Yritysten vihreä siirtymä on tärkeä myös terveydenhuollon näkökulmasta

LAB ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö on osatoteuttajana laajassa, koko Suomen kattavassa hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää ensisijaisesti pienten ja keskisuurten yritysten vihreää siirtymää, muutoskyvykkyyttä ja digitalisaatiota. Tässä yhteydessä monelle herää varmasti kysymys siitä, miksi juuri hyvinvointiyksikkö, eikä esimerkiksi tekniikan tai liiketalouden yksikkö? Terveydenhuollon taustan omaavien henkilöiden ottaminen mukaan vastaaviin hankkeisiin mahdollistaa uusien näkökulmien tuomisen toteutukseen, sillä yritysten vihreän siirtymän edistäminen voi tuoda hyötyä myös terveydenhuollon näkökulmasta.

Kirjoittaja: Anu Venesoja

Vihreän siirtymän merkitys

Yritysten vihreän siirtymän edistäminen nähdään usein mahdollisuutena luoda uutta teknologiaa, jolla voidaan nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisen energian käytöstä. Vihreän siirtymän toimet nähdään mahdollisuutena säästää energiaa, turvata energian toimitusvarmuutta ja mahdollisuutena parantaa ilmanlaatua. Vihreän siirtymän ympärille todetaan kehittyvän uutta osaamista, joka kansallisesta näkökulmasta parantaa Suomen kilpailukykyä maailmalla ja luo kasvua ja uusia työpaikkoja rakennemuutoksessa. (Valtiovarainministeriö 2023) Usein kuitenkin unohdetaan, että vihreän siirtymän edistäminen voi epäsuorasti tuoda hyötyjä myös muiden, yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen näkökulmasta. Vihreä siirtymä on välttämätön toimi, sillä tällä hetkellä ylikuluttamme luonnonvaroja, joka on johtanut ilmastokriisin ja luontokadon pahenemiseen (Ympäristöministeriö 2023).

Ilmastonmuutoksen uhat terveydenhuollolle

Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut ilmastonmuutoksen 2000 luvun suurimmaksi uhaksi terveydelle ja terveydenhuollon kantokyvylle. (World Health Organisation 2018) Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen monella eri tavoin. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat häiriöitä puhtaan veden ja ruoan saatavuudessa. Ilmastonmuutos lisää riskejä eläimistä ihmisiin siirtyviin tauteihin (zoonoosit) ja veden, ruoan tai vektorivälitteisesti leviäville taudinaiheuttajille. Sään ääri-ilmiöt, kuten lämpöaallot, myrskyt ja tulvat voivat johtaa kuolemaan tai vakavaan sairastumiseen. Myös lisääntyvien mielenterveydenhäiriöiden on todettu olevan yhteydessä ilmastonmuutokseen. (World Health Organisation 2018; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023) WHOn arvion mukaan vuosittain jopa 250000 ihmistä kuolee ilmastonmuutoksen seurauksena. (Climate change and health 2021) Nämä kaikki edellä luetellut asiat heijastuvat väistämättä terveydenhuoltoon ja lisäävät terveydenhuollon kuormitusta. (European Society for Emergency Medicine 2023; World Health Organisation 2018)

Terveydenhuollon oma rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa

Myös terveydenhuollon toimijoilta edellytetään toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. (World Health Organisation 2018; European Society for Emergency Medicine 2023; World Health Organisation 2020) Terveydenhuollon toimijoille onkin suunnattu erilaisia kampanjoita ja haasteita, joissa terveydenhuollon toimijoita rohkaistaan ja kannustetaan ryhtymään toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (Health Care Without Harm 2023; European Society for Emergency Medicine 2023). Sen lisäksi, että terveydenhuolto ryhtyy osaltaan toimiin ilmastonmuutoksen ja luontokadon ehkäisemiseksi, tarvitaan myös varautumista tulevaisuuden uhkiin ja muutoksiin yhteiskunnassa. (Climate change and health 2021) Esimerkiksi Suomessa ensi- ja akuuttihoidon ammattilaiset pitivät todennäköisenä, että Suomessa tehdään toimintasuunnitelmat myös ensi- ja akuuttihoitoon ilmastonmuutoksen varalle (Karstila 2023). Tämä on linjassa myös Suomen valmiuslain kanssa, joka velvoittaa viranomaiset varautumaan poikkeusoloihin (Valmiuslaki 1552/2011). Kestävä kehitys ja sitä kautta ilmastonmuutoksen ehkäisy on huomioitu myös hyvinvointialuetasolla. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella kestävä kehitys on nostettu osaksi hyvinvointialueen strategiaa (Päijät-Sote 2022). Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle puolestaan on myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti, joka myönnetään, kun organisaatio on tehnyt oman ympäristösuunnitelman toimenpiteineen (Caforio 2023).

