Tässä artikkelissa kuvataan maahanmuuttajien kotoutumista tukevan Arjen Apu -hankkeen tavoitteita, sekä ensimmäisen kehittämissyklin toimintaa ja tuloksia. Tutkimuksellinen osuus esittelee afganistanilaisille ja eritrealaisille suunnatusta kyselystä esiin nousseita avuntarpeiden teemoja. Kyselyyn vastanneista suurin osa koki tarvitsevansa apua koulusta tai opiskelusta saatujen läksyjen tekemiseen. Monet ilmoittivat myös tarvitsevansa lisää tietoa suomalaisesta työkulttuurista ja kieliopintoihin ohjaamisesta.

Kirjoittajat: Sari Lappalainen ja Ulla Vehviläinen

Tavoitteena onnistunut kotoutuminen

Millaista arjen apua Lahden seudulla asuvat afganistanilaiset ja eritrealaiset maahanmuuttajat kokevat tarvitsevansa jokapäiväisessä elämässään? Millainen toiminta vahvistaisi heidän osallisuuttaan, entä millaiset arjen areenat mahdollistaisivat aidon vuorovaikutuksen lähiyhteisöjen kanssa? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia ja kehitetään hyviä käytänteitä Arjen apu -hankkeessa. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoittama hanke käynnistyi syksyllä 2020 ja jatkuu vuoden 2022 loppuun. Hankkeessa mukana olevat toimijat, LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden Diakonialaitos DILA ja Sylvia-Koti yhdistys ry:n Kaupunkikylä-yksikkö kehittävät yhdessä maahanmuuttajien kanssa mallin, jossa tarjotaan maahanmuuttajille apua arjen kysymyksiin.

Hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista arkilähtöisellä toiminnalla. Hankkeeseen rekrytoidut vapaaehtoiset tarjoavat matalalla kynnyksellä apua sellaisissa puutteellisesta kielitaidosta ja/tai kulttuurin vieraudesta johtuvissa arjen pulmissa, joissa ei tarvita viranomais- tai ammattilaisohjausta. Hankkeen kohderyhmän ovat erityisesti eritrealaiset ja afganistanilaiset maahanmuuttajat Päijät-Hämeen alueella. Nämä ryhmät on valittu hankkeen kohderyhmiksi Päijät-Hämeessä toimivan maahanmuuttajien parissa työskentelevän toimijaverkoston suosituksesta. Arjen Apu -hankkeessa tarjotaan henkilökohtaista ohjausta ja järjestetään omankielisiä tieto- ja taitopajoja Päijät-Hämeessä asuville maahanmuuttajille.

Sujuva arki ja osallisuus tukevat kotoutumista

Arjessa pärjääminen vahvistaa osallisuuden kokemusta ja tukee sitä kautta itsemääräämisoikeuden toteutumista yhteisön tasavertaisena jäsenenä uudessa kotimaassa. Kohtuullinen toimeentulo, riittävien palvelujen saatavuus, toimintaympäristön ymmärrettävyys, sekä mahdollisuus osallistua toimintaan ja olla yhteydessä toisiin ihmisiin edistävät osallisuutta omassa elämässä. Maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen kehittäminen paikallisesti, yhdessä niitä käyttävien kanssa, tukee palveluiden käyttäjälähtöisyyttä ja näin osallisuuden kokemusta. (Isola ym. 2017.)

Kotoutumista edistävän hyvän käytänteen tulisi olla maahantulijan hyvinvointia ja osallisuutta vahvistava, hänen tilanteeseensa sopiva, vaikuttava, mallinnettava ja yleistettävä. Ennen kaikkea sen tulisi olla asiakaslähtöistä, kotoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevää toimintaa. Erilaisten maahanmuuttajille suunnattujen toimenpiteiden tavoitteena on tukea heidän arkisia elämäntaitojaan ja ehkäistä syrjäytymistä. (Kotoutumisen osaamiskeskus.)

Ihmisen hyvä arki muodostaa perustan hyvinvoinnille. Arki on jokapäiväistä elämää, johon kuuluvat arjen rutiinit – työ, sosiaaliset tilanteet, nukkuminen, syöminen, velvollisuuksista huolehtiminen. Silloin kun ihmisen elämässä on kaikki hyvin, arki sujuu. Arjen hyvinvoinnilla on yhteys myös mielen hyvinvointiin. Mielekäs tekeminen ja vuorovaikutussuhteet lisäävät hyvinvointia. Sosiaalisten suhteiden solmiminen uudessa maassa voi olla haastavaa, varsinkin kun yhteistä kieltä ei ole. (Terveyskylä.) Arjen apu -hanke pyrkii omalta osaltaan rakentamaan sellaisia elementtejä, jotka tuottavat arjen hyvinvoinnin kokemuksia maahanmuuttajille.

