportointia. Tuotokset voivat olla esimerkiksi ohjeistuksia, esitteitä, tallenteita tai työpajoja, jotka on suunnattu terveydenhuollon henkilöstölle tai asiakkaille. (Imeläinen 2024; LAB-ammattikorkeakoulu 2024b.)

Opinnäytetyön ja kehittämistehtävän merkitys opiskelijalle ja työelämälle

LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksen opettajilla on ollut yhteinen tahtotila kehittää koulutusta vastaamaan työelämän tarpeita. Tavoitteena on ollut vahvistaa yhteistyötä työelämän, opetuksen ja TKI-toiminnan välillä. Systemaattisella mallilla on pyritty takaamaan myös terveydenhoitajakoulutuksen korkea laatu. Valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat näkevät itsensä ammattitaitoisina terveydenedistäjinä, mutta ymmärtävät samalla siirtyvänsä työelämään oppimaan lisää konkreettisten työelämätaitojen avulla. Yhteistyö ja opiskelijoille tarjottu tuki ovat tärkeitä sekä koulutuksen aikana että valmistumisen jälkeen. (Imeläinen 2023.)

Kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön ohjauksessa korostuu menetelmällinen osaaminen, ja opiskelijat saavat ohjausta ja tukea ammattikorkeakoululta. Tämä vähentää työelämän ammattilaisten kuormitusta kiireisen arjen keskellä ja varmistaa, että opinnäytetyöstä saatava hyöty kohdistuu työelämän tarpeisiin kehittämistehtävän kautta. Työelämän yhteistyökumppaneilta saatu palaute on ollut erittäin positiivista. (Imeläinen 2023.) Lisäksi kuvaileva kirjallisuuskatsaus on rajattu ja selkeä kokonaisuus, joka vastaa tarpeeseen ja tarjoaa AMK-tutkinnon kannalta tarvittavaa ja riittävää osaamista. Tieteellinen tutkimus korostuu ylemmissä korkeakouluopinnoissa.

Terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyö ja kehittämistehtävä muodostavat selkeän ja strukturoidun prosessin. Kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön avulla opitaan näyttöön perustuvan terveydenhuollon (NPTH) keskeisiä taitoja, jossa toimintaa ohjaa luotettavaksi arvioitu, tiivistetty ja ajantasainen tutkittu tieto eli näyttö. NPTH:n velvoite perustuu sekä terveydenhuollon ammattihenkilöstöä sitovaan lainsäädäntöön että eettisiin ohjeisiin. Terveydenhuollon käytännöt ja toimintatavat tulee olla vaikuttavia, potilaille ja asiakkaille merkityksellisiä sekä käyttökelpoisia ja tarkoituksenmukaisia, jolloin niillä voidaan saavuttaa toivottuja hoitotuloksia. (Hotus 2024.)

Kehittämistehtävän myötä opiskelijoiden toivotaan puolestaan rohkaistuvan työelämän ja toimintatapojen kehittämiseen ja uudistamiseen. Kehittämistehtävässä käytettävä näyttö perustuu opinnäytetyön kautta saataviin ajantasaisiin tutkimuksiin, suosituksiin sekä lainsäädäntöön, jolloin työelämän kehittämiseen hyödynnetään ajankohtaista tietoa. Opiskelijoiden kokoama näyttö tukee terveydenhuollon ammattilaisia työssään ja auttaa opiskelijoita omaksumaan ja ymmärtämään perusteet näyttöön perustuvaan terveydenhuoltotyöhön. Työ- ja elinkeinoministeriön (2024) mukaan työelämän muutoksissa menestyminen edellyttää osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa. Työelämän kehittäminen on panostamista osaamisen, toiminnan, tuotteiden ja palvelujen parantamiseen.

