Pula hoitohenkilöstöstä näkyy valtakunnallisesti, ja sairaanhoitajien lisäksi tarvetta on myös terveydenhoitajille. LAB-ammattikorkeakoulu on vastannut työelämän tarpeeseen järjestämällä terveydenhoitajantutkintoon johtavaa muuntokoulutusta sairaanhoitajatutkinnon suorittaneille. Opintoja on voinut suorittaa työn ohessa ja omaan aikatauluun räätälöiden. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat keskeisiä osaamisen kehittämisen elementtejä terveydenhoitajakoulutuksessa. Terveydenhoitajan ammatti-identiteetti ja asiantuntijuus ovat olleet esillä koulutuksen aikana, joten teeman tarkempi tarkastelu koettiin tarpeelliseksi.

Kirjoittajat: Sanna Imeläinen, Päivi Kousa, Heidi Väisänen ja Anja Liimatainen

Terveydenhoitajakoulutukselle on tarvetta

Pula koulutetuista terveydenhoitajista ja haasteet henkilöstön rekrytoinnissa ovat valtakunnallinen ongelma ja koskettavat myös koko LAB-ammattikorkeakoulun toiminta-aluetta, Etelä-Karjalaa ja Päijät-Hämettä. Tilanteen ennustetaan jatkuvan vastaavanlaisena myös tulevaisuudessa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022.) Työvoimatarjontaan on vaikuttanut terveydenhuollon ammattilaisten ikääntyminen, eläköityminen ja siirtyminen muihin töihin (Haanperä ym. 2020, 118). Ratkaisuja haasteeseen etsitään paitsi valtakunnallisesti, myös osin paikallisesti.

Terveydenhoitajakoulutuksella on Etelä-Karjalassa pitkät perinteet; osaavia ammattilaisia on koulutettu Lappeenrannassa jo vuodesta 1982 lähtien (Stenberg 1995, 47). Lahdessa terveydenhoitajien koulutuksessa on puolestaan ollut taukoa vuoden 2014 jälkeen, kunnes muuttunut työmarkkinatilanne kannusti arvioimaan tilannetta uudelleen. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja LAB-ammattikorkeakoulun välillä käydyissä keskusteluissa nousikin uudelleen esiin vahva tarve terveydenhoitajien kouluttamiselle myös Lahden alueella. (Huovila 2022.) Ensimmäinen terveydenhoitajan muuntokoulutus sairaanhoitajille alkoi LAB-ammattikorkeakoulussa Lahden kampuksella syksyllä 2021. Vuonna 2021 syksyllä aloittaneesta ryhmästä ovat ensimmäiset opiskelijat jo valmistuneet kesän 2022 kynnyksellä. Uusi ryhmä terveydenhoitajantutkintoa tavoittelevia sairaanhoitajia aloittaa elokuussa 2022. Muuntokoulutus on suunnattu sairaanhoitajatutkinnon (AMK) suorittaneille, terveydenhoitajan työstä kiinnostuneille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutuksen laajuus on 240 op, josta 180 op hyväksi luetaan aiemman sairaanhoitaja-, kätilö- tai ensihoitajatutkinnon perusteella. Muuntokoulutuksessa korostuvat itsenäinen ja verkko-opiskelu; lähiopetuspäiviä on koulutuksen aikana keskimäärin kaksi kuukaudessa. Lisäksi kolmasosa tutkinnosta koostuu käytännön terveydenhoitajatyön harjoitteluista. (LAB 2022a.)

Keskustelu terveydenhoitajakoulutuksen rakenteesta, sisällöstä ja toteutuksesta on jatkunut lähes taukoamatta 1980-luvulta lähtien (Puro 2017, 64). Teema on erittäin ajankohtainen myös nyt, kun käynnissä on Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen SOTEKO-hanke. SOTEKO tähtää sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämiseen ja työvoiman saatavuuden parantamiseen. Erityisesti tarkastelussa ovat koulutuspolkujen tehostaminen ja joustavuuden lisääminen, koulutus- ja tutkintorakenteen selkeyttäminen sekä jatkuvan oppimisen parantaminen. (Valtioneuvosto 2022.) Vaihtoehtoja tulevaisuuden terveydenhoitajakoulutuksen toteutukseen on pöydällä vielä useita ja ratkaisussa on otettava huomioon myös muut sosiaali- ja terveysalan tutkinnot (Hirsivaara 2022). Varmaa kuitenkin on, että tarve osaaville terveydenhoitajille säilyy myös jatkossa.

