Ammattikorkeakoulusta työelämään – mitä uraseuranta kertoo?

Kirjoittajat: Marjo-Riitta Järvinen ja Tanja Matikainen

Taustaa

Lahden ammattikorkeakoulun hieman mukailtu laatutavoite 2000-luvun alusta linkittyi hyvään oppimiseen ja opiskelijan työllistymiseen: “opiskelija työllistyy, pärjää työelämässä ja toivottavasti elämässä muutenkin” (Lahden ammattikorkeakoulu 2006). Koulutuksen laatu todentuukin viime kädessä työelämässä, kun sekä tutkinnon suorittaneet että työnantajat arvioivat, miten osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Tämä on yksi syy siihen, miksi ammattikorkeakoulut ovat eri tavoin pyrkineet saamaan palautetta niin valmistuneilta kuin heidän työnantajiltaan.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen muuttuminen tulosperustaiseksi 2014 alkaen on vilkastuttanut laadusta käytävää keskustelua. Yhtenä rahoitusmallin haasteena on ollut laadullisen palautteen vähäinen arvo, kun suurin osa rahoista jaetaan määrällisten indikaattorien perusteella. Opiskelijoiden ”ääni” on aiemmin kuulunut lähinnä valmistumisvaiheen AVOP-palautteessa, mutta uusimpaan rahoitusmalliin on otettu mukaan myös viisi vuotta aiemmin valmistuneiden, jo työelämään siirtyneiden asiantuntijoiden antama uraseurantapalaute. Se mittaa laadullista työllistymistä eli juuri sitä, millaiset valmiudet koulutus on antanut työelämään. (OKM 2018a).

Uuden rahoitusmallin näkökulmasta yksi uraseurantakyselyyn vastannut “tuottaa” ammattikorkeakoululle keskimäärin noin 2 500 euroa. Tulokseen vaikuttaa vastanneiden määrän lisäksi se, minkälaiseksi vastanneet arvioivat saamansa koulutuksen hyödyn. Laskentakriteerinä on vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä (OKM 2018b). Uraseurantakysymysten perusteella määräytyy kaikkiaan 3 % ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta.

Uraseurantakyselyn hyötyä ei kuitenkaan voi tarkastella pelkästään eurojen näkökulmasta, vaan kyselystä saatu tieto on hyödynnettävissä koulutuksen kehittämisessä. Myös Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen yhdistymisessä syntyneen LAB-ammattikorkeakoulun strategian toteuttaminen edellyttää työelämältä saatavaa palautetta (LAB-ammattikorkeakoulu 2020). Uraseurantakyselyn vastauksissa painottuu vahvasti työelämän ääni, kun vastaajilla on jo useamman vuoden kokemus työelämästä.

Kyselyn toteutus ja vastaajat

Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely toteutetaan kaikissa ammattikorkeakouluissa vuosittain. Uraseurantakyselyyn vastaavat sekä AMK- että YAMK-tutkinnon suorittaneet. Ensimmäisen kerran kysely toteutettiin keskitetysti vuonna 2018. Sähköinen kysely lähetetään kaikille viisi vuotta aiemmin valmistuneille tutkinnon suorittaneille. Tuoreimpaan, vuoden 2019 kyselyyn, vastasivat vuonna 2014 valmistuneet.

Kyselyssä selvitetään, millainen on vastaajien työ- ja uratilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen ja vastaako opinnoista saatu osaaminen työelämän vaatimuksia. Koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa huomioidaan osa uraseurantakyselyn väittämistä. Nämä väittämät liittyvät tutkinnon antamiin valmiuksiin työelämässä, tyytyväisyyteen tutkintoon työuran kannalta, osaamisen hyödyntämiseen työssä, tutkinnon ja työn vaativuustason vastaavuuteen sekä tiettyjen osaamisten kehittymiseen amk-opiskelun aikana. Tällaisia osaamisia ovat opinnoista saatu käytännön osaaminen, ongelmanratkaisutaidot, kehittämisosaaminen, kyky oppia ja omaksua uutta, itseohjautuvuus/oma-aloitteisuus sekä yrittäjyystaidot. (OKM 2018a.)

Kyselyn on toteuttanut AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke yhdessä CSC:n, Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n kanssa. Kyselyyn on vastannut noin 34 % valmistuneista (vuonna 2019 vaihteluväli AMKeittain 23 – 54 %). Parhaimman vastausprosentin sai Savonia-ammattikorkeakoulu, joka onnistui kasvattamaan vastanneiden määrää edellisvuoteen verrattuna noin 18 prosenttiyksikköä.

