Onnistuneita oppimiskokemuksia terveydenhoitaja-opiskelijoiden ja terveydenhoitajien yhteisessä simulaatiokoulutus-pilotissa

Kirjoittajat Sanna Imeläinen & Mia Blomqvist

Työelämä- ja asiakaslähtöisyys sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt tulisi huomioida sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksessa nykyistä paremmin. Opiskelijoiden osaamisen kehittymistä tulisi myös laajentaa eri yksiköiden yhteistyössä ja monialaisina kokonaisuuksina. Lisäksi korkeakouluissa tulisi tarjota enemmän mahdollisuuksia, joissa yhteensovitetaan työelämän osaamistarpeet, opiskelijan henkilökohtaiset osaamistavoitteet ja koulutustarjonta. (Konkola ym. 2021.) Ammatillisen osaamisen kehittämisellä vaikutetaan osaltaan palvelujen asiakas- ja potilasturvallisuuteen, laatuun ja tuloksellisuuteen sekä henkilöstön työhyvinvointiin (STM 2023). Sosiaali- ja terveysalalla osaamista tarvitaan asiakas- ja potilaslähtöisyyteen, asiakkaan ja potilaan ohjaukseen ja neuvontaan, eettisyyteen, vuorovaikutukseen sekä monialaisiin yhteistyötaitoihin (Kangasniemi ym. 2018).

Simulaatio on tehokas ja turvallinen oppimismuoto

Simulaatio on turvallinen ja tehokas oppimismuoto niin tutkinto- kuin jatkokoulutuksessa. Se on sopiva ja tehokas pedagoginen menetelmä lisätessään osallistujien sitoutumista ja uteliaisuutta harjoiteltaviin aiheisiin yhdessä kollegoiden kanssa. Terveydenhoitajat työskentelevät melko itsenäisesti, joten on tärkeää, että heillä on tietoja ja taitoja ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä on tärkeää sekä laadunvarmistuksen että potilasturvallisuuden kannalta. Simulaatioiden käyttö hoitotyössä lisää myös itsetuntemusta, itseluottamusta, tyytyväisyyttä ja tehokkuutta. (Molnes 2023.)

Simulaatioharjoitus rakentuu tavallisimmin kolmesta vaiheesta: valmistautumisesta (briefing), simulaatioharjoituksesta sekä jälkipuinnista (debriefing). Onnistuneen simulaation ja oppimisen edellytyksenä on luottamuksellisen ja positiivisen oppimisympäristön luominen. Simulaation valmistelu edellyttää simulaation ohjaajilta paljon taustatyötä. Simulaation osallistuvan kohderyhmän tunteminen ja lähtökohtien ymmärtäminen on keskeistä onnistuneiden oppimiskokemusten ja simulaatiolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Simulaation alussa osallistujille kerrotaan simulaation vaiheista, toimintatavoista ja simulaatiossa käytettävästä tekniikasta. Oppimisen kannalta olennaisimpana pidetään purkuvaihetta (debriefing), jossa osallistujat pohtivat ja keskustelevat siitä, mitä harjoituksessa tapahtui. (Haugom & Tosterud 2023.)

Purkukeskustelun ensimmäisessä vaiheessa osallistujat kuvaavat tapahtunutta ilman tulkintoja. Seuraavassa eli analyysivaiheessa tulee enemmin ammattimaista pohdintaa, jota ohjaa ennalta määrätyt oppimistavoitteet. Puheenvuoro annetaan ensin rooleissa olleille, jotka kuvailevat perustellen kahta tai kolmea hyvin onnistunutta asiaa. Tämän jälkeen pohditaan myös, mitä he voisivat tehdä toisin, jos he kohtaisivat samanlaisen tilanteen uudelleen käytännössä. Kaikki tarkkailijan rooleissa olleet saavat myös mahdollisuuden kertoa, mikä heidän mielestään meni hyvin ja mitä olisi voitu tehdä oppimisen näkökulmasta toisin. Viimeisessä vaiheessa pohditaan, miten osallistujat aikovat hyödyntää kokemusta parantaakseen omia tietojaan ja taitojaan. (Molnes 2023.)