Terveydenhoitaja asiantuntijana monitoimijaisissa verkostoissa

LAB-ammattikorkeakoulussa panostetaan työelämäyhteistyöhön ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI), mikä näkyy myös terveydenhoitajien muuntokoulutuksessa (LAB 2022b). Käytännön harjoittelujaksojen lisäksi opiskelijat ovat tehneet muun muassa kehittämistehtäviä työelämään. Yhteistyötä käytännön työelämän kanssa pidetään LABissa yllä säännöllisesti yhteisin kokouksin ja yhdessä sovituin toimenpitein. Koulutuksessa pyritään vastaamaan työelämän tarpeisiin esimerkiksi työelämälähtöisillä opinnäytetöillä ja koulutuksen jatkuvalla kehittämisellä. Työikäisen terveydenhoitajatyön opintojaksolla toteutettiin Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä-hankkeen ja LABin sosionomiopiskelijoiden kanssa moniammatillinen yhteistyö työpajatoimintana Lahden kampuksella. Kahden eri tutkinnon opintojaksojen integroiminen työkyvyn tuen teeman äärelle yhdessä alueellisen työkykyhankkeen kanssa koettiin onnistuneena ja avartavana.

Terveydenhoitajien uusissa ammatillisissa osaamisvaatimuksissa (Haarala 2022) korostuvat asiakaslähtöisyys, kehittämisosaaminen, verkosto-osaaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, palvelujärjestelmän tunteminen sekä digiosaaminen. Tulevaisuuteen suuntaavan osaamisen myötä osaamistasoa vahvistetaan (Opetushallitus 2022). Sosiaalibarometrin mukaan kuntien hyvinvoinnin edistämisessä järjestötoimijoilla on yhä enemmän merkitystä (Eronen & Londén 2022). Muuttuva sote-toimintaympäristö haastaa meidät uudistamaan osaamista, joka muodostuu ekosysteemeissä, joissa osaamistieto, tarvelähtöisyys, ekosysteeminen tapa toimia ja mitattavat vaikutukset korostuvat (Arola ym. 2022).

Työelämälähtöisissä kehittämistehtävissä (5 op) terveydenhoitajaopiskelijat työskentelevät monitoimijaisissa verkostoissa oppimisen ekosysteemeissä (Arola ym. 2022) erilaisissa toimintaympäristöissä. Ammattikorkeakoulun, julkisten, yksityisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä opiskelijat itseohjautuvasti tunnistavat kehittämisen kohteita sekä etsivät niihin ratkaisuja. Kehittämistehtävissään terveydenhoitajaopiskelijat vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin ja hyödyntävät kohteissaan tarkoituksenmukaisia toteutustapoja. Työelämälähtöisiä ratkaisumalleja on laadittu päivittämällä näyttöön perustuvalla tiedolla erilaisia toimintaohjeita hyvinvointineuvolan käyttöön, esimerkiksi keskoslapsen seuranta neuvolassa. Uudistamalla rajapintatyöskentelyä lisätään vuoropuhelua ja tiivistetään eri toimijoiden yhteistyötä toimimalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välimaastossa. Näin toteutettiin myös eräs kehittämistehtävä lastentautien uuden yksikön suunnitteluna Helsingin kaupungin strategian mukaisessa uudistuksessa osana tulevaisuuden sote-ohjelmaa ja rakenneuudistusta. Hyvänä esimerkkinä organisaatioiden rajapintatyöskentelystä on myös aikuisdiabeetikon palvelupolun selkiyttäminen työterveyshuollon ja julkisten terveyspalvelujen välillä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) alueella.