Geneeristen taitojen oppimista tulisi tukea tavoitteellisesti korkeakouluopetuksessa. Vaikka opetuksessa parhaimmillaan luodaan mahdollisuudet oppimiselle, vastuu omasta oppimisesta ja osallistumisesta sekä siitä, millaisia tavoitteita asettaa ja miten suuntaa oppimistaan, on kuitenkin viime kädessä opiskelijalla. Tutkimusten mukaan geneeristen taitojen kehittyminen vie aikaa ja vaatii opiskelijalta vaivannäköä, aktiivista panostusta ja oppimisen reflektointia. Taitojen kehittymiseksi tulisi säännöllisesti harjoitella tilanteissa, joissa geneerisiä taitoja todella käytetään, esimerkiksi paremmaksi kirjoittajaksi kehittyy kirjoittamalla. (Ursin ym. 2021.)

Opinnäytetyö ja kehittämistehtävä voivat tuntua haastavilta, mutta ne eivät ainoastaan kehitä alakohtaisia taitoja, vaan opettavat myös geneerisiä taitoja. Nämä taidot mahdollistavat oman alan asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntämisen sekä opintojen aikana, että myöhemmin työelämässä. Geneeriset taidot liittyvät tiiviisti alakohtaisiin tietoihin ja taitoihin, mutta niiden hyödyntäminen vaatii lisäksi asennetta, uskoa omaan osaamiseen, sinnikkyyttä sekä uteliaisuutta ja ymmärrystä siitä, milloin taitoja tarvitaan. Tämä tahto auttaa selviytymään haastavista tehtävistä sekä koulutuksessa että työelämässä. (Hyytiäinen ym. 2021.)

Opiskelijoilta kerätään palautetta opinnäytetyöprosessista sekä ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyllä (AVOP) että terveydenhoitajakoulutuksen osalta erillisellä Webropol-kyselyllä. Palautteella on suuri merkitys, jotta haastavalta tuntuvat tehtävät saataisiin opiskelijoille mielekkäiksi ja samalla opettavaisiksi. Ymmärrys kokonaisuudesta ja osaamisen kehittymisestä työelämän tarpeisiin luo merkityksen tunteen. Terveydenhoitajakoulutuksen ja opinnäytetyöprosessin kehittäminen on parantanut opiskelijoiden tyytyväisyyttä huomattavasti tarkasteltaessa AVOP kyselyä vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi Webropol-kyselyn avointen vastausten myötä on pystytty huomioimaan toimivat sekä kehitettävät kohdat.

Opintojen, erityisesti opinnäytetyön ja kehittämistehtävän, merkitystä on tärkeää korostaa opiskelijoille jatkossakin.  Näiden opintojen aikaisten tehtävien tarkoitus on valmistaa opiskelijoita työelämän tarpeisiin ja opettaa heille työelämässä tarvittavia taitoja. Jos opiskelutehtävät tuntuvat haastavilta, on hyvä muistaa, että haasteet eivät vähene työelämässä, jossa jatkuva muutos on arkipäivää. Näyttöön perustuva tieto on terveydenhuollon kehittämisen perusta ja ohjaa meitä vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin.

Lähteet

Ammattikorkeakouluopinnot.fi. 2021. Opinnäytetyö. Viitattu 6.8.2024. Saatavissa https://www.ammattikorkeakouluopinnot.fi/opinnaytetyo-8082

Arene. 2018. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://arene.fi/julkaisut/ammattikorkeakoulujen-opinnaytetoiden-eettiset-suositukset/

Arola, M., Huttula, T., Jämsén, P., Kirjavainen, A., Mustikainen, H., Ranki, S., Santamäki, I., Vesa, A-M. & Villanen, J. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 204. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/03/sitra-tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa.pdf

Haarala, P. 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. TAITO-sarja 92. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/744761/2022%20TAITO%2092%20Terveydenhoitajan%20ammatilliset%20osaamisvaatimukset.pdf

Hotus. 2024. Näyttöön perustuva terveydenhuolto. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://hotus.fi/nayttoon-perustuva-terveydenhuolto/

Hyytinen, H., Kleemola, K. & Toom, A. 2021. Geneeriset taidot ja niiden arviointi korkeakoulutuksessa. Teoksessa Ursin, J., Hyytinen, H. & Silvennoinen, K. (toim.)  Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas! -hankkeen tuloksia. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-892-2

Imeläinen, S. 2024. Kehittämistehtävä. LAB-ammattikorkeakoulun luentodiat.