Simulaatiokoulutus tukemassa terveydenhoitajien osaamista

Helmikuussa 2023 järjestettiin LAB-ammattikorkeakoululla valmistumisvaiheessa olevien terveydenhoitajaopiskelijoiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toimivien terveydenhoitajien yhteiset simulaatiokoulutukset. Koulutus kuului terveydenhoitajaopiskelijoiden koululaisen ja opiskelijan terveydenhoitajatyön opintojaksoon ja oli maksutonta täydennyskoulutusta työelämästä kutsutuille osallistujille. Kutsut koulutuspäivään lähetettiin kouluterveydenhuollon ja toisen asteen opiskeluhuollon palveluiden esihenkilöille välitettäväksi edelleen terveydenhoitajille. Simulaatiokoulutuksen ryhmäkoko rajoitti osallistujamäärää. Työelämästä voitiin ottaa mukaan 3–4 terveydenhoitajaa sekä esihenkilö molemmista yksiköistä. Opiskelijoiden tavoitteet muodostuivat opintojakson mukaisesti, mutta simulaatiokoulutukselle määriteltiin myös erilliset alla olevat tavoitteet.

• Lisätä ymmärrystä terveydenhoitajatyön vaikutuksista koulu- ja opiskeluterveydessä mm. suunnitelmien ja päätöksenteon yhteydessä.
• Vahvistaa ymmärrystä palvelukokonaisuudesta sekä koulu- ja opiskeluterveyden mahdollisuuksista ja toimintatavoista.
• Vahvistaa ohjausosaamista.
• Lisätä työntekijöiden ammatillisuutta, keskinäistä tukea sekä hyvien ja toimivien käytänteiden jakamista.

Koulutukset toteutettiin eri päivinä ja simulaatioihin oli varattu aikaa neljä tuntia. Koulutuksen alussa oli varattu aikaa esittäytymisiin sekä yhteistyön syventämiseksi pilotoidun mallin ja koulutuksen tavoitteiden läpi käymiseen. Simulaatiota ohjaavien opettajien lisäksi koulutuksiin osallistunut simulaatio-ohjaaja avasi osallistujille simulaatiopedagogiikan periaatteita ja taustaa. Ensimmäinen simulaatiokoulutus oli suunnattu kouluterveydenhuoltoon, johon osallistui työntekijöiden (n=3) lisäksi puolet opintojakson opiskelijoista (n=11). Toinen koulutus oli sisällöllisesti suunnattu opiskeluterveydenhuoltoon, jossa oli terveydenhoitajaopiskelijoiden (n=11) lisäksi työntekijöitä (n=2) toisen asteen oppilaitoksista.

Koulutuspäivä rakentui kahden erillisen simulaatioharjoituksen ympärille. Toiveita ja ideoita simulaatioissa käsiteltäviin aiheisiin kartoitettiin myös työelämän edustajilta. Simulaatioharjoituksen kulku käsikirjoitettiin etukäteen, mukaan lukien simulaatiossa esiintyvien roolihahmot. Molempien koulutusten ensimmäinen simulaatioharjoitus liittyi huolen puheeksi ottoon. Kouluterveydenhuollon simulaatioharjoituksessa pohdittiin alakoululaisen lievää ylipainoa. Simulaatioharjoituksessa oli terveydenhoitaja, koululainen ja huoltaja. Tämä case koostui kahdesta osasta, josta ensimmäisessä osuudessa terveydenhoitaja oli yhteydessä puhelimitse äitiin ja toisessa osiossa koululainen ja huoltaja olivat terveydenhoitajan vastaanotolla. Ensimmäisessä osassa tavoitteena oli terveydenhoitajan huolen puheeksi ottaminen, joka jatkui myös toiseen vaiheeseen vastaanottotilanteeseen.  Vastaanottotilanteessa tavoitteena oli löytää terveydenhoitajatyön motivoivat haastattelumenetelmät, terveyttä edistävien ohjaustaitojen käyttäminen sekä hoitosuunnitelman tekeminen yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Opiskeluterveydenhuollon koulutuksen ensimmäinen case liittyi opiskelijan mielialaan ja itsetuhoisuuteen. Tässä vastaanottotilanteessa sovellettiin samoja tavoitteita.