Kestävät ja vastuulliset ratkaisut terveydenhuollon toiminnassa on tunnistettu ajankohtaisiksi kehittämisen kohteiksi. Liikunnan merkitys hyvinvoinnin edistämisessä on oleellista ja muun muassa siihen aiheeseen terveydenhoitajaopiskelijat ovat perehtyneet luoden materiaalia terveysneuvonnan tueksi. Samalla koko terveydenhoitajaopiskelijaryhmä on saanut tutustua kestävän kehityksen tavoitteisiin (Suomen YK-liitto). LAB-ammattikorkeakoulun yhteiskuntasitoumukseen (Sitoumus2050 2020) viitaten hoitotyön opiskelijat perehtyvät oppimistehtävissään kestäviin ja vastuullisiin ratkaisuihin. LABin strategiassa korostuvat työ- ja elinkeinoelämän innovatiivinen kehittäminen, kestävät ratkaisut sekä eri aloille osaavien ammattilaisten kouluttaminen ja työllistymisen tukeminen (LAB 2022b). Muun muassa työterveyshuollon palveluntuottajat ovat tiivistäneet yhteistyötä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. He haluavat tuoda jo terveydenhoitajaopiskelijoille tietoa työterveyshoitajan työstä ja motivoida työterveyshuoltoon työllistymiseen. Muuntokoulutuksen opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä terveydenhoitajan tehtäviin, työharjoittelut toimivat tässä hyvinä väylinä.

Opiskelijoiden saama tuki ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kehittymiseen

Muuntokoulutuksen suorittamista tavoitellaan puolessatoista lukuvuodessa, joka on varsin lyhyt aika ammatilliselle kasvulle. Ensimmäistä terveydenhuollon tutkintoa suorittavien terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnot on ajoitettu neljälle vuodelle. Muuntokoulutuksen kehittämiseksi kerättiin ryhmältä ja opettajilta palautetta toukokuussa 2022. Palautekyselyn linkki lähetettiin kaikille ryhmän opiskelijoille ja opettajille sähköpostitse. Kyselyt toteutettiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen (TENK 2022). Kyselyn tarkoitus, tulosten julkaiseminen ja vastaamisen vapaaehtoisuus tuotiin esille sähköpostin saatteessa ja vastaukset kerättiin anonyymisti. Saaduista vastauksista koostunut aineisto teemoiteltiin ja kvantifioitiin. Tulosten analysointiin osallistui kaksi opettajaa.

Webropolin kautta lähetettyyn kyselyyn saatiin vastauksia opiskelijoilta, mutta kesän kynnyksellä toteutetussa kyselyssä vastausprosentti jäi 15 %:iin. Palautekyselyssä oli kolme avointa kysymystä. Ensimmäisessä kysymyksessä kartoitettiin, millaiset opetusmenetelmät ovat tukeneet parhaiten terveydenhoitajan ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kehittymisessä koulutuksen aikana. Vastauksissa (n=5) korostuivat tehtävät (n=4), joista erikseen mainittiin pari- ja ryhmätyöt, itsenäiset tehtävät, kuten portfolio sekä käytännönläheiset tehtävät. Kehittymistä tukivat myös lähiopetuspäivät (n=2), työharjoittelu (n=2), etäluennot ja Moodle-opiskelu. Parhaimmat tilanteet mahdollistivat keskustelut ja ajatusten vaihdon sekä yhdessä pohtimisen opettajan ja ryhmän välillä. Opintojen rakenteelta toivottiin rauhallista etenemistä ja aiheeseen syventämistä vähän kerrassaan.

Toisella kysymyksellä selvitettiin, millainen tuki on auttanut terveydenhoitajan ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kehittymisessä koulutuksen aikana. Toiseen kysymykseen vastasi 4 opiskelijaa. Opiskelijat kokivat viestinnän (n=2), kuten sähköpostit tutoropettajalle ja opettajille tärkeänä tukimuotona. Vastauksissa mainittiin, että opettajat ovat reagoineet sähköposteihin melko nopeasti. Tukikeinoina mainittiin myös jo aiemmin esille tulleet keskustelut sekä ajan varaaminen pohdinnalle ja ajatusten vaihdolle lähipäivissä. Lisäksi opiskelijakollegoiden tuki sekä yhteiset ryhmätyöt ovat auttaneet ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kehittymisessä koulutuksen aikana.