Kyselyn tulokset tallennetaan opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen, josta tiedot ovat avoimesti kaikkien saatavilla jatkotyöstämistä ja -analysointia varten. Tulokset esitetään myös valmiiksi visualisoituna. Raportoinnissa noudatetaan hyviä tutkimuskäytäntöjä ja tietosuojavaatimuksia, jolloin yksittäiset vastaajat eivät ole tunnistettavissa. (Vipunen 2020.)

LABin tulokset

Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulujen tuloksia ei ole saatavissa erillisinä, vaan ne esitetään LAB-ammattikorkeakoulun tuloksina. LABin 2019 uraseurantakyselyyn vastasi yhteensä 487 Lahden ja Saimaan ammattikorkeakouluista vuonna 2014 valmistunutta. Vastausprosentti oli 34 %, mikä on valtakunnallisen keskimääräisen vastausaktiivisuuden 34,3 % tasoa. Tuloksissa tarkastellaan jatkossa pelkästään AMK-tutkinnon suorittaneita. Tulokset on otettu opetushallinnon tilastopalvelusta (Vipunen 2020).

Tyytyväisyys tutkintoon ja kouluttautuminen tutkinnon suorittamisen jälkeen
LAB-ammattikorkeakoulun vastaajat olivat tyytyväisiä ammattikorkeakoulussa suorittamansa tutkinnon kokonaisuuteen. Joka toinen vastanneista oli erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen tutkintoonsa. Tyytyväisyyden kokonaisuus muodostuu seuraavista väittämistä:

• Tutkinto antoi riittävät valmiudet työelämään.
• Työnantajat arvostavat tutkintoani.
• Työni vastaa tällä hetkellä vaativuustasoltaan hyvin ammattikorkeakoulutustani.

Kuva 1. Vuonna 2014 AMK-tutkinnon suorittaneiden tyytyväisyys tutkintoon

Suurin osa vastaajista, 71 %, oli osallistunut tutkinnon jälkeen johonkin koulutukseen – joko lyhyempiin koulutuksiin tai erilaisiin tutkintoihin tai pätevyyksiin liittyviin koulutuksiin. Lyhyet koulutukset, kurssit tai opintokokonaisuudet olivat tavallisin koulutusmuoto, joihin oli osallistunut 36 % vastanneista. Maisterin tai kandin tutkintoon tähtääviin opintoihin oli osallistunut 14 % vastaajista, YAMK-tutkintoa oli opiskellut 8 % vastaajista.

Kuva 2. Kouluttautuminen valmistumisen jälkeen

Työtilanne ja alueellinen sijoittuminen

Kyselyyn vastanneiden työtilanne oli vastaushetkellä hyvä. Työttömänä työnhakijana syksyllä 2019 oli vain 2 % vuonna 2014 valmistuneista, kun vielä valmistumisvaiheessa työttömiä oli lähes joka viides. Yrittäjien osuus, 5 %, oli pysynyt samana, mutta vakituisessa kokopäivätyössä olevien osuus oli noussut viidessä vuodessa 27 prosentista 70 prosenttiin.

Kuva 3. Vastanneiden työtilanne

Vastaajista 54 % oli työllistynyt valmistumishetkellä Etelä-Karjalaan tai Päijät-Hämeeseen eli LABin toiminta-alueille. Vastaava luku viiden vuoden kuluttua valmistumisesta oli 40 %. Molemmat maakunnat kärsivät tässä kohden muuttotappioista, ja suuret kasvukeskukset Etelä-Suomessa houkuttelevat töihin.

Taulukko 1. Alueellinen sijoittuminen valmistumishetkellä ja 5 v valmistumisesta

Tutkinnon työelämävalmiudet ja oman osaamisen ja työn vastaavuus

Vastaajia pyydettiin arvioimaan tutkinnon työelämävalmiuksien riittävyyttä. Vuosina 2013 ja 2014 valmistuneiden vastausten välillä ei ole suuria eroja. Täysin samaa tai samaa mieltä olevien osuus oli laskenut yhdellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2013 verrattuna (33 %:sta 32 %:iin). Vuonna 2013 13 % vastaajista oli eri mieltä tai täysin eri mieltä tutkinnon antamien valmiuksien riittävyydestä, kun vuonna 2014 vastaava osuus oli 12 %.