Afganistanilaiset ja eritrealaiset maahanmuuttajat Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Tilastokeskuksen mukaan Afganistan oli vuonna 2019 Suomen ulkomaalaistaustaisten kahdeksanneksi suurin taustamaa. Eritrea ei sen sijaan ollut kolmenkymmenen suurimman taustamaan joukossa (kuva 1). (Tilastokeskus 2019.)

Kuvio, jossa suurimmat ulkomaalaisten taustamaaryhmät sekä tieto sekä tieto Afghanistan ulkomailla syntyneet 8661 Suomessa syntyneet 1743
Kuva 1. Suurimmat ulkomaalaistaustaisten taustamaaryhmät Suomessa 2019. (Tilastokeskus 2019.)

Lahden väestönkasvu perustuu maahanmuuttajiin. Vuonna 2019 Päijät-Hämeen alueella asui 7327 ulkomaan kansalaista. Afganistanilaiset olivat vuoden 2019 päättyessä kahdeksanneksi suurin ulkomaalaisten ryhmä. Tilastokeskuksen mukaan heitä oli Päijät-Hämeessä tuolloin 190. Eritrealaisia oli vastaavana aikana 161 (kuva 2). (Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025, 2021.)

Viro 1509, Venäjä 1455, Irak 654, Syyria 450, Thaimaa 360, Afghanista 190, Kiina 175, Eritrea 161, Turkki 159, Ruotsi 125
Kuva 2. Suurimmat ulkomaan kansalaisten ryhmät – 10 suurinta ryhmää Päijät-Hämeessä 31.12.2019. (Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025, 2021.)

Lahden kaupungin tilastotietokannan mukaan vuoden 2020 lopussa Lahdessa oli afganistanilaisia 192 henkilöä, ja eritrealaisia 175 henkilöä. Vuotta aiemmin afgaaneja oli lähes sama määrä (190), eritrealaisia sen sijaan jonkin verran vähemmän (161). (TILDA – tilastotietoa Lahdesta.)

Taitotasot vaihtelevat maahanmuuttajilla

Maahanmuuttajien taitotaso vaihtelee erityisesti koulutustaustasta, iästä ja maahanmuuton syistä riippuen. Heikoin koulutustausta on yleensä turvapaikanhakijoina tulleilla iäkkäillä henkilöillä sekä naisilla. Mäkinen ja Päällysaho (2020) selvittivät maahanmuuttajien itsensä määrittelemiä arjen tilanteissa tarvittavia perustaitoja. Keskeisimmäksi nousivat viestinnälliset perustaidot, jotka riittämättöminä näyttäytyvät vaikeutena vuorovaikutuksessa. Kielitaidon lisäksi digitaidot, laskutaidot, itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen koettiin tarpeellisina perustaitoina.

Taitovaatimusten määrittely ulkoapäin ei motivoi aikuisia opiskelemaan ja kehittämään taitojaan. Sen sijaan yksilölliset, omakohtaiseksi motivoiviksi koetut tarpeet kannustavat kehittämään perustaitoja. Monia taitojen kehittämiseen ja uusien oppimiseen motivoi tavoite olla osana yhteiskuntaa. Onnistumisen kokemukset ja positiivinen palaute toimivat hyvinä kannustimina. Vertaisryhmät ja -ohjaaminen näyttäytyvät motivaatiota vahvistavina toiminnan muotoina. Pärjääminen suomen kielellä antaa maahanmuuttajille pystyvyyden tunteen ja vahvistaa osallisuutta suomalaisuudesta. (Mäkinen & Päällysaho 2020.)

Millaista apua arjen kysymyksiin afgaanit ja eritrealaiset Lahdessa haluavat?

Arjen Apu -hankkeessa toteutettiin marraskuussa 2020 työpajat, joissa kartoitettiin yhdessä hankkeen kohderyhmän kanssa asioita, joista maahanmuuttajat olisivat kiinnostuneita, joihin tarvitsevat apua. Tämän kartoituksen pohjalta luotiin kysely, jossa oli 32 teemaa. Kyselyssä vastaajan oli mahdollisuus valita teemoista ne, joissa mielestään tarvitsevat apu tai joita haluavat käsiteltävän Arjen Apu -hankkeen työpajoissa. Ohjeena oli myös valita teemoista ne, joista itse on kiinnostunut tai kokee ne tärkeiksi itselleen tai perheelleen. Kysely oli suomenkielinen ja sen täyttämisessä auttoivat tigrinjan- ja darinkieliset Arjen Apu -hankkeen ohjaajat.