Opiskelijoilla oli mahdollisuus tuoda esille myös muita asioita muuntokoulutukseen liittyen. Vastauksista (n=4) nousi esille sekä onnistumisia että kehitettäviä asioita. Muuntokoulutus koettiin hyvänä kokonaisuutena (n=2) niin suunnittelun kuin toteutuksen osalta. Onnistumisina koettiin myös teoriaopintojen suorittaminen työnohessa, etäluennot, tieto koulutuksen lähipäivistä jo opintojen alkaessa sekä harjoittelujaksojen pituus ja tutoropettajan tuki. Opiskelijoiden mielestä opettajia oli helppo lähestyä, ja heiltä sai vastauksia nopeasti. Koulutukseen sisältynyttä rokotuskurssia pidettiin tärkeänä. Sen toivottiin sisältyvän jatkossakin niille, jotka eivät ole sitä aiemmin suorittaneet.
Muuntokoulutuksen jatkokehittämiseen saatiin tärkeitä näkemyksiä. Vastauksissa toivottiin muuntokoulutuksen opintojen tasaisempaa jakautumista koko vuodelle (n=3). Puolet opiskeltavasta teoriasta tulisi olla suoritettavissa ensimmäisen lukuvuoden syksyllä ja puolet keväällä. Itsenäisesti opiskeltavien opintojaksojen toivottiin olevan avoimena koko lukuvuoden. Toiveita tuli esille jo lukuvuoden 2021–2022 aikana, joihin pyrittiin reagoimaan muun muassa opintojaksojen toteutusten joustavammalla aikatauluttamisella. Toive opintojen rakenteesta on huomioitu myös syksyllä 2022 aloittavan ryhmän koulutuksen suunnittelussa. Lisäksi kaivattiin joustavampia ja yksilöllisempiä mahdollisuuksia opintojen henkilökohtaiseen suunnittelun (n=3).

Muita esille nousseita kehittämisehdotuksia:

  • Teoriaopintojen suorittamisen mahdollistaminen myös jatkossa lukuvuoden aikana
  • Opiskelijoiden aiemman osaamisen huomioiminen nykyistä enemmin
  • Selkeä ohjeistus opintojen etenemisestä heti opintojen alkaessa
  • Opintojaksojen työmäärän yhtenäistäminen
  • Yhteistyön kehittäminen harjoittelupaikkojen kanssa (JOBIILI)
  • Kehittämistehtävien ideat opettajien välittämänä työelämästä
  • Opiskelijoiden valinnassa huomioidaan motivoituneisuus työskennellä terveydenhoitajan tehtävässä

Erilaisia opetusmenetelmiä käytetään laajasti

Opettajille suunnatussa palautekyselyssä vastausprosentti oli lähes 60 %. Muuntokoulutusryhmää opettaneiden opettajien näkökulmasta kartoitettiin, millaiset opetusmenetelmät ovat tukeneet parhaiten terveydenhoitajan ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kehittymisessä koulutuksen aikana. Opettajien (n=4) vastauksissa korostuivat sekä verkossa että lähipäivien yhteydessä käydyt yhteiset ja henkilökohtaiset keskustelut (n=4). Opintojaksoilla pyrittiin lisäksi jakamaan ja hyödyntämään kokemuksia ja aiempaa osaamista (n=3). Menetelminä mainittiin myös oppimispäiväkirja (n=2), tiedon hakeminen, näyttelykävely -menetelmä, moniammatillinen työpajatoiminta, työharjoittelu ja ohjauskeskustelu sekä käytännön esimerkit.

Käytettyjen opetusmenetelmien tavoitteena oli:

  • asioiden linkittäminen toisiinsa,
  • pohdinta,
  • opiskelijalähtöisyys,
  • selvittäminen,
  • oivaltaminen,
  • ymmärtäminen,
  • soveltaminen,
  • perusteleminen,
  • vastuun ottaminen,
  • olennaisen erottaminen
  • ongelmanratkaisutaidot sekä
  • itsenäiseen opiskeluun tukeminen, kannustaminen ja valmentaminen.