Kuva 4. Arvio tutkinnon antamien työelämävalmiuksien riittävyydestä

Uraseurannan raportoinnissa (Vipunen 2020) on tarkasteltu osaamisen kehittymisen ja osaamisen tärkeyden välistä kuilua. LABista (LAMKista ja Saimaan amk:sta) valmistuneiden syvimmät osaamisen kuilut löytyvät sekä vuonna 2013 että 2014 valmistuneilta 1) stressinsietokyvystä ja sopeutumisesta uusiin tilanteisiin ja 2) ongelmanratkaisutaidoista. Nämä kaksi osaamisen kuilua ovat myös kaikkien ammattikorkeakoulujen listan kärjessä. Vuonna 2014 LABista valmistuneet ovat arvioineet myös vuorovaikutus- ja neuvottelutaitojen jääneen selvästi heikommiksi verrattuna niiden tärkeyteen työelämässä. Mielenkiintoinen huomio on, että yrittäjyystaitojen kehittyminen jää kaikkein heikoimmaksi, mutta se myös arvotetaan vähiten tärkeäksi, joten kuilua ei sen perusteella synny.

Taulukko 2. Yksikkökohtaisesti tarkasteltuna valmistuneiden suurimmat kuilut

Eniten kuiluja (suurimmat erot osaamisen kehittymisen ja osaamisen tärkeyden väliltä) löytyi kulttuurialan ja tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden vastauksista. Selvästi vähiten kuiluja löytyi liiketalouden tutkinnon suorittaneiden vastauksista. Eli liiketalouden koulutus tuottaa parhaiten alla olevaa osaamista suhteessa siihen, miten tärkeäksi ne koetaan työelämässä. Osa arvioinnin kohteena olevista osaamisista on yleisiä työelämätaitoja:

• stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin
• ongelmanratkaisutaidot
• vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot
• organisointi- ja koordinointitaidot
• moniammatillisissa ryhmissä toimiminen
• budjetointi ja liiketaloudellinen osaaminen
• oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus
• kehittämisosaaminen
• tiedonhankintataidot
• itsenäinen työskentely ja ajanhallinta
• kyky omaksua ja oppia uutta
• verkostoitumistaidot
• analyyttiset taidot
• yrittäjyysopinnot

Tärkeimmät osaamiset työelämässä ja AMK-opiskelun heikoiten kehittämät osaamiset
Seuraavissa taulukoissa on tarkasteltu tärkeimpiä osaamisia työssä (kolme kärjessä) sekä AMK-opiskelun heikoiten kehittämiä osaamisia (kolme kärjessä). Asteikko on 1-6.

Tarkasteluvuosien välillä ei ole suuria eroja. Jonkin verran vaihtelua on eri koulutusaloilta valmistuneiden vastauksissa (ks. taulukko 3). Esimerkiksi stressinsietokyky ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin nousee kaikissa muissa yksiköissä esille paitsi Muotoiluinstituutissa. Vuorovaikutus ja neuvottelutaitojen merkitys nykyisessä työssä korostuu hyvinvointiyksiköstä valmistuneiden vastauksissa. Kaikkien vastanneiden vastauksissa nousee esille molempina vuosina oma-aloitteisuuden ja itseohjautuvuuden tärkeys työelämässä.

Taulukko 3. Tärkeimmät osaamiset nykyisessä työssä (asteikko 1-6)

Yrittäjyystaidot eivät kehity AMK-opiskelun aikana (ks. taulukko 4). Tämä nousee esille kaikkien yksiköiden vastauksissa molempina tarkasteluvuosina. Muilla paitsi liiketalouden tutkinnon suorittaneilla vastausten keskiarvo jää reippaasti alle 3:n. Muita heikosti kehittyviä valmiuksia ovat budjetointi ja liiketaloudellinen osaaminen (hyvinvointi, Muotoiluinstituutti ja teknologia), moniammatillisissa ryhmissä toiminen (liiketoiminta ja Muotoiluinstituutti) sekä toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä (hyvinvointi ja teknologia).

Taulukko 4. AMK-opiskelun heikoiten kehittämät osaamiset (asteikko 1-6)

Lopuksi

Lahden ja Saimaan ammattikorkeakouluista viisi vuotta sitten valmistuneista kyselyyn vastanneista joka toinen on erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen tutkintoonsa, ja työtilanne on kaikilla vastanneilla erittäin hyvä. Selvästi enemmistö on kuitenkin sitä mieltä, ettei tutkinto anna täysin riittäviä valmiuksia työelämään. Tutkinnon suorittamisen jälkeen suurin osa (yli 70%) on kouluttautunut lisää; joko pienempiä kursseja tai tutkintoon ja muihin pätevyyksiin johtavaa koulutusta. Kaksi suurinta osaamisen kuilua (osaamisen kehittymisen ja osaamisen tärkeyden välinen ero) löytyy 1) stressinsietokyvystä ja sopeutumisesta uusiin tilanteisiin sekä 2) ongelmanratkaisutaidoista. Jonkin verran on alakohtaisia eroa. Mielenkiintoinen havainto on, että yrittäjyystaidot kehittyvät kaikkein heikoiten opiskelun aikana, mutta kuilua ei synny, koska kyseiset taidot arvotetaan vähiten tärkeimmiksi.