Toisen simulaatioharjoituksen teemana oli monialaisen asiantuntijaryhmän työskentely. Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisen syynä oli koululaisen ja opiskelijan huolestuttava koulupoissaolojen määrä. Ensimmäisessä simulaatioharjoituksessa asiakkaan roolissa oli 9.-luokkalainen nuori huoltajansa kanssa. Opiskeluterveydenhuollon simulaatioharjoituksessa asiakkaana oli ammattiopistoa käyvä 1. vuoden opiskelija huoltajansa kanssa. Molemmissa harjoituksissa terveydenhoitaja toimi koollekutsujana, ja mukana oli myös opettaja. Koulupoissaolon taustalähtökohtana oli terveydelliset syyt, mutta muita huolia nousi esille simulaation edetessä. Käsikirjoituksiin olikin tuotu erilaisia elementtejä, joita rooleissa mukana olleille avattiin etukäteen.

Simulaatioharjoitukseen osallistuneet vapaaehtoisena rooleihin ilmoittautuneet opiskelijat ja työelämän edustajat olivat erillisessä tilassa, josta ääni ja kuva välitettiin toisessa tilassa simulaatiota seuraaville osallistujille. Seuraajat keskittyivät havainnoimaan ennalta sovittuja ja tavoitteiden määrittämiä kohtia tilanteesta. Noin 15–20 minuutin simulaatiotilanteet toimivat yhteisen keskustelun taustalla. Tilanteiden purku käytiin läpi simulaatio-ohjaajan johdolla, ja kouluttajina toimineet opettajat osallistuivat havainnointiin. Simulaation purkutilanne aloitettiin rooleihin osallistuneiden näkemyksillä ja myös jokainen havainnoijana toiminut toi esille omat ajatukset. Keskustelu eteni seuraavien kysymysten johdattelemana:

1. Mikä meni hyvin ja missä onnistuttiin? Mihin olen tyytyväinen?
2. Mitä olisi voinut tehdä toisin? Miksi?
3. Mitä tästä opin? Mikä on helmi, jonka vien mukanani?

Simulaatioharjoitusten merkittävin ja antoisin osuus oli yhteinen ja avoin reflektoiva purkutilanne erillisten harjoitusten jälkeen. Opiskelijat saivat kuulla kokeneilta terveydenhoitajilta hyviä käytänteitä ja terveydenhoitajat puolestaan tutkiskelivat omia toimintatapojaan. Näkemykset altistettiin yhteiselle keskustelulle, jossa oli turvallista aidosti ihmetellä ja pohtia koettua.

Palautteen perusteella koulutus koettiin onnistuneena ja tarpeellisena toimintatapana jatkaa

Osallistujille oli etukäteen tiedotettu, että koulutuksen jälkeen heiltä tullaan pyytämään palautetta. Palautteen avulla haluttiin varmistaa vastaavan koulutuksen järjestämisen ja kehittämisen tarve jatkossa. Anonyymi kysely toteutettiin Webropolin kautta, johon osallistuminen oli vapaaehtoista. Taustakysymyksenä haluttiin selvittää vastaajan osallistumista joko opiskelijana tai työelämän edustajana. Vastauksia saatiin hyvin molemmista osallistujaryhmistä. Opiskelijoista (n=22) palautteeseen vastasi 13 osallistujaa, jolloin vastausprosentti oli 59 % ja työelämästä osallistuneiden (n=5) vastausprosentti oli 100 %.

Simulaatiokoulutuksesta pyydettiin numeraalinen kokonaisarvio asteikolla 0-10 (0= huonoin mahdollinen ja 10 paras mahdollinen arvo). Opiskelijoiden arvioinnin perusteella koulutuksen keskiarvo oli 9,2 ja työelämän osallistujien arvio vastaavasti 8,8. Kokonaisarvio oli melko tasaista molempien vastaajaryhmien osalta minimiarvon ollessa 8 ja maksiarvon ollessa 10. Numeraalisen kokonaisarvion perusteella simulaatiokoulutus onnistui erittäin hyvin (taulukko 1).

	n	minimiarvo	maksimiarvo	keskiarvo
Opiskelijat	13	8	10	9,2
Työelämä	5	8	10	8,8

Taulukko 1. Kokonaisarvio simulaatiokoulutuksesta.