Opettajilta kysyttiin myös, millaista tukea he ovat tarjonneet opiskelijoille terveydenhoitajan ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kasvuun koulutuksen aikana. Vastauksissa (n=4) korostui palaute (n=3), kannustus (n=3), keskustelu (n=3) ja ohjaaminen (n=2). Opiskelijoita ohjattiin yhteiseen keskusteluun ja kokemusten jakamiseen, kehittämisosaamiseen ja laaja-alaiseen tehtävänkuvaan sekä itseohjautuvaan ja itsenäiseen opiskeluun. Vastauksissa tuotiin esille myös myönteisen keskittymisen tukeminen terveydenhoitajien työn haasteiden rinnalla:

”… ettei keskitytä vain siihen, kuinka resurssit ovat niukat tai perheiden ongelmat monisyisiä ja kasvavia, vaan myös siihen, mikä terveydenhoitajan työssä on hienoa ja vaikuttavaa ja palkitsevaa.”

Keinoina mainittiin myös:

  • tavoitettavuus ja tukena oleminen,
  • konkreettiset arjen työn esimerkit,
  • tulevaisuutta ennakoiva pohdinta,
  • näkyväksi tekeminen,
  • vahvistaminen,
  • ennaltaehkäisevän työn näkökulma,
  • kokonaisvaltaisuus sekä
  • ryhmäytyminen.

Opettajilla oli mahdollisuus tuoda esille muuntokoulutukseen liittyviä huomioita, jotka itse asiassa kiteyttävät hyvin teeman mukaisen tuen opintojen aikana. Asiantuntijuuden ja terveydenhoitajan ammatillisuuden kehittyminen vaatii tukea jo opintojen aikana. Opiskelijoiden aiempaa osaamista, kokemusta ja identiteettiä sekä näiden vaatimaa aikaa on hyvä miettiä terveydenhoitajaksi kasvun prosessissa. Yksilöllisyys ja aiempi osaaminen tulee ottaa huomioon, keskusteluille tulee varata aikaa ja lähiopetuspäiviä tulee olla riittävästi. Simulaatioharjoitukset tukevat ja varmistavat osaamista. Muuntokoulutusryhmää opettavan opettajatiimin on tärkeää ymmärtää koulutuksen kokonaisuus ja keskeiset sisällöt. Myös työelämän rooli nostettiin esille merkittävänä jo opintojen aikana. Työelämän ohjaajat toimivat roolimallina ammatillisissa harjoitteluissa ja työelämäyhteistyötä tarvitaan niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin kanssa.

Koulutus vastaamassa yhteiskunnan muutokseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen pääpainopisteenä on peruspalvelujen kehittäminen. Tarkoituksena on siirtää painopistettä perustasolle ja ehkäisevään työhön. (Sote-uudistus 2022.) Yhteiskunta on suurien haasteiden edessä, kun väestö ikääntyy ja hyvinvoinnin tuen ja terveyden edistämisen tarpeet kasvavat. Työikäisen väestön työkykyä on tuettava, ja työuria on tarpeen pidentää. Samanaikaisesti digitalisaatio kehittyy voimakkaasti muuttaen perinteisiä työn tekemisen tapoja. Digitalisaation hyödyntäminen onkin yksi merkittävä keino yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa. Perinteisiä toimintatapoja sote-alalla uudistetaan, ja tulevien terveydenhuollon työntekijöiden on hallittava perusdigitaidot sekä omattava myönteinen asenne digitalisaatiota kohtaan. (STM 2016, 4–5.)

Myös terveydenhoitajien on hallittava ja osattava hyödyntää erilaisia tietojärjestelmiä, digitaalisia sovelluksia ja laitteita. Digitaalisten perustaitojen lisäksi on oltava valmiuksia asiakkaiden yksityisyyden suojaamiseen (Opetushallitus 2019) sekä muuhun eettisesti ja moraalisesti kestävään päätöksentekoon asiakkaan potilasturvan ja itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi (Koivisto ym. 2020, 26). Muuntokoulutus tuo terveydenhoitajan tutkinnon lisäksi mahdollisuuden päivittää kansallisten tavoitteiden mukaista osaamista. Koulutus antaa valmiuksia ennaltaehkäisevään työotteeseen sekä kokonaisvaltaiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen niin yksilö- ja yhteisötasolla kuin yhteiskunnallisesti.