Uraseurantakyselyn yhtenä keskeisenä haasteena on vähäinen vastaajamäärä, mikä hankaloittaa tarkempien koulutus/tutkintokohtaisten analyysien tekemistä. LAB-ammattikorkeakoulu (LAMK ja Saimia yhteensä) onnistui kasvattamaan vastausprosenttia vuonna 2019 vajaat 8 prosenttiyksikköä vuoteen 2018 verrattuna, mutta edelleenkin peräti 65 % tutkinnon suorittaneista jättää vastaamatta. Vanhentuneet tai puutteelliset yhteystiedot sekä vähäinen alumnitoiminta voivat olla osasyynä alhaiseen vastaajamäärään. Onkin havaittavissa, että ammattikorkeakoulut, joilla on aktiivinen alumnitoiminta ja samalla ajan tasalla olevat rekisterit, ovat yltäneet hyviin vastausprosentteihin.

On tärkeää, että mahdollisimman moni alumni kokisi vastaamisen merkitykselliseksi ja haluaisi olla mukana kehittämässä ammattikorkeakoulutusta kohti parempaa työelämää. Ammattikorkeakoulun pitäisi pystyä varmistamaan, ettei yhteydenpito opiskelijoiden kanssa katkea valmistumiseen vaan että on jotain annettavaa alumneille myös valmistumisen jälkeen. Jo saatua palautetta hyödyntämällä voimme omalta osaltamme motivoida vastaamiseen. Vastausaktiivisuuden parantaminen ei yksistään riitä, vaikka onkin suurin rahoituspisteiden kasvua selvittävä tekijä. Toivottavaa on, että myös vastanneiden arviot saamansa tutkinnon hyödyllisyydestä paranevat. Se on yksi keino saada palautetta siitä, että olemme aiempaa paremmin pystyneet vastaamaan tutkinnon suorittaneiden ja työelämän tarpeisiin.

Järjestyksessään kolmas uraseurantakysely käynnistyy syksyllä 2020, ja kyselyn kohderyhmänä ovat vuonna 2015 tutkinnon suorittaneet. Tämä on viimeinen kerta, kun AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -hanke vastaa kyselyn toteutuksesta. Uraseurantakyselyn toteuttamista jatkaa valtakunnallinen uraseurantaverkosto, johon kuuluu jäseniä kaikista ammattikorkeakouluista. Toivottavasti samalla yhteinen dialogi uraseurantakyselyn toteuttamisesta, kehittämisestä ja tulosten hyödyntämisestä ammattikorkeakoulujen välillä jatkuu entistä tehokkaammin.

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2020. LAB strategia 2030. [Viitattu 25.8.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia

Lahden ammattikorkeakoulu. 2006. Lahden ammattikorkeakoulun laatukäsikirja 2006. Hyvän oppimisen strategia. Julkaisematon dokumentti.

OKM. 2018a: Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia. Ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:35. [Viitattu 10.8.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-600-3

OKM. 2018b. Ehdotus opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön muistio 23.11.2018. [Viitattu 14.8.2020]. Saatavissa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=7824f42b-194c-432a-a5af-b68897379408

Vipunen. 2020. Opetushallinnon tilastopalvelu. Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Viitattu 10.8.2020] Saatavissa: https://vipunen.fi/

Kuvalähteet

Kuva 1. Opetushallinnon tilastopalvelu, Vipunen. 2020. AMK-uraseuranta: tyytyväisyys tutkintoon ja työuraan. [Viitattu 25.6.2020] Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Uraseuranta.aspx

Kuva 2. Opetushallinnon tilastopalvelu, Vipunen. 2020. AMK-uraseuranta: osaamisen ja työn vastaavuus. [Viitattu 25.6.2020] Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Uraseuranta.aspx

Kuva 3. Opetushallinnon tilastopalvelu, Vipunen. 2020. AMK-uraseuranta: sijoittuminen työelämään. [Viitattu 25.6.2020] Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Uraseuranta.aspx

Kirjoittajat

Tanja Matikainen työskentelee suunnittelupäällikkönä LUT-yliopiston Toiminnan ohjaus ja laadunhallinta -yksikössä, joka tuottaa keskitetysti palvelut myös LAB-ammattikorkeakoululle.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/140 (CC0)

Julkaistu 18.9.2020

Viittausohje

Järvinen, M-R. & Matikainen, T. 2020. Ammattikorkeakoulusta työelämään – mitä uraseuranta kertoo? LAB RDI Journal. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/ammattikorkeakoulusta-tyoelamaan-mita-uraseuranta-kertoo/