Numeraalisen kokonaisarvion lisäksi osallistujilta pyydettiin myös avointa palautetta. Oli hienoa, että kaikki kyselyyn vastanneet opiskelijat ja työelämästä osallistuneet olivat kirjoittaneet palautetta myös tähän osioon. Opiskelijat (n=13) kokivat simulaatiokoulutuksen mukavana ja antoisana. Erityisesti tuotiin esille terveydenhoitajien osallistuminen ja heiltä kokemuksen kautta saatu tuore tieto. Aiheet koettiin mielenkiintoisiksi ja keskustelua herätteleviksi. Simulaatiokoulutuksen ilmapiiri oli rento ja aktiivinen, järjestelyt koettiin toimiviksi ja koulutus muutenkin onnistuneeksi. Alkujännitys karisi koulutuksen aikana ja opiskelijat saivat oppeja, vinkkejä ja toimintamalleja työtä varten. Työelämän osallistujat ja työelämälähtöinen toiminta saivat kiitosta. Yhden opiskelijan avoin palaute tuo hyvin esille eri näkökulmia:

Yksi parhaita simulaatioita, iso peukku siitä että tällainen oli mahdollista järjestää. Todella iso plussa työelämälähtöisestä toiminnasta ja että terveydenhoitajat osallistuivat myös simulaatioon. Vaikkakin esiintyminen simulaatiossa voi jännittää, sen ollessa tilanne jossa on muiden ”valvovan silmän alla ja hieman arvosteltavana”, on se kuitenkin juuri se tilanne jossa parhain oppi tulee yrityksen ja erehdyksen kautta. Mukavan keskusteleva ilmapiiri ja oikeat esimerkit oikeasta elämästä terveydenhoitajilta oli kiva lisä. Tällaisia enemmän!!!!

Myös työelämästä osallistuneet (n=5) toivat esille, että koulutus oli mielenkiintoinen, hyödyllinen, antoisa ja opettavainen. Päivä kuvattiin kivana ja koulutus sai kannatusta jatkoon. Työelämän edustajat pohtivat omia työskentelytapoja ja omat hyvät toimintatavat saivat myös vahvistusta. Työelämän edustajien ymmärrys syveni myös opetusmenetelmiin ja valmistuvien terveydenhoitajien osaamisen tasoon. Yhteinen keskustelu koettiin hyvänä ja oman kokemuksen jakamisen toivottiin tuovan lisäarvoa opiskelijoille. Yhden työelämästä osallistuneen avoin palaute:

Oli hyvä päästä kokeilemaan uusia opiskelutapoja. Siten saa käsitystä myös siitä, miten opiskelijat ovat opiskelleet ja se puolestaan auttaa heidän ohjaamisessaan täällä työelämässä. Kiva irtiotto arjesta ja hyvä mahdollisuus pohdiskella omaa työtä/työtapaa.

Palautteen kautta saatiin myös jatkossa huomioitavia ja kehitettäviä näkökulmia. Yksi työelämästä osallistunut sekä kaksi opiskelijaa toivoivat jatkossa hieman enemmän aikaa simulaatiokoulutukselle. Lisäksi opiskelijoiden (n=4) vastauksissa toivottiin vastaavia simulaatioita lisää opintojaksoille. Työelämän edustajalta tuli ehdotus simulaatioiden toteuttamiseen myös monialaisena koulutuksena.

Yhteisiä simulaatiokoulutuksia on tarkoitus jatkaa

Työntekijöille järjestetyistä simulaatiokoulutuksista on saatu vastaavaa palautetta myös aiemmin. Simulaatiot on koettu hyväksi oppimisen keinoksi, ja etenkin innostavaksi tavaksi omaksua uutta, ja syventää omaa osaamistaan. (Huovila & Mäisti 2023, Imeläinen & Mäisti 2022.) Työelämässä oleville terveydenhoitajille yhteiset simulaatiot ajankohtaisista ja keskeisistä aiheista toimivat täydennyskoulutuksena. Haastavien tilanteiden pohdinta yhdessä auttaa jakamaan hyviä käytänteitä ja kehittämään omia toimintatapoja. Kokemustieto, hyvät käytänteet ja toimintatavat työelämän asiantuntijoilta vahvistavat myös valmistuvien terveydenhoitajien ammatillista kasvua, itsevarmuutta, osaamista ja tukevat siirtymistä työelämään. Vastavalmistuneet tarvitsevatkin tukea erilaisten uramahdollisuuksien lisäksi (Kuokkanen ym. 2016).