Terveydenhoitajaopiskelijoiden kehittämistehtävissä on hyödynnetty hyvin erilaisia pedagogisia toteutustapoja. Toimintamallien uudistamista on työstetty työpajatyyppisissä palavereissa, missä on tunnistettu haasteet ja kehittämisen kohteet sekä mietitty niihin toimivia ratkaisumalleja. Tuotoksena on voinut olla yhteenveto, kuten raportti, blogikirjoitus, infograafi, pp-esitys videolinkkeineen tai jopa podcast -äänitallenne. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen on vahvistanut käytännönläheisesti terveydenhoitajaopiskelijan osaamista vastaten tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin (Haarala 2022). LAB-ammattikorkeakoulun julkaisukanava (LAB Focus) on mahdollistanut osaltaan tuotosten jakamista. Perinteisten kirjallisten raporttien sijaan erilaiset digitaaliset julkaisut ovat saaneet näin laajemman lukijakunnan, niiden levittäminen on helpottunut ja siten yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kasvanut.

Opiskelijoiden ja opettajien osallistamisella koulutuksen kehittämiseen ja muuntokoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on monia etuja. Ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kasvun tukeminen korostuu lyhyessä koulutuksessa. Tutkimusten mukaan ammatti-identiteetillä on suuri merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon pitovoimatekijänä (Kristoffersen 2021; Nie ym. 2021). Varsinkin käytännön harjoittelujaksojen on todettu myötävaikuttavan voimakkaasti ammatti-identiteetin muodostumiseen ja vahvistumiseen (Ashby ym. 2016). Muuntokoulutuksen myötä sairaanhoitajat saavat pätevyyden aloittaa uudessa tehtävänkuvassa terveydenhoitajina. Siirtyminen aiemman tehtävän asiantuntijatasolta aloittelijan tasolle vaatii työtä osaamisen ja turvallisuuden saavuttamiseksi sekä käytäntöjen varmistamiseksi. Siirtymävaiheessa tarvitaan yksilöllisen tuen lisäksi tiimin tukea. (Dunbar ym. 2019.)

Koulutukseen hakeutumisen ja saadun palautteen perusteella muuntokoulutukselle on tarvetta. Palaute hyödynnetään terveydenhoitajien muuntokoulutuksen kehittämisessä, mutta opiskelijoiden osallistaminen kehittämiseen tulisi olla jatkuvaa. Poikkeuksellinen aika on osaltaan haastanut kehittämään erilaisia oppimisen menetelmiä. Digitaaliset menetelmät myös tukevat työikäisen väestön kouluttautumista, kun monimuoto-opintoihin hakeudutaan maantieteellisesti laajoilta alueilta. Terveydenhoitajien muuntokoulutuksessa on jatkossakin tärkeää kiinnittää huomiota opiskelijoiden ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kehittymiseen. Muuntokoulutuksen aikana opiskelijat saavat tukea oppilaitoksesta, mutta työnantajien velvollisuutena on huolehtia riittävästä tuesta ja perehdyttämisestä työpaikoilla opintojen jälkeen.

Lähteet

Arola, M., Huttula, T., Jämsén, P., Kirjavainen, A., Mustikainen, H., Ranki, S., Santamäki, I., Vesa, A-M. & Villanen, J. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Uuden osaamisjärjestelmän kuvaus. Helsinki: Sitra. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa/#esipuhe

Ashby SE, Adler J, Herbert L. 2016. An exploratory international study into occupational therapy students’ perceptions of professional identity. Australian Occupational Therapy Journal. Vol. 63(4), 233–243. Viitattu 31.5.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1111/1440-1630.12271

Dunbar, G., Kawar, L. & Scruth, E. A. 2019. The Transition From Expert to Novice and Back to Expert. Clinical nurse specialist. Vol. 33(3), 106-109. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1097/nur.0000000000000442

Eronen, A. & Londén, P. 2022. Sosiaalibarometri 2022 erityiskatsaus. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 16.05.2022. Saatavissa https://www.soste.fi/sosiaalibarometri/sosiaalibarometri-2022/

Haanperä, A., Suominen, T. & Roos, M. 2020. Työterveyshoitajien näkemys työpaikkakulttuurista. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning. Vol. 18(2), 117–134. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://doi.org/10.37455/tt.94880

Haarala, P. 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 92. Viitattu 16.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-341-1

Hirsivaara, S. 2022. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen rakenteiden kehittäminen ja SOTEKO-hankkeen eteneminen. Esitys terveydenhoitajaopettajien verkoston tapaamisessa 19.5.2022.

