Yritysten osallistaminen osana digitaalisen innovaatiokeskittymän kehittämistä

Digitaalisen innovaatiokeskittymän kehittämisessä tarkasteltiin paikallisten yritysten tarpeita. Haastatteluista ja kyselyistä selvisi, mitä yritykset tarvitsevat kehittääkseen digitaalista liiketoimintaansa. Vastaukset paljastivat konkreettisia kehityskohteita ja avasivat keskustelun siitä, miten keskittymä voi parhaiten tukea yritysten liiketoiminnan kasvua ja verkostoitumista.

Kirjoittaja: Ninni Andelin

LAB-ammattikorkeakoulussa rakennetaan digitaalista innovaatiokeskittymää (DIH, Digital Innovation Hub) Päijät-Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan. Innovaatiokeskittymä käsittää sekä LABin että LUT-yliopiston digitalisaatioon liittyvät palvelut, tutkimuksen ja koulutuksen sekä kokoaa yritysverkoston digitaalisten ratkaisujen tuottajista ja hyödyntäjistä. Kehittämistä tehdään DIH 2.0 -hankkeissa, joissa yhtenä tavoitteena oli selvittää digitaalisen innovaatiokeskittymän markkinatarve ja tiivistää kehittämisen tueksi käsitys yritysten tarpeista ja näkemyksistä. (LAB 2023.)

Selvitys toteutettiin haastatteluilla, joilla kartoitettiin valtaosin tuottajayritysten näkemyksiä, sekä kyselyillä, joihin osallistui pääasiassa digitaalisten palvelujen ostajia ja hyödyntäjiä. Selvityksen lisäarvona oli DIHin mahdollisten ydinkumppaneiden rekrytointi ja sen tulokset toimivat pohjana innovaatiokeskittymän ja sen palvelujen kehittämiselle.

Haastattelut järjestettiin syksyllä 2023. Niihin osallistui yhteensä 8 yritystä ja 12 henkilöä, joista 40 % edusti pk-yrityksiä ja 60 % mikro- tai startup-yrityksiä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina ja niiden avulla pyrittiin selvittämään, millaisia erillisiä palveluita markkinoilla tarvitaan digitaalisten innovaatioiden alueella, minkälainen toimintamalli olisi kohderyhmän mielestä ihanteellinen ja mitä lisäarvoa keskittymän pitäisi tarjota. Kyselyt toteutettiin Mentimeter-työkalulla loka-marraskuussa 2023 kolmessa tapahtumassa, joihin osallistui yhteensä 88 henkilöä. Kyselyihin vastasi keskimäärin 58 % osallistujista. Kohderyhmä sekä haastatteluihin että kyselyihin tavoitettiin suorakontaktoimalla, tapahtumissa ja hankkeen viestinnällä.

Digitaalisten palvelujen tuottajat kokevat innovaatiokeskittymän tarpeellisena

Haastatteluissa yritykset ilmaisivat tarpeen toimivalle verkostolle, joka yhdistäisi digitaalisten palvelujen tarjoajat ja ostajat sekä korkeakoulujen resurssit. Erityisesti korostettiin tarvetta yhdistää toimijoita ketterästi ja nopeasti palvellen myös pienempiä toimijoita, kuten startup-yrityksiä, jotka usein ovat vailla mahdollisuuksia osallistua suurempiin verkostoihin. Lisäksi kaivattiin verkostoa, jossa toimittajayritysten ainutlaatuiset digitaaliset palvelut olisivat esillä edistäen uusien innovaatioiden löytymistä. Korkeakoulujen rooli nähtiin tärkeänä ja neutraalina koordinaatiotahona. Hyvänä pidettiin erityisesti pääsyä opiskelijatöihin ja projektirahoituksen mahdollisuuksiin.

Toimintamallin osalta yritykset korostivat tarvetta myös verkoston palvelulle, jossa yritys voisi toimia sekä palvelujen ostajana että tuottajana. Ylialueellista toimintatapaa pidettiin niin ikään tärkeänä. Viestinnälliset asiat, kuten verkoston toiminnan läpinäkyvyys, nousivat keskeisiksi tekijöiksi ja herättivät eniten kysymyksiä ja keskustelua. Myös kilpailijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä pidettiin tervetulleena, kun digitaalisen innovaatiokeskittymän rooli on neutraali ja yhdistelevä.

Lisäarvon näkökulmasta toimittajayritykset odottivat uusia asiakkaita ja yhteistyötä verkostossa. Toimittajayritykset kokivat tärkeänä palveluna asiakkaan tarvekartoituksen tukemisen, jossa keskittymä voisi tarjota esimerkiksi vaatimusmäärittelyjä, apua palvelujen ostoon sekä tukea alkuvaiheen yhteistyössä. Yhteistyötä haluttiin laajentaa myös sellaisten tahojen kanssa, jotka eivät vielä ole tuttuja, kuten paikalliset kehittämisyhtiöt ja yrityshautomot, minkä lisäarvona voi olla alueellisen yhteistyön tiivistyminen.