Kysely toteutettiin 1.1.- 30.3.2021. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 107 maahanmuuttajaa. Heistä 77 % oli taustaltaan eritrealaisia (82 eritrealaista) ja 23 % afgaaneja (40 afgaania). Naisia vastaajista oli 36 % ja miehiä 64 %. Keskimäärin yksi henkilö valitsi 10 häntä kiinnostavaa teemaa.

Kaikkein eniten vastaajat halusivat apua koulusta tai opiskelusta saatavien läksyjen tekemiseen (73 % vastaajista). Muita suosittuja kiinnostuksen tai avun kohteita olivat suomalainen työkulttuuri, kieliopintoihin ohjaaminen, nopeasti vastauksen saaminen WhatsAppissa eteen tulevaan kysymykseen tai tilanteeseen ja kansalaisuuden hakemisen prosessi. Vähiten kiinnostavia teemoja olivat tietoa turvallisesta rahapelaamisesta, vastuullinen rahankäyttö ja huumeiden käytön vaarat (kuva 3).

Raskauteen, synnytykseen ja vauvan kanssa elämiseen liittyvät asiat 3,74 % Tietoa turvallisesta rahapelaamisesta 12,15 % Vastuullinen rahankäyttö 13,08 % Tietoa huumeiden käytön vaaroista 13,08 % Omia tapaamisia miehille, joissa voidaan jutella miehiä kiinnostavista asioita 14,95 % Koronaturvallisuus 14,95 % Raskauteen, synnytykseen ja vauvan kanssa elämiseen liittyvät asiat 23,36 % Lapsen hoito ja kasvatus Suomessa, pienen lapsen ravinto 23,40 % Liikenneturvallisuus ja siihen liittyvät määräykset 24,30 % Uimakoulu miehille 24,30 % Pankin palvelut, verkkopankki 25,23 % Taloudellisen tuen hakeminen nuorten harrastustoimintaan 25,23 % Ruokailutottumukset ja ruokasuositukset Suomessa 26,17 % Wilma järjestelmän käytön opettelu (vanhemmat, lapsi ja koulu) 27,10 % Kodin turvallisuus 27,10 % Uimakoulu naisille 29,91 % Tietoa siitä miten voidaan perustaa oma yhdistys tai kerho 29,91 % Tietoa, miten tapahtumia järjestetään 29,91 % Väkivalta ja väkivaltaan suhtautuminen Suomessa 29,91 % Tietoa eri harrastusmahdollisuuksista 33,64 % Vastaus yllättävään kysymykseen live-tapaamisessa 36,45 % Omia tapaamisia naisille, joissa voidaan jutella naisia kiinnostavista asioista 36,45 % Suomalainen terveydenhuolto. Mihin otat yhteyttä ja miten? 38,32 % Miten suomalainen yhteiskunta toimii? 38,32 % Suomalaiset tavat ja tottumukset 39,25 % Miten löydän suomalaisia kontakteja? 41,12 % Kodin sopimukset (esim. kotivakuutus, vuokrasopimus) 41,12 % Hakemusten täyttäminen. Eri toimistoissa asiointi (kela,sosiaalitoimisto). 42,06 % Kansalaisuuden hakemisen prosessi 43,93 % Vastaus yllättävään kysymykseen nopeasti Whatsappissa 46,73 % Kieliopintoihin ohjaaminen. Mistä löydän kielikursseja (suomi ja englanti)? 48,60 % Suomalainen työkulttuuri 50,47 % Apua koulusta / opiskelusta saatavien läksyjen tekemiseen 72,90 %

Kuva 3. Yhteenveto teemojen kiinnostavuudesta (n=107).

Naiset olivat miehiä kiinnostuneempi raskauteen, synnytykseen, vauvan hoitoon ja lapsen hoitoon ja kasvatukseen Suomessa teemoista kuin miehet. Lisäksi naiset toivoivat uimakoulua naisille ja omia tapaamisia naisille. Samoin miehet toivoivat omia tapaamisia miehille. Tilastollisesti melkein merkitsevä ero naisten ja miesten kiinnostuksen kohteilla oli teemoista tietoa huumeiden käytön vaaroista, liikenneturvallisuus ja tietoa turvallisesta rahapelaamisesta. Tietoa huumeiden käytön vaaroista toivoi naisista 23 % ja miehistä 7 %. Myös liikenneturvallisuusteemaa toivoivat naiset enemmän kuin miehet. Turvallisesta rahapelaamisesta naisista toivoi tietoa 21 % ja miehistä 7 %.