Huovila, P. 2022. Osaamispäällikkö. LAB-ammattikorkeakoulu. Suullinen tiedonanto.

Koivisto, T., Ilomäki, S., Kurtti, E., Koskela, I., Weiste, E., Salo, S., Aalto, O., Husman, P. & Ruusuvuori, J. 2022. Terveydenhuollon työntekijät digimurroksessa. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/327547

Kristoffersen, M. 2021. Does professional identity play a critical role in the choice to remain in the nursing profession? Nursing open. Vol.8 (4), 1928-1936. Viitattu 31.5.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1002/nop2.862

LAB-ammattikorkeakoulu (LAB). 2022a. Terveydenhoitajan muuntokoulutus sairaanhoitajille, Lahti, 240 op. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/koulutus/terveydenhoitajan-muuntokoulutus-sairaanhoitajille-lahti-240-op

LAB-ammattikorkeakoulu (LAB). 2022b. The Best of Both Worlds ‒ LAB strategia 2030. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia

LAB Focus. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/

Nie, S., Sun, C., Wang, L., & Wang, X. 2021. The professional identity of nursing students and their intention to leave the nursing profession during the coronavirus disease (COVID-19) pandemic. The Journal of Nursing Research. Vol. 29(2), e139. Viitattu 31.5.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1097/jnr.0000000000000424

Opetushallitus. 2019. Tulevaisuuden osaamistarpeet: sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan digiloikkaa, liikenne- ja logistiikka-alalla ongelmanratkaisutaitojen kaltaista yleisosaamista. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/uutiset/2019/tulevaisuuden-osaamistarpeet-sosiaali-ja-terveysalalla-tarvitaan-digiloikkaa-liikenne

Opetushallitus. 2022. Tutkintojen viitekehykset. Viitattu 02.6.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf

Puro, L. 2017. Painonne arvosta kultaa. Terveydenhoitajaliitto terveydenhoitajatyön puolustajana. Suomen Terveydenhoitajaliitto. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/files/480/Painonne_arvosta_kultaa_sahkoinen_kirja.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Ammattibarometri. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://tem.fi/ammattibarometri

Sitoumus2050. 2020. LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja ensihoitajakoulutusten yhteiskuntasitoumus. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/470354

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

Sote-uudistus. 2022. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma

Stenberg, T. 1995. Terveydeksi! Lappeenrannan terveydenhuolto-oppilaitos 1955–1995. Lappeenranta: Smedia.

Suomen YK-liitto. Kestävän kehityksen tavoitteet. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). 2022. Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK). Viitattu 1.6.2022. Saatavissa https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk

Valtioneuvosto. 2022. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen-hanke. Väliraportti. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:9. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-605-1

Kirjoittajat

Sanna Imeläinen toimii määräaikaisena lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä ja on virkavapaalla Eksoten kouluterveydenhuollon toimintayksikön esimiehen tehtävästä.

Päivi Kousa toimii määräaikaisena lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä, minne hän on siirtynyt työterveyshuollosta vastaavan työterveyshoitajan ja laatupäällikön työstä.

Heidi Väisänen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä ja tutoropettajana terveydenhoitaja-muuntokoulutusryhmille.

Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä ja on osallistunut Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset -päivitykseen osana terveydenhoitajia kouluttavien ammattikorkeakoulujen valtakunnallista kehittämistyötä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1575611 (CC0)

Julkaistu 14.6.2022

Viittausohje

Imeläinen, S., Kousa, P., Väisänen, H. & Liimatainen, A. 2022. Muuntokoulutuksella terveydenhoitajia työelämän tarpeeseen – Tuki opiskelijoiden ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden kasvuun. LAB RDI Journal. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/muuntokoulutuksella-terveydenhoitajia-tyoelaman-tarpeeseen-tuki-opiskelijoiden-ammatti-identiteetin-ja-asiantuntijuuden-kasvuun/