Yritysten vihreä siirtymä auttaa myös terveydenhuoltoa

Pelkkä terveydenhuollon vihreä siirtymä ja oma varautuminen ilmastonmuutokseen ei ole riittävää. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi on tehtävä aktiivisia toimia kaikilla tasoilla, sillä terveydenhuollon omat toimet eivät yksin riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi. Myös yritykset tarvitaan talkoisiin mukaan. LAB ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö toimii osatoteuttajana Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT Etelä-Suomi) hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on lisätä mikro- ja pienyrittäjien sekä keskisuurten yritysten osaamista vihreässä siirtymässä, muutoskyvykkyydessä ja digitalisaatiossa. (Euroopan sosiaalirahasto 2022) Vaikka hankkeen tavoitteena on lisätä vihreän siirtymän, muutoskyvykkyyden ja digitalisaation osaamista kohdeyrityksissä, on syytä korostaa, että hankkeen vaikutukset voivat välillisesti ulottua yhteiskunnallisesti hyvinkin laajalle ja sitä kautta osaltaan vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia seurauksia myös terveydenhuollolle.

Lähteet

Caforio, K. 2023. Etelä-Karjalan hyvinvointialue sitoutuu ympäristötekoihin – EKHVA sai ensimmäisenä hyvinvointialueena Ekokompassi -sertifikaatin ja liittyi Greenreality Networkin jäseneksi. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://www.ekhva.fi/2023/09/etela-karjalan-hyvinvointialue-sitoutuu-ymparistotekoihin-ekhva-sai-ensimmaisena-hyvinvointialueena-ekokompassi-sertifikaatin-ja-liittyi-greenreality-networkin-jaseneksi/

Climate change and health. 2021. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/climate-change-and-health

Euroopan sosiaalirahasto. 2022. RR-tietopalvelu -hankekuvaus S22899, Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi). Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S22899

European Society for Emergency Medicine. 2023. Climate change is a health emergency too! Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://emergencymedicine-day.org/news/climate-change-is-a-health-emergency-too

Health Care Without Harm. 2023. Health Care Climate Action. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://healthcareclimateaction.org/challenge

Karstila, H. 2023. Sään ja ilmaston vaikutukset ensihoitopalveluun ja päivystystoimintaan : näkökulmana ilmastonmuutos. AMK-opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu, Akuutti- ja ensihoidon kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Oulu. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611115

Päijät-Sote. 2022. Kestävä kehitys – Päijät-Sote. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://paijat-sote.fi/yhtyma/kestava-kehitys/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Ympäristöterveys. Ilmastonmuutos. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmastonmuutos

Valmiuslaki 1552/2011. Finlex. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552#O1L1.

Valtiovarainministeriö. 2023. Vihreä siirtymä. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://vm.fi/vihrea-siirtyma

World Health Organisation. 2018. COP24 special report: health and climate change. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://www.who.int/publications-detail-redirect/9789241514972

World Health Organisation .2020. WHO global strategy on health, environment and climate change: the transformation needed to improve lives and wellbeing sustainably through healthy environments. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://www.who.int/publications-detail-redirect/9789240000377

Kirjoittaja

Anu Venesoja työskentelee LAB ammattikorkeakoulussa ensihoidon yliopettajana ja toimii asiantuntijana Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT Etelä-Suomi) hankkeessa.

Artikkelikuva: REACT Etelä-Suomi hankkeen kuvituskuva

Julkaistu 16.10.2023