Tilastollisesti melkein merkitsevä ero kansalaisuuksien välillä oli teemojen suomalaisen yhteiskunnan toiminta, pankin palvelut ja liikenneturvallisuus. Eritrealaisista 33 % ja afgaaneista 56 % halusi tietoa suomalaisen yhteiskunnan toimimisesta. Kun taas pankin palveluista halusi 40 % afgaaneista ja 21 % eritrealaisista tietoa. Liikenneturvallisuudesta 20 % eritrealaisista ja 40 % afgaaneista halusi tietoa. Muita tilastollisesti melkein merkitseviä eroja ei kansalaisuuden tai sukupuolen mukaan eri teemojen kiinnostavuudessa ollut.

Kyselyyn vastasi noin puolet Päijät-Hämeessä asuvista eritrealaisista ja noin neljäsosa alueella asuvista afgaaneista. Tämän vuoksi eritrealaisten kohdalla kyselyn tulokset ovat melko hyvin suuntaa-antavia ja afgaanien kohdalla suuntaa-antavia. Tulosten kohdalla on huomioitava, että kyselyyn tavoitetut henkilöt ovat Arjen Apu -hankkeen luonteen vuoksi kotoutumispolkunsa alussa, henkilöitä, joille Suomessa asuminen ja toimiminen on vielä kulttuurisesti vierasta. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli erilaisten kotouttamistoimenpiteiden piirissä, esimerkiksi kielikoulutuksessa. Tuloksia ei siis voi yleistää kaikkiin maahanmuuttajiin, sillä osa on jo kotoutunut Päijät-Hämeeseen hyvin, osaa hyvin suomen kieltä, on löytänyt työpaikan ja tuntee suomalaisen toimintakulttuurin.

Miten eteenpäin?

Maahanmuuttajat tuovat esiin tässä kyselyssä arjen peruskysymyksiin tarvittavan avun – kielen oppiminen, työn ja koulutuspaikan löytäminen, virastoissa asioiminen, yllättäviin pulmallisiin arjen tilanteisiin avun saaminen. Samanlaisia teemoja nousi esiin Mäkisen ja Päällysahon (2020) tutkimuksessa. Heidän tutkimuksessaan maahanmuuttajat nostivat tärkeimmäksi tavoitteeksi kielen osaamisen ja sen jälkeen ammatin oppiminen Suomessa. Lisäksi heidän tutkimuksessaan nousi myös erilaiset arjen hyvinvointiin liittyvät seikat samoin kuin tässäkin kyselyssä.

Arjen Apu – hankkeessa on kevään 2021 aikana pidetty etätapaamisia ZOOMissa ja näissä tapaamisissa on käsitelty kyselyssä esiin nousseita teemoja. Lisäksi LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat pitivät keväällä 2021 tietopajoja, joiden aiheet nousivat kyselyn tuloksista. Syksyllä 2021 etätapaamiset ZOOMissa jatkuvat ja sen lisäksi käynnistetään viikoittainen Olohuonetoiminta, jossa maahanmuuttajat voivat harjoitella suomen kieltä ja saada vastauksia omassa arjessaan vastaan tulleisiin kysymyksiin.

Lähteet

Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. [Viitattu 30.5.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kotoutumisen osaamiskeskus. Kotoutumislain käsikirja. Saatavissa: https://kotouttaminen.fi/kotoutumislain-kasikirja

Mäkinen, M. & Päällysaho, T. 2020. Maahanmuuttajan arki. Maahanmuuttajien perustaidot arjen, työelämän ja tutkintovaatimusten risteyksessä. [Viitattu 30.5.2021]. Saatavissa: https://epale.ec.europa.eu/fi/blog/maahanmuuttajien-perustaidot-arjen-tyoelaman-ja-tutkintovaatimusten-risteyksessa

Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025. 2021. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/02/Maahanmuutto-ohjelma2021-2025_liitteineen_final.pdf

Terveyskylä. Tietoa maahanmuuttajille. Arjen hyvinvointi. [Viitattu 30.5.2021]. Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/maahanmuuttajat/Pages/arjen_hyvinvointi.aspx

Tilastokeskus 2019. Ulkomaalaistaustaiset Suomessa. [Viitattu 30.5.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html

TILDA -Tilastotietoa Lahdesta. Lahden kaupungin tilastotietokanta. [Viitattu 30.5.2021]. Saatavissa: http://www4.lahti.fi/verkkotilastointi/

Kirjoittajat

Sari Lappalainen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja Arjen apu -hankkeen asiantuntijana.

Ulla Vehviläinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja Arjen apu -hankkeen asiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1457833 (CC0)

Julkaistu 23.9.2021

Viittausohje

Lappalainen, S. & Vehviläinen, U. 2021. Arjen apu – tukea maahanmuuttajien kotoutumiseen. LAB RDI Journal. [Viitattu pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/arjen-apu-tukea-maahanmuuttajien-kotoutumiseen/