Imeläinen, S. 2023. Työelämälähtöinen terveydenhoitajakoulutus – Toimintamallin pilotointi alueelliseen yhteistyöhön. LAB RDI Journal. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/tyoelamalahtoinen-terveydenhoitajakoulutus-toimintamallin-pilotointi-alueelliseen-yhteistyohon/

Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen, S-M., Pietilä, A-M., Jääskeläinen, p. & Liikanen, E. 2013. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon. Hoitotiede. 25 (4), 291–301.

Korkeakouluosaajat.fi. Opinnäytetyö. Viitattu 6.8.2024. Saatavissa http://www.korkeakouluosaajat.fi/aloita_yhteistyo/opinnaytetyot/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Opinnäytetyön ohje. Ammattikorkeakoulututkinto. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://elab.lab.fi/sites/default/files/category-page/2023-09/LAB_opinnäytetyö_ohje_AMK_030923_PÄIVITETTY.pdf

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024a. Opinnäytetyö AMK. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa  https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/opinnaytetyo/opinnaytetyo-amk

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024b. Terveydenhoitajakoulutus. Opinto-opas. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68177/fi/68117/127818

Mutanen, A. & Friman, M. 2023. Käytäntölähtöinen tutkimus, opinnäytetyö ja asiantuntijuuteen kasvu. Tiedepolitiikka. Vol.48 (1). Viitattu 6.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.58957/tp.126854

Salminen, A. 2023. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja joihinkin hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto. Vaasan yliopiston raportteja 40. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-081-8

Satonen, A. 2024. Hyvinvoivat ja osaavat ihmiset ovat avainasemassa tuottavuuskasvun lisääjinä. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 6.8.2024. Saatavissa https://tem.fi/-/hyvinvoivat-ja-osaavat-ihmiset-ovat-avainasemassa-tuottavuuskasvun-lisaajina

TENK. 2024. Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK). Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk

Terveydenhoitajaliitto. 2024. Terveydenhoitajan koulutus. Viitattu 12.8.2024. Saatavissa https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/ammatti-ja-koulutus/terveydenhoitajan-koulutus/

TKI.fi. 2024. Mikä ihmeen TKI? Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://tki.fi/

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2024. Työelämää kehitetään yhteistyössä. Viitattu 6.8.2024. Saatavissa https://tem.fi/tyoelaman-kehittaminen

Työterveyslaitos. 2024. Työelämän muutos. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos

Ursin, J., Hyytinen, H., Toom, A. & Kleemola, K. 2021. Johtopäätökset – lue, kirjoita ja ajattele! Teoksessa Ursin, J., Hyytinen, H. & Silvennoinen, K. (toim.)  Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas! -hankkeen tuloksia. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-892-2

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 18.12.2014/1129. Finlex. Viitattu 6.8.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129

Kirjoittaja

Sanna Imeläinen toimii hoitotyön lehtorina sekä koordinoi ja ohjaa opinnäytetöitä ja kehittämistehtäviä LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/stetoskooppi-l%C3%A4%C3%A4ketieteellinen-2617701/ (Pixabay Licence)

Viittausohje

Imeläinen, S. 2024. Opinnäytetyön ja kehittämistehtävän merkitys näyttöön perustuvan terveydenhoitajakoulutuksen ja -työn taustalla. LAB RDI Journal. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/opinnaytetyon-ja-kehittamistehtavan-merkitys-nayttoon-perustuvan-terveydenhoitajakoulutuksen-ja-tyon-taustalla/