Simulaatioissa harjoiteltuihin tilanteisiin ei ole yhtä ainoata toimintatapaa, vaan huolen puheeksiottaminen ja hoitosuunnitelmat arvioidaan aina yksilöllisten tilanteiden perusteella ja yhdessä asiakkaan kanssa. Myös kokeneet terveydenhoitajat selvittelevät tarvittaessa usein muuttuvia ohjeistuksia, toimintatapoja ja käytänteitä. Yhteinen keskustelu rohkaisee myös valmistuvia terveydenhoitajia selvittämään ja kysymään tukea kollegoilta valmistumisen jälkeen. Kaikkia tilanteita ei opita opiskeluaikana, vaikka asiakaslähtöisyyteen, asiakkaan ohjaukseen ja neuvontaan, eettisyyteen, vuorovaikutukseen sekä monialaisiin yhteistyötaitoihin saa opintojen aikana perusvalmiuksia. Oppiminen on jatkuvaa, myös työelämässä.

Simulaatiokoulutuksesta saadun palautteen perusteella vastaava koulutus tullaan toteuttamaan uudelleen syyslukukaudella 2023. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lisäksi työelämän edustajien ja terveydenhoitajaopiskelijoiden yhteistä simulaatiokoulutusta on toivottu myös neuvolan puolelle. Kokeilun innoittamana on uudistettavaan terveydenhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmaan kirjattu myös erillinen simulaatioharjoituksiin keskittyvä monialainen opintokokonaisuus. Haastavia tilanteita ja vuorovaikutusta on turvallista harjoitella simulaation keinoin ja hyvien käytänteiden jakaminen tukee niin opiskelijoita kuin terveydenhoitajia.

Lähteet

Haugom, J.V. & Tosterud, R. 2023. The Use of Critical Response Process as a Debriefing Structure in Simulation Activity in Nursing Education. 65-75. Teoksessa Akselbo, I. & Ingvild, A. (toim.) 2023. How Can we Use Simulation to Improve Competencies in Nursing? Cham Springer Nature. Viitattu 24.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1007/978-3-031-10399-5

Huovila, P. & Mäisti M. 2023. Simulaatiopedagogiikan hyödyntäminen hyvinvointiteknologiaosaamisen kehittämisessä. Teoksessa Imeläinen, S. 2023. Hyvinvointiteknologiaosaaminen vahvistuu monialaisena yhteistyönä: KARITA-hankkeen tuloksia osaamisen kehittämisestä. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 61. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-444-8

Imeläinen, S. & Mäisti, M. 2022. Simulaatio – turvallinen ja vuorovaikutusta tukeva oppimismuoto. LAB Pro. Viitattu 24.5.2023. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/simulaatio-turvallinen-ja-vuorovaikutusta-tukeva-oppimismuoto/

Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Viitattu 24.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7

Konkola, R., Hauta-aho, H., Hiilamo, H., Karttunen, M., Niemi, J., Tuominen, M., Huusko, M. & Väätäinen, H. 2021. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 14:2021. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/06/KARVI_1421.pdf

Kuokkanen, L., Leino-Kilpi, H., Numminen, O., Isoaho, H., Flinkman, M. & Meretoja, R. 2016. Newly graduated nurses’ empowerment regarding professional competence and other work-related factors. BMC Nursing. Vol. 15(22). https://doi.org/10.1186/s12912-016-0143-9

Molnes, S. 2023. Facilitating Learning Activities in Further Education and Master’s Program in Oncology Nursing. 25-35. Teoksessa Akselbo, I. & Ingvild, A. (toim.) 2023. How Can we Use Simulation to Improve Competencies in Nursing? Cham Springer Nature. Viitattu 24.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1007/978-3-031-10399-5

STM. 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://stm.fi/sotehenkilosto

Kirjoittajat

Sanna Imeläinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja on ollut koordinoimassa työelämälähtöisen terveydenhoitajakoulutuksen toimintamallia.

Mia Blomqvist työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii vastuuopettajana koululaisen ja opiskelijan terveydenhoitajatyön opintojaksolla.

Artikkelikuva: Toni Jaatinen

Julkaistu 6.6.2023

Viittausohje

Imeläinen, S. & Blomqvist, M. 2023. Onnistuneita oppimiskokemuksia terveydenhoitajaopiskelijoiden ja terveydenhoitajien yhteisessä simulaatiokoulutuspilotissa. LAB RDI Journal. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/onnistuneita-oppimiskokemuksia-terveydenhoitaja-opiskelijoiden-ja-terveydenhoitajien-yhteisessa-simulaatiokoulutuspilotissa/