Haastatteluissa esiin nousseet kysymykset liittyivät keskittymän toimintamalliin, viestintään, verkoston ja yritysten palvelujen näkyvyyteen, tiedon julkisuuteen, tasapuoliseen ja läpinäkyvään palveluun, yhteistyösopimuksiin sekä yrityksen tukemiseen verkostossa. Kohderyhmästä nousseet näkökulmat ja pohdinnat ovat arvokasta tietoa toimintamallin kehittämisessä edelleen.

Verkkonäkyvyys ja digitaaliset myyntiväylät kiinnostavat yrityksiä

Kyselyt toteutettiin tapahtumissa, joissa käsiteltiin erityisesti verkkonäkyvyyttä ja digitaalisia myyntiväyliä. Kyselyjen avulla selvitettiin käsityksiä yleisellä tasolla digitaalisten palvelujen hyödyntämisestä, kiinnostusta digitaaliseen innovaatiokeskittymään ja kommentteja keskittymän toimintatapoihin ja palveluihin.

Yritykset korostivat vastauksissaan verkkokaupankäynnin sujuvuutta kivijalkamyynnin rinnalla. Vanhentuneet, hitaat tai vaikeasti navigoitavat verkkosivut ohjaavat asiakkaat etsimään vaihtoehtoja muualta. Hakukoneet ja sosiaalinen media olivat vastausten perusteella pääasialliset keinot yritykseen liittyvien kuvien löytämiseen. Sisällöntuotanto verkkosivuille koettiin usein haasteelliseksi ja suurin este sosiaalisen median hyödyntämisessä on ajan- ja sisältöideoiden puute.

Liiketoimintaan liittyvä sosiaalisen median hyödyntäminen herätti kiinnostusta, erityisesti LinkedInissä erottautuminen ja Instagramin hyödyntäminen markkinoinnissa. Myös Tiktokin käyttö monille uutena kanavana kiinnosti. Tavoitteina mainittiin erityisesti asiakashankinta, tunnettuuden lisääminen, kilpailijoista erottautuminen ja suunnitelmallisuus. Yritykset olivat kiinnostuneita hyödyntämään tekoälyä kehittämisen tukena ja hakukoneoptimoinnissa. Tulevaisuuden kehitysaskeleiksi vastauksissa mainittiin verkkonäkyvyyden kohderyhmän tarkentaminen, sisältö- ja somestrategian laatiminen, tavoitteiden tarkentaminen sekä analytiikan ja lähtötilanneanalyysien hyödyntäminen.

Yritykset näkivät verkkokaupan alueena, josta löytyy edelleen innovaatioita. Digitaalisia palveluja etsitään pääasiassa internetin hakukoneista ja sosiaalisesta mediasta, mutta myös kollegoiden suositusten, alueen yritysneuvontapalveluiden tai korkeakoulujen kautta. Myös vastuullisuusasioiden halutaan näkyvän yritysten markkinoinnissa. Yritykset painottivat tarvetta avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen toiminnassaan.

Verkoston osallistaminen edistää digitaalisen innovaatiokeskittymän kehittämistä

DIH 2.0 -hankkeissa tuotettu selvitys keskittyi syventämään käsitystä yritysten tarpeista digitaaliselle innovaatiokeskittymälle. Haastattelut ja kyselyt tarjosivat arvokasta tietoa yritysten odotuksista ja toiveista sekä paljastivat konkreettisia kehityskohteita. Innovaatiokeskittymän verkosto ja palvelut kiinnostavat yrityksiä ja vastauksista on havaittavissa yritysten halu kehittää konkreettisin askelein digitaalista liiketoimintaansa sekä teknologista ymmärrystä. Yritysten vahva osallistaminen kehittämiseen edesauttoi asiakaslähtöisten palvelujen suunnittelua. Kohtaamiset tarjosivat arvokasta tietoa, joka heijasteli kohderyhmän todellisia tarpeita, odotuksia ja haasteita.

Vuorovaikutteinen lähestymistapa mahdollistaa jatkossakin keskittymän palvelujen räätälöimisen vastaamaan yritysten käytännön tarpeisiin. Yritysten osallistaminen edisti myös innovaatiokeskittymän verkostoitumista digitaalisia palveluja tuottavien ja niitä ostavien tahojen kanssa. Vuoropuhelun kautta yritykset ovat olennainen osa kehitysprosessia ja saavat mahdollisuuden vaikuttaa keskittymän tarjoamiin palveluihin ja toimintamalleihin. Osallistaminen edistää myös avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kun yritysten edustajat tuntevat olevansa aktiivisesti mukana kehityksessä, he voivat paremmin ymmärtää innovaatiokeskittymän toimintaa, päätöksentekoa ja tavoitteita. Avoimuus luo vahvan perustan luottamukselle, mikä on olennaista verkoston toiminnalle ja yhteistyölle